< Pwovèb 16 >
1 Plan kè a sòti nan lòm; men repons a lang lan sòti nan SENYÈ a.
Ihminen aikoo sydämessänsä; vaan Herralta tulee kielen vastaus.
2 Tout chemen a yon nonm pwòp nan zye pa li; men SENYÈ a peze sa k nan kè l.
Jokaisen mielestä on hänen tiensä puhdas; mutta Herra tutkistelee sydämet.
3 Konsakre tout zèv ou yo a SENYÈ a, e plan ou yo va etabli.
Anna Herran haltuun sinun työs, niin sinun aivoitukses menestyy.
4 SENYÈ a te fè tout bagay pou pwòp sèvis li; menm mechan yo pou jou jijman an.
Herra tekee kaikki itse tähtensä, niin myös jumalattoman pahaksi päiväksi.
5 Tout sila ki gen kè ògèy, abominab a SENYÈ a; anverite, li p ap chape anba pinisyon.
Jokainen ylpiä on Herralle kauhistus, ja ei pääse rankaisematta, ehkä he kaikki yhtä pitäisivät.
6 Pa lanmou dous avèk verite, inikite lave; e pa lakrent SENYÈ a moun chape anba mal.
Laupiuden ja totuuden kautta pahateko sovitetaan, ja Herran pelvolla paha vältetään.
7 Lè chemen a yon nonm fè SENYÈ a kontan, l ap fè menm lènmi li yo vin anpè avè l.
Jos jonkun tiet ovat Herralle kelvolliset, niin hän myös kääntää hänen vihamiehensä rauhaan.
8 Pi bon se piti ak ladwati pase gwo kòb k ap antre avèk enjistis.
Parempi on vähä vanhurskaudessa, kuin suuri saalis vääryydessä.
9 Panse a lòm fè plan pou wout li; men SENYÈ a dirije pa li yo.
Ihmisen sydän aikoo tiensä; vaan Herra johdattaa hänen käymisensä.
10 Se desizyon diven ki nan lèv a wa a; bouch li pa dwe fè erè nan jijman.
Ennustus on kuninkaan huulissa: ei hänen suunsa puhu tuomiossa väärin.
11 Yon balans ki jis apatyen a Bondye; li veye sou tout pwa nan sak yo.
Oikia puntari ja vaaka on Herralta, ja kaikki painokivet kukkarossa ovat hänen tekoansa.
12 Se abominab pou wa yo komèt zak mechan, paske yon twòn etabli sou ladwati.
Kuninkaan edessä on kauhistus väärin tehdä; sillä vanhurskaudella istuin vahvistetaan.
13 Lèv ki dwat se plezi a wa yo; e sila ki pale dwat, vin renmen.
Oikia neuvo on kuninkaalle otollinen; ja joka oikein puhuu, häntä rakastetaan.
14 Kòlè a yon wa se tankou mesaje lanmò; men yon nonm saj va kalme li.
Kuninkaan viha on kuoleman sanansaattaja; ja viisas mies lepyttää hänen.
15 Nan vizaj a yon wa briye lavi; e favè li se tankou yon nwaj avèk lapli prentan.
Kuin kuninkaan kasvo on leppyinen, siinä on elämä, ja hänen armonsa on niinkuin hiljainen sade.
16 A la bon li pi bon pou resevwa sajès pase lò! Pito nou jwenn bon konprann pase ajan.
Ota viisautta tykös, sillä se on parempi kultaa: ja saada ymmärrystä on kalliimpi hopiaa.
17 Gran chemen a moun dwat la se pou kite mal; sila ki veye chemen li an prezève lavi li.
Siviän tiet välttävät pahaa, ja joka sielunsa varjelee, se tiestänsä ottaa vaarin.
18 Ògèy ale devan destriksyon e yon lespri ògèy devan moun kap tonbe.
Joka alennetaan, se ensisti tulee ylpiäksi; ja ylpeys on aina lankeemuksen edellä.
19 Li pi bon pou rete enb nan lespri avèk sila ki ba yo, pase divize piyaj ak moun ògeye yo.
Parempi on nöyränä olla siveiden kanssa, kuin jakaa suurta saalista ylpeiden kanssa.
20 Sila ki bay atansyon a pawòl la va jwenn sa ki bon; beni se sila ki mete konfyans li nan SENYÈ a.
Joka jonkun asian viisaasti alkaa, hän löytää onnen; ja se on autuas, joka luottaa Herraan.
21 Moun saj nan kè va rekonèt kon moun bon konprann; e dousè nan pale va ogmante kapasite konvenk moun.
Toimellinen mies ylistetään viisautensa tähden; ja suloinen puhe lisää oppia.
22 Bon konprann se yon fontèn dlo lavi pou sila ki genyen l; men pou disipline moun ensanse yo se foli.
Viisaus on elämän lähde hänelle, joka sen saanut on, vaan tyhmäin oppi on hulluus.
23 Kè moun saj la enstwi bouch li; li ogmante pouvwa l pou konvenk moun ak lèv li.
Viisas sydän puhuu toimellisesti, ja hänen huulensa opettavat hyvin.
24 Pawòl agreyab se yon nich gato siwo myèl; dous pou nanm nan, ak gerizon pou zo.
Suloiset sanat ovat mesileipää; ne lohduttavat sielua, ja virvoittavat luut.
25 Gen wout ki parèt bon a yon nonm; men fen li se lanmò.
Monella on tie mielestänsä oikia, vaan se johdattaa viimein kuolemaan.
26 Apeti a yon ouvriye fè byen pou li; paske se grangou ki ankouraje l.
Moni tulee suureen vahinkoon oman suunsa kautta.
27 Yon sanzave fòmante mechanste; pawòl li yo brile tankou dife wouj.
Jumalatoin ihminen kaivaa onnettomuutta, ja hänen suussansa palaa niinkuin tuli.
28 Yon nonm pèvès gaye konfli, e yon nonm k ap bay kout lang ap separe bon zanmi yo.
Väärä ihminen saattaa riidan, ja panettelia tekee ruhtinaat eripuraisiksi.
29 Yon nonm vyolan ap tante vwazen li pou l mennen li nan move chemen.
Viekas ihminen houkuttelee lähimmäistänsä, ja johdattaa hänen pahalle tielle.
30 Sila kap bay je dou, fè l pou l kab mennen bagay pèvès; sila ki fèmen sere lèv li, fè mal la rive.
Joka silmää iskee, ei se hyvää ajattele, ja joka huuliansa pureskelee, se pahaa matkaan saattaa.
31 Yon tèt blanch se yon kouwòn laglwa; li jwenn nan chemen ladwati a.
Harmaat hiukset ovat kunnian kruunu, joka löydetään vanhurskauden tiellä.
32 Sila ki lan nan kòlè a pi bon pase pwisan yo; e sila ki gouvène lespri li a pi bon pase sila kap kaptire yon gran vil.
Kärsivällinen on parempi kuin väkevä; ja joka hillitsee mielensä, on parempi, kuin se joka kaupungin voittaa.
33 Tiraj osò fèt nan fon wòb; men tout desizyon ki sòti, sòti nan SENYÈ a.
Arpa heitetään syliin, vaan Herralta tulee kaikki sen meno.