< Sòm 102 >
1 Koute lapriyè mwen, O SENYÈ! Epi kite kri sekou mwen rive bò kote Ou.
Kurjan rukous, kun hän on näännyksissä ja vuodattaa valituksensa Herran eteen. Herra, kuule minun rukoukseni, ja minun huutoni tulkoon sinun eteesi.
2 Pa kache figi Ou sou mwen nan jou gwo twoub mwen an; Panche zòrèy Ou bò kote m. Nan jou ke m rele Ou a, reponn mwen vit.
Älä peitä minulta kasvojasi, kun minulla on ahdistus, kallista korvasi minun puoleeni. Kun minä huudan, riennä ja vastaa minulle.
3 Paske jou m yo te manje nèt nan lafimen, e zo m te chofe tankou yon chemine.
Sillä minun päiväni ovat haihtuneet kuin savu, ja minun luitani polttaa niinkuin ahjossa.
4 Kè m fin frape tankou zèb. Li fennen nèt. Anverite, mwen bliye manje pen mwen.
Sydämeni on paahtunut ja kuivunut kuin ruoho, sillä minä unhotan syödä leipääni.
5 Akoz gwo bri kri mwen yo, zo m yo kole sou chè m.
Äänekkäästä vaikerruksestani minun luuni tarttuvat minun nahkaani.
6 Mwen sanble ak yon grangozye nan dezè. Mwen tankou yon frize nan gran savann.
Minä olen kuin pelikaani erämaassa, olen kuin huuhkaja raunioissa.
7 Mwen kouche zye tou louvri. Mwen tankou yon zwazo izole sou twati kay la.
Minä olen uneton, olen kuin yksinäinen lintu katolla.
8 Lènmi m yo repwoche m tout lajounen. (Sila) ki moke m yo sèvi ak non mwen kon madichon.
Kaiken päivää viholliseni minua häpäisevät; ne, jotka riehuvat minua vastaan, kiroavat minun nimeni kautta.
9 Paske mwen te manje sann kon pen e mele bwason m ak dlo zye m,
Sillä minä syön tuhkaa kuin leipää ja sekoitan juomani kyyneleillä
10 akoz endiyasyon avèk kòlè Ou. Ou te leve m wo e te jete m lwen.
sinun vihasi ja kiivastuksesi tähden, sillä sinä olet nostanut minut ylös ja viskannut pois.
11 Jou m yo tankou yon lonbraj ki vin long. Mwen vin fennen tankou zèb.
Minun päiväni ovat kuin pitenevä varjo, ja minä kuivun kuin ruoho.
12 Men Ou menm, O SENYÈ, Ou dire jis pou tout tan E non Ou jis a tout jenerasyon yo.
Mutta sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun muistosi pysyy polvesta polveen.
13 Ou va leve pou fè pitye sou Sion, paske se lè pou fè li gras. Lè apwente a fin rive l.
Nouse ja armahda Siionia, sillä aika on tehdä sille laupeus ja määrähetki on tullut.
14 Anverite, sèvitè Ou yo twouve plezi nan wòch li yo. Yo plen tristès akoz pousyè li.
Sillä sen kivet ovat sinun palvelijoillesi rakkaat, ja sen soraläjiä heidän on sääli.
15 Pou sa, nasyon yo va krent non SENYÈ a, e tout wa latè yo va krent glwa Ou.
Silloin pakanat pelkäävät Herran nimeä ja kaikki maan kuninkaat sinun kunniaasi,
16 Paske se SENYÈ a ki te ranfòse Sion. Li te parèt nan glwa Li.
kun Herra rakentaa Siionin ja ilmestyy kunniassansa,
17 Li te prete atansyon a lapriyè malere yo, e pa t meprize priyè yo.
kun hän kääntyy niiden rukouksen puoleen, jotka ovat kaikkensa menettäneet, eikä enää heidän rukoustansa hylkää.
18 Sa va ekri pou jenerasyon k ap vini an. Pou yon pèp ki poko kreye kapab bay lwanj a SENYÈ a.
Tämä kirjoitettakoon tulevalle polvelle, ja kansa, joka vastedes luodaan, on kiittävä Herraa,
19 Li te gade anba soti nan wotè sen Li an. Soti nan syèl la, SENYÈ a te veye sou latè,
että hän katseli pyhästä korkeudestaan, että Herra katsoi taivaasta maahan,
20 pou tande vwa plenyen a prizonye a, pou mete an libète (sila) ki te kondane a lanmò yo,
kuullaksensa vankien huokaukset, vapauttaaksensa kuoleman lapset,
21 Pou lezòm ta kab pale sou non SENYÈ a nan Sion, e bay lwanj Li nan Jérusalem,
jotta Siionissa julistettaisiin Herran nimeä ja hänen ylistystänsä Jerusalemissa,
22 pandan pèp yo rasanble ansanm ak wayòm yo, pou sèvi SENYÈ a.
kun kaikki kansat kokoontuvat yhteen, ja valtakunnat, palvelemaan Herraa.
23 Li fin febli fòs mwen nan chemen an. Li rakousi nonb de jou mwen yo.
Hän on lannistanut matkalla minun voimani, on lyhentänyt minun päiväni.
24 Mwen te di: “O Bondye mwen an, pa rache m nan mitan jou mwen yo. Ane pa Ou yo dire pandan tout jenerasyon yo.
Minä sanon: Jumalani, älä tempaa minua pois kesken ikääni; sinun vuotesi kestävät suvusta sukuun.
25 Depi tan ansyen yo, Ou te fonde latè, e syèl yo se zèv lamen Ou yo.
Muinoin sinä perustit maan, ja taivaat ovat sinun käsialasi.
26 Malgre yo peri, Ou menm va rete toujou. Wi, tout bagay nan yo va vin epwize tankou yon vètman. Tankou rad, Ou va chanje yo, e yo va chanje.
Ne katoavat, mutta sinä pysyt, ne vanhenevat kaikki kuin vaate; sinä muutat ne, niinkuin vaatteet muutetaan, ja ne muuttuvat.
27 Men Ou menm, se menm jan an Ou ye. Ane pa Ou yo p ap janm fini.
Mutta sinä pysyt samana, eivätkä sinun vuotesi lopu.
28 Pitit a sèvitè Ou yo va kontinye, e desandan pa yo va etabli devan Ou.”
Sinun palvelijaisi lapset saavat asua turvassa, ja heidän jälkeläisensä pysyvät sinun edessäsi.