< Jòb 3 >
1 Lè l fini, Job te ouvri bouch li e te modi jou li te fèt la.
Senjälkeen Job avasi suunsa ja kirosi syntymäpäivänsä;
3 “Kite jou ke m te dwe fèt la peri, ak nwit ki te anonse ‘se yon gason ki fèt la.’
"Kadotkoon se päivä, jona minä synnyin, ja se yö, joka sanoi: 'Poika on siinnyt'.
4 Ke jou sa a kapab vin fènwa nèt. Pa kite Bondye anwo a pran swen li, ni limyè vin klere sou li.
Se päivä muuttukoon pimeydeksi; älköön Jumala korkeudessa sitä kysykö, älköönkä valonsäde sille paistako.
5 Kite fènwa avèk gwo tenèb reklame li. Kite fènwa jou sa a modi li.
Omistakoon sen pimeys ja pilkkopimeä, pilvi laskeutukoon sen päälle, peljästyttäkööt sitä päivänpimennykset.
6 Selon nwit sa a, kite tenèb sezi li. Kite li pa gen rejwisans nan jou ane a. Kite li pa antre nan chif ki konte mwa yo.
Sen yön ryöstäköön pimeys; älköön se iloitko vuoden päivien parissa, älköön tulko kuukausien lukuun.
7 Koute byen, kite nwit sa a rete esteril. Pa kite okenn kri lajwa antre ladann.
Katso, hedelmätön olkoon se yö, älköön siinä riemuhuuto raikuko.
8 Kite sila ki konn modi jou yo modi jou sa a, sila ki prè pou fè Levyatan leve kò l.
Kirotkoot sen päivänmanaajat, ne, jotka saavat hereille Leviatanin.
9 Kite zetwal lannwit li yo vin etenn. Kite li espere limyè, men pa twouve l. E kite li pa wè maten vin parèt,
Pimentykööt sen kointähdet, odottakoon se valoa, joka ei tule, älköön se aamuruskon silmäripsiä nähkö,
10 akoz li pa t fèmen ouvèti vant manman m, ni kache twoub devan zye m.
koska se ei sulkenut minulta kohdun ovia eikä kätkenyt vaivaa minun silmiltäni.
11 “Poukisa mwen pa t mouri lè m te fèt? Sòti nan vant li e mouri la menm?
Miksi en kuollut heti äidin helmaan, miksi en menehtynyt kohdusta tullessani?
12 Poukisa jenou yo te resevwa m, e poukisa tete a, pou m ta pran?
Miksi olivat minua vastaanottamassa polvet, minkätähden rinnat imeäkseni?
13 Paske koulye a mwen t ap gen tan kouche pou m jwenn lapè; mwen t ap dòmi depi lè sa a e mwen t ap twouve repo,
Sillä makaisinhan rauhassa silloin, nukkuisin ja saisin levätä
14 ansanm ak wa ak konseye latè ki te rebati ansyen mazi yo pou kont yo;
kuningasten ja maan neuvosmiesten kanssa, jotka ovat rakentaneet itselleen pyramiideja,
15 oswa avèk prens ki te gen lò yo, ki t ap plen lakay yo ak ajan;
päämiesten kanssa, joilla on ollut kultaa, jotka ovat täyttäneet talonsa hopealla;
16 Oswa kon yon fòs kouch ki kache, mwen pa t ap egziste, kon yon pitit ki pa t janm wè limyè.
tahi olisin olematon niinkuin maahan kätketty keskoinen, niinkuin sikiöt, jotka eivät ole päivänvaloa nähneet.
17 La, mechan yo sispann fè laraj, e la moun fatige yo jwenn repo.
Siellä lakkaavat jumalattomat raivoamasta, siellä saavat uupuneet levätä;
18 Prizonye yo alèz ansanm. Yo p ap tande vwa a sipèvizè a.
kaikki vangit ovat rauhassa, eivät kuule käskijän ääntä.
19 Ni piti, ni gran yo la. E esklav la lib de mèt li.
Yhtäläiset ovat siellä pieni ja suuri, orja on vapaa herrastansa.
20 “Poukisa limyè bay a sila ki soufri a, e lavi a nanm anmè a,
Miksi hän antaa vaivatulle valoa ja elämää murhemielisille,
21 ki anvi wè lanmò, men nanpwen, e fouye plis pou twouve li pase trezò kache,
jotka odottavat kuolemaa, eikä se tule, jotka etsivät sitä enemmän kuin aarretta,
22 ki rejwi anpil e fè lwanj lè yo rive nan tonbo a?
jotka iloitsisivat riemastuksiin asti, riemuitsisivat, jos löytäisivät haudan-
23 Poukisa limyè bay a yon nonm ak chemen an kache a, ke Bondye te jennen tout kote a?
miehelle, jonka tie on ummessa, jonka Jumala on aitaukseen sulkenut?
24 Paske soupi mwen yo parèt menm moman manje a rive devan ze m. Epi kri mwen yo vide tankou dlo.
Sillä huokaukseni on tullut minun leiväkseni, valitukseni valuu kuin vesi.
25 Paske sa m krent lan te vini sou mwen. Sa ke m pa vle wè a te tonbe sou mwen.
Sillä mitä minä kauhistuin, se minua kohtasi, ja mitä minä pelkäsin, se minulle tapahtui.
26 Mwen pa alèz, ni mwen pa anpè. Mwen pa jwenn repo, ni m pa kal, men se boulvèsman ki vin parèt.”
Ennenkuin tyynnyin, rauhan ja levon sain, tuli tuska jälleen."