Jòb 6
1 Epi Job te reponn:
Job vastasi ja sanoi:
2 “O ke doulè m ta kab peze pou mete nan balans lan, ansanm ak gwo dega ki vin sou mwen yo!
"Oi, jospa minun suruni punnittaisiin ja kova onneni pantaisiin sen kanssa vaakaan!
3 Paske li ta pi lou pase sab lanmè yo. Akoz sa a, pawòl mwen yo te tèlman san règ.
Sillä se on nyt raskaampi kuin meren hiekka; sentähden menevät sanani harhaan.
4 Paske flèch Toupwisan an fin antre anndan m; lespri m ap bwè pwazon. Gwo laperèz Bondye a vin alinye kont mwen.
Sillä Kaikkivaltiaan nuolet ovat sattuneet minuun; minun henkeni juo niiden myrkkyä. Jumalan kauhut ahdistavat minua.
5 Èske bourik mawon ranni sou zèb li, oswa bèf rele sou manje li?
Huutaako villiaasi vihannassa ruohikossa, ammuuko härkä rehuviljansa ääressä?
6 Èske bagay san gou kapab manje san sèl, oswa èske pati blan nan zye poul a gen gou?
Käykö äitelää syöminen ilman suolaa, tahi onko makua munanvalkuaisessa?
7 Nanm mwen p ap touche yo. Yo tankou manje abominab pou mwen.
Sieluni ei tahdo koskea sellaiseen, se on minulle kuin saastainen ruoka.
8 “O ke sa m mande ta kab rive, e ke Bondye ta ban m sa m anvi wè a!
Oi, jospa minun pyyntöni täyttyisi ja Jumala toteuttaisi minun toivoni!
9 Ke Bondye ta dakò pou kraze m nèt, ke Li ta lache men l pou retire mwen nèt!
Jospa Jumala suvaitsisi musertaa minut, ojentaa kätensä ja katkaista elämäni langan!
10 Kite sa toujou kòm konsolasyon mwen; wi, kite mwen rejwi nan doulè k ap kraze mwen, pou m pa t renye pawòl a Sila Ki Sen an.
Niin olisi vielä lohdutuksenani-ja ilosta minä hypähtäisin säälimättömän tuskan alla-etten ole kieltänyt Pyhän sanoja.
11 Ki jan fòs mwen ye, pou m ta tan? Epi kilès lafen mwen, ke m ta dwe sipòte?
Mikä on minun voimani, että enää toivoisin, ja mikä on loppuni, että tätä kärsisin?
12 Èske fòs mwen tankou wòch, o èske chè m kon bwonz?
Onko minun voimani vahva kuin kivi, onko minun ruumiini vaskea?
13 Èske se pa ke nanpwen sekou anndan m, ke tout sajès fin chase lwen mwen?
Eikö minulla ole enää mitään apua, onko pelastus minusta karkonnut?
14 “Paske pou nonm ki pèdi tout espwa a, li ta dwe twouve konpasyon nan zanmi li; menm a li menm ki kon pèdi lakrent Wo Pwisan an.
Tuleehan ystävän olla laupias nääntyvälle, vaikka tämä olisikin hyljännyt Kaikkivaltiaan pelon.
15 Frè m yo te aji ak desepsyon kon yon ravin, kon flèv ravin ki vin sèch;
Minun veljeni ovat petolliset niinkuin vesipuro, niinkuin sadepurot, jotka juoksevat kuiviin.
16 ki vin sal tankou glas k ap fonn kote lanèj kon kache.
Ne ovat jääsohjusta sameat, niihin kätkeytyy lumi;
17 Nan sezon sèch, yo pa la; lè li cho, yo disparèt sou plas yo.
auringon paahtaessa ne ehtyvät, ne häviävät paikastansa helteen tullen.
18 Chemen a kous pa yo tòde tout kote; yo monte rive vin anyen; yo vin disparèt.
Niiden juoksun urat mutkistuvat, ne haihtuvat tyhjiin ja katoavat.
19 Karavàn Théma yo te vin veye; vwayajè Séba yo te gen espwa yo.
Teeman karavaanit tähystelivät, Seban matkueet odottivat niitä;
20 Yo te desi paske yo te mete konfyans; yo te vini la, e te etone.
he joutuivat häpeään, kun niihin luottivat, pettyivät perille tullessansa.
21 Anverite, koulye a se konsa ou ye; ou wè laperèz e ou vin pè.
Niin te olette nyt tyhjän veroiset: te näette kauhun ja peljästytte.
22 Èske mwen te di ou: ‘Ban m yon bagay’? Oswa m te fè yon demann anba tab pou retire nan richès ou?
Olenko sanonut: 'Antakaa minulle ja suorittakaa tavaroistanne lahjus minun puolestani,
23 Oswa ‘delivre m nan men advèsè a’? Oswa ‘rachte mwen nan men opresè sila yo’?
pelastakaa minut vihollisen vallasta ja lunastakaa minut väkivaltaisten käsistä'?
24 “Enstwi mwen e mwen va pe la! Montre mwen kote mwen gen tò.
Opettakaa minua, niin minä vaikenen; neuvokaa minulle, missä olen erehtynyt.
25 Kèl doulè pawòl onèt sa yo genyen! Men kisa diskou ou a pwouve?
Kuinka tehoaakaan oikea puhe! Mutta mitä merkitsee teidän nuhtelunne?
26 Èske ou gen entansyon repwoche pawòl mwen yo, lè ou konnen se van ki mèt pawòl yo lè moun dekouraje nèt?
Aiotteko nuhdella sanoja? Tuultahan ovat epätoivoisen sanat.
27 Konsa, ou ta menm tire osò pou òfelen yo e fè twòk pou zanmi ou.
Orvostakin te heittäisitte arpaa ja hieroisitte kauppaa ystävästänne.
28 Alò, souple, gade mwen e wè si se manti m ap fè nan figi ou.
Mutta suvaitkaa nyt kääntyä minuun; minä totisesti en valhettele vasten kasvojanne.
29 Rete la, koulye a e pa kite enjistis fèt. Retounen kote m! Jiska prezan, ladwati mwen rete ladan an.
Palatkaa, älköön vääryyttä tapahtuko; palatkaa, vielä minä olen oikeassa siinä.
30 Èske gen enjistis sou lang mwen? Èske bouch mwen pa kapab distenge gou gwo malè?”
Olisiko minun kielelläni vääryys? Eikö suulakeni tuntisi, mikä turmioksi on?"
