Pwovèb 19
1 Pi bon se yon malere ki mache ak entegrite pase sila ak bouch konwonpi ki ensanse a.
Parempi on köyhä, joka nuhteettomasti vaeltaa, kuin huuliltansa nurja, joka on vielä tyhmäkin.
2 Anplis, li pa bon pou gen gwo kouraj, san konesans, ni pou prese rive fè fo pa.
Ilman taitoa ei ole intokaan hyväksi, ja kiirehtivän jalka astuu harhaan.
3 Foli a yon nonm fè chemen l gate; e kè li anraje kont SENYÈ a.
Ihmisen oma hulluus turmelee hänen tiensä, mutta Herralle hän sydämessään vihoittelee.
4 Richès fè zanmi ogmante anpil; men malere pèdi zanmi li yo.
Tavara tuo ystäviä paljon, mutta vaivainen joutuu ystävästänsä eroon.
5 Yon fo temwen pa prale san pinisyon; e sila ki fè manti a, p ap chape.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se ei pelastu.
6 Anpil moun va chache favè a yon moun jenere ak men ouvri; tout moun se zanmi a sila ki bay kado.
Monet etsivät ylhäisen suosiota, ja kaikki ovat anteliaan ystäviä.
7 Tout frè a malere yo a rayi li; konbyen, anplis, pou zanmi l kouri kite l. L ale jwenn yo ak pawòl plede, men yo fin ale.
Köyhä on kaikkien veljiensä vihattu, vielä vierotumpi ystävilleen. Tyhjiä sanoja hän saa tavoitella.
8 Sila ki twouve sajès renmen pwòp nanm li. Sila ki kenbe ak bon konprann nan va jwenn sa ki bon.
Joka mieltä hankkii, se sieluansa rakastaa; joka ymmärryksen säilyttää, se onnen löytää.
9 Yon fo temwen pa prale san pinisyon; epi sila ki bay manti a, va peri.
Väärä todistaja ei jää rankaisematta, ja joka valheita puhuu, se hukkuu.
10 Lavi alèz pa fèt pou moun ensanse; bokou mwens pou yon esklav ta gen otorite sou prens yo.
Ei sovi tyhmälle hyvät päivät, saati sitten palvelijalle hallita ruhtinaita.
11 Yon nonm ak bon konprann lan nan kòlè; se glwa li pou bliye yon transgresyon.
Ymmärrys tekee ihmisen pitkämieliseksi, ja hänen kunniansa on antaa rikos anteeksi.
12 Kòlè a wa a se tankou yon lyon k ap rele fò; men favè li se tankou lawouze sou zèb vèt.
Kuninkaan viha on kuin nuoren leijonan kiljunta, mutta hänen suosionsa on kuin kaste ruoholle.
13 Se yon fis plen foli k ap detwi papa l, e yon madanm k ap diskite a se tankou dlo kap degoute san rete.
Tyhmä poika on isänsä turmio, ja vaimon tora on kuin räystäästä tippuva vesi.
14 Kay ak byen se eritaj ki sòti nan papa; men yon fanm pridan sòti nan SENYÈ a.
Talo ja tavara peritään isiltä, mutta toimellinen vaimo tulee Herralta.
15 Parès va voye yon pwofon somèy sou moun, e yon nonm ki pa travay, va soufri grangou.
Laiskuus vaivuttaa sikeään uneen, ja veltto joutuu näkemään nälkää.
16 Sila ki kenbe kòmandman an kenbe nanm li, men sila ki enpridan nan kondwit va mouri.
Joka käskyt pitää, saa henkensä pitää; joka ei teistänsä välitä, on kuoleman oma.
17 Yon moun ki fè gras a yon malere prete a SENYÈ a, e Li va bay li rekonpans pou bon zèv li a.
Joka vaivaista armahtaa, se lainaa Herralle, ja hän maksaa jälleen hänen hyvän tekonsa.
18 Bay fis ou a disiplin pandan gen espwa; pa chache lanmò li.
Kurita poikaasi, kun vielä toivoa on; ethän halunne hänen kuolemaansa.
19 Yon nonm ak gwo kòlè va pote pinisyon li; paske si ou pwoteje moun nan ou va oblije fè l ankò.
Rajuluontoinen joutuu sakkoihin: vain yllytät, jos yrität apuun.
20 Koute konsèy e aksepte disiplin pou ou kab vin saj pou tout rès vi ou.
Kuule neuvoa, ota kuritus varteen, että olisit vasta viisaampi.
21 Plan nan kè lòm yo anpil; men se konsèy SENYÈ a ki kanpe.
Monet ovat miehen mielessä aivoitukset, mutta Herran neuvo on pysyväinen.
22 Sa ki dezirab nan yon nonm se yon kè ki dous. Pito yon nonm ta malere pase li ta yon mantè.
Ihaninta ihmisessä on hänen laupeutensa, ja köyhä on parempi kuin valhettelija.
23 Lakrent SENYÈ a dirije a lavi pou fè moun dòmi ak kè satisfè, san kontamine ak mal.
Herran pelko on elämäksi: saa levätä yönsä ravittuna, eikä mikään paha kohtaa.
24 Parese a fouye men l nan plato a; men li refize rale l rive nan bouch li.
Laiska pistää kätensä vatiin, mutta ei saa sitä viedyksi suuhunsa jälleen.
25 Frape yon mokè pou moun san konprann nan vin gen lespri; repwòch a yon moun bon konprann, va fè l genyen konesans.
Lyö pilkkaajaa, niin yksinkertainen saa mieltä, ja jos ymmärtäväistä nuhdellaan, niin hän käsittää tiedon.
26 Sila ki atake papa li e chase manman l ale, se yon fis ki fè wont ak dega patou.
Joka isäänsä pahoin pitelee ja ajaa äitinsä pois, se on kunnoton ja rietas poika.
27 Sispann koute disiplin, fis mwen an e ou va pèdi chemen konesans.
Jos herkeät, poikani, kuulemasta kuritusta, niin eksyt pois tiedon sanoista.
28 Yon temwen ki fè dezòd moke lajistis; e bouch mechan an gaye inikite.
Kelvoton todistaja pitää oikeuden pilkkanaan, ja jumalattomien suu nielee vääryyttä.
29 Gen desizyon jijman pou mokè yo; ak kou pou do a moun ensanse yo.
Tuomiot ovat valmiina pilkkaajille ja lyönnit tyhmien selkään.
