< Sòm 121 >
1 Yon Sòm pou monte vè tanp lan Mwen leve zye m vè mòn yo. Se kibò sekou mwen va sòti?
Matkalaulu. Minä nostan silmäni vuoria kohti: mistä tulee minulle apu?
2 Sekou m sòti nan SENYÈ a, ki te fè syèl la ak tè a.
Apu minulle tulee Herralta, joka on tehnyt taivaan ja maan.
3 Li p ap kite pye ou chape. (Sila) ki kenbe ou a p ap kabicha, ni dòmi.
Hän ei salli sinun jalkasi horjua, sinun varjelijasi ei torku.
4 Gade byen, (Sila) ki kenbe Israël p ap kabicha, ni Li p ap dòmi.
Katso, hän, joka Israelia varjelee, ei torku eikä nuku.
5 SENYÈ a se gadyen ou. SENYÈ a se lonbraj a men dwat ou.
Herra on sinun varjelijasi, Herra on suojaava varjosi sinun oikealla puolellasi.
6 Solèy p ap frape ou lajounen, ni lalin pandan lannwit.
Ei polta sinua aurinko päivällä, eikä kuu yöllä.
7 SENYÈ a va pwoteje ou de tout mal. Li va kenbe nanm ou.
Herra varjelee sinut kaikesta pahasta, hän varjelee sinun sielusi.
8 Li va pwoteje ou lè ou sòti ak lè ou antre, depi nan moman sa a e jis rive pou tout tan.
Herra varjelee sinun lähtemisesi ja tulemisesi, nyt ja iankaikkisesti.