Sòm 120

1 Yon chanson pou monte vè tanp lan Nan gran twoub mwen an, mwen te kriye a SENYÈ a. Li te reponn mwen.

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

2 Delivre nanm mwen, O SENYÈ, de lèv k ap bay desepsyon, de lang ki plen manti yo.

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

3 Kisa pou W ta resevwa, e kisa pou m ta fè ou, O lang mansonjè?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

4 Flèch pwent file a gèrye yo, avèk chabon pye gayak tou limen.

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

5 Malè a mwen, paske mwen demere nan tant a Méschec, Paske mwen rete pami tant a Kédar yo!

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

6 Nanm mwen gen demè li avèk (sila) ki rayi lapè yo pandan twòp tan.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

7 Mwen vle lapè, men lè m pale, se lagè yo pito.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.