Pwovèb 24
1 Pa fè anvi a moun mechan, ni dezire pou avèk yo;
Älä ole kiivas pahain ihmisten kanssa, ja älä himoitse olla heitä läsnä;
2 paske panse yo fòmante vyolans e lèv yo pale inikite.
Sillä heidän sydämensä pyytää vahingoittaa, ja heidän huulensa neuvovat pahuuteen.
3 Avèk sajès, kay la bati e avèk bon konprann, li vin etabli.
Viisaudella raknnetaan huone, ja toimella se vahvistetaan.
4 Pa konesans, chanm yon moun vin ranpli avèk tout bèl kalite richès.
Taidolla kammio täytetään kaikkinaisista kalliista ja jaloista tavaroista.
5 Yon nonm saj byen fò, e yon nonm ak konesans ogmante pouvwa li.
Viisas mies on väkevä, ja toimellinen mies on voimallinen väestä.
6 Paske ak konsèy saj ou va fè lagè, e ak konseye an abondans, gen viktwa.
Sillä neuvolla sodatkin pidetään: ja jossa monta neuvonantajaa on, siinä on voitto.
7 Sajès twò wo pou moun ensanse a; li pa ouvri bouch li nan pòtay la.
Viisaus on hullulle ylen korkia, ei hän tohdi avata suutansa portissa.
8 Yon moun ki fè plan pou fè mal, moun va rele li magouyè.
Joka ajattelee pahaa tehdäksensä, se kutsutaan pahain ajatusten päämieheksi.
9 Fòmante foli se peche, e mokè a abominab a tout moun.
Tyhmäin ajatus on synti, ja pilkkaaja on kauhistus ihmisille.
10 Si ou lach nan jou gran pwoblèm nan, fòs ou pa fò.
Ei se ole väkevä, joka ei tuskassa vahva ole.
11 Delivre sila k ap mennen vè lanmò a, ak sila k ap mache tonbe vè labatwa a. O, kenbe yo!
Auta niitä, joita tappaa tahdotaan, ja älä vedä sinuas pois pois niiden tyköä, jotka kuoletetaan.
12 Si ou di: “Gade, nou pa t konnen sa”; èske Li pa konsidere sa, sila ki peze kè? Epi èske Li pa konnen sa, sila kap kenbe nanm ou an? Èske Li p ap rann a lòm selon zèv li?
Jos sinä sanot: katso, emme ymmärrä sitä! luuletkos, ettei se, joka sydämet tutkii, sitä ymmärrä? ja se, joka sielustas ottaa vaarin, tunne sitä ja kosta ihmiselle tekonsa jälkeen?
13 Fis mwen, manje siwo myèl, paske li bon; wi, siwo sòti nan nich lan dous pou goute.
Syö, poikani, hunajaa; sillä se on hyvä, ja mesileupä on makia suus laelle.
14 Konnen ke sajès se konsa pou nanm ou; si ou twouve li, va gen yon avni, e espwa ou p ap anile.
Niin on myös viisauden oppi sielulles: koskas sen löydät, niin sinun viimein käy hyvin, ja ei sinun toivos ole turha.
15 Pa kouche mete pyèj, o lòm mechan, kont kote ke moun dwat la rete a. Pa detwi kote repo li a;
Älä vartioitse vanhurskaan huonetta, sinä jumalatoin, älä hukkaa hänen lepoansa.
16 paske yon nonm ladwati tonbe sèt fwa e leve ankò, men se nan lè gwo malè ke mechan an tonbe.
Sillä vanhurskas taitaa langeta seitsemän kertaa, ja nousee jälleen; mutta jumalattomat kaatuvat onnettomuuteen.
17 Pa rejwi lè lènmi ou tonbe. Ni pa kite kè ou kontan lè l tonbe;
Älä iloitse vihamiehes vahingosta, ja älköön sinun sydämes riemuitko hänen onnettomuudestansa,
18 Oswa, SENYÈ a va wè l, vin pa kontan e detounen kòlè Li de li.
Ettei Herra näkisi sitä, ja se olis hänelle kelvotoin, ja hän kääntäis vihansa pois hänen päältänsä.
19 Pa twouble tèt ou pou malveyan yo, ni fè lanvi pou mechan yo,
Älä vihastu pahain päälle, älä myös ole kiivas jumalattomain tähden;
20 paske pou yon nonm mechan, pa gen avni. Lanp a mechan an va etenn nèt.
Sillä ei häijyllä ole mitään toivomista, ja jumalattomain kynttilä pitää sammuman.
21 Fis mwen an, gen lakrent SENYÈ a ak wa a; pa asosye ak sila ki pa stab yo,
Poikani, pelkää Herraa ja kuningasta, ja älä sekoita sinuas kapinan nostajain kanssa.
22 paske, malè yo va leve vit. Kilès ki konnen destriksyon an k ap sòti nan yo de a.
Sillä heidän kadotuksensa nousee äkisti: ja kuka tietää, koska kummankin onnetomuus tulee?
23 Sila yo, anplis, se pawòl a sajès: Fè patipri nan jijman pa bon.
Nämä ovat myös viisasten: ei ole hyvä katsoa muotoa tuomiossa.
24 Sila ki di a mechan an: “Ou dwat”, pèp yo va modi li e nasyon yo va rayi li;
Joka jumalattomalle sanoo: sinä olet hurskas! häntä kiroovat ihmiset, ja kansa vihaa häntä.
25 men pou sila ki repwoche mechan yo, lap wale byen ak yo. Bon benediksyon va tonbe sou yo.
Mutta jotka rankaisevat, he ovat otolliset, ja runsas siunaus tulee heidän päällensä.
26 Yon repons onèt tankou yon bo sou lèv yo.
Toimellinen vastaus on niinkuin suloinen suun antamus.
27 Prepare tout travay ou a deyò; byen prepare chan ou. Apre, alò, bati kay ou.
Toimita työs ulkona, ja valmista peltos, ja rakenna sitte huonees.
28 Pa vin yon temwen kont vwazen ou san koz, e pa bay manti ak lèv ou.
Älä todista lähimmäistäs vastaan ilman syytä, ja älä petä suullas.
29 Pa di: “Se konsa mwen va fè l paske li te fè m konsa; mwen va rann a nonm nan selon zèv li yo.”
Älä sano: niinkuin hän teki minulle, niin minä teen hänelle: minä kostan jokaiselle hänen tekonsa jälkeen.
30 Mwen te pase nan chan parese a; akote chan rezen a nonm ki manke bon konprann nan.
Minä kävin laiskan pellon ohitse, ja tyhmän viinamäen sivuitse,
31 Epi gade byen, li te plen ak raje pikan, e kouvri ak move zèb, Miray an wòch la te fin kraze nèt.
Ja katso, siinä olivat paljaat ohdakkeet kasvaneet, ja se oli nukulaista täynnä, ja aidat olivat kaatuneet.
32 Lè m te wè, mwen te reflechi sou sa; mwen te gade e m te resevwa enstriksyon.
Kuin minä sen bäin, panin minä sen sydämeeni, katselin ja opin siitä.
33 “Yon ti dòmi, yon ti somèy, yon ti pliye men pou repoze,”
Sinä tahdot vielä vähä maata ja unelias olla, ja enempi käsiäs yhteen panna lepäämään;
34 Konsa mizè ou va vin parèt sou ou tankou yon vòlè; ak bezwen tankou yon bandi kon zam.
Mutta köyhyytes pitää sinulle tuleman niinkuin matkamies, ja vaivaisuus niinkuin varustettu mies.
