Sòm 105
1 Lwanj pou Seyè a! Fè konnen jan li gen pouvwa! Fè nasyon yo konnen sa li fè!
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Chante pou li! Fè lwanj li! Rakonte tout mèvèy li te fè yo!
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Fè kè nou kontan paske se moun pa l' nou ye. Wi, se pou tout moun k'ap sèvi Seyè a fè fèt!
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Ale jwenn Seyè a pou l' ka ede nou, toujou chache rete devan li.
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 -(we vèsè pwochen)
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 Nou menm, pitit pitit Abraram, sèvitè Bondye, nou menm, pitit pitit Jakòb yo, nou menm Bondye chwazi, chonje mirak ak mèvèy li te fè. Chonje jijman ki te soti nan bouch li!
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Seyè a se Bondye nou li ye. Lè li pase yon lòd se pou tout latè.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 -(we vèsè pwochen)
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 L'ap toujou chonje kontra li te pase ak Abraram. L'ap kenbe pwomès li, pwomès li fè Izarak la pou tout tan tout tan.
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Sa li te pwomèt Abraram lan, li fè l' tounen yon lwa pou pitit Jakòb yo, yon kontra ak pèp Izrayèl la pou tout tan.
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 Li te di: -M'ap ba ou peyi Kanaran an pou pòsyon ki rele ou pa ou nan byen m' yo.
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 Lè sa a, pèp Bondye a pa t' anpil, yo te sèlman yon ti ponyen moun, yo te tankou etranje toujou nan peyi a.
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 Yo t'ap mache ale vini nan tout nasyon yo, yo t'ap soti nan yon peyi ale nan yon lòt.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Men, li pa t' kite pesonn maltrete yo. Li te menm rive pini anpil wa poutèt yo.
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 Li te di: Piga nou manyen moun mwen chwazi yo. Piga nou fè pwofèt mwen yo anyen.
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Lè Seyè a te voye yon grangou sou peyi yo a, lè li te koupe tout viv yo,
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 li te voye Jozèf devan yo, menm Jozèf yo te vann tankou esklav la.
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Yo te mete pye l' nan sèp, yo te pase yon chenn nan kou li,
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 jouk sa li te di a te rive vre. Konsa, pawòl Seyè a te fè wè se Jozèf ki te gen rezon.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Wa peyi Lejip la te wete l' nan chenn yo, chèf nasyon yo te fè lage l'.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Li mete l' chèf sou tout moun lakay li, li mete l' pou l' gouvènen tout peyi a.
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 Li ba li kat blanch sou tout chèf yo, li ba li otorite pou l' moutre notab yo sa pou yo fè.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Apre sa, Jakòb te desann nan peyi Lejip ansanm ak tout pitit li yo. Li pase kèk tan nan peyi pitit Kam yo.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Seyè a te fè pèp li a peple anpil. Li te fè l' vin pi fò pase lènmi l' yo.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 Li fè moun peyi Lejip yo rayi pèp li a: Yo aji mal ak li, yo twonpe li.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Lè sa a, li voye Moyiz, yon moun ki t'ap sèvi l', ansanm ak Arawon, yon moun li te chwazi.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Avèk pouvwa li, yo te fè mèvèy nan peyi pitit Kam yo. Yo te fè anpil mirak nan peyi Lejip.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Li voye fènwa kouvri tout peyi a. Men, moun peyi Lejip yo pa t' koute sa l' te di yo.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Li fè dlo larivyè yo tounen san, li touye tout pwason ladan yo.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 Krapo te pran tout peyi a pou yo, yo te rive jouk anndan kay wa a.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Bondye annik pale, mouchavè ak vèmin parèt, yo kouvri tout peyi a.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Li pa ba yo lapli, li voye lagrèl pito ak kout zèklè sou peyi a.
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 Li te detwi tout pye rezen ak tout pye figfrans yo. Li jete tout pyebwa nan peyi a atè.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Bondye annik pale, chwalbwa parèt, chini vide an kantite.
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 Yo devore tout ti plant nan peyi a, yo manje tout rekòt nan jaden yo.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Bondye touye premye pitit gason nan tout fanmi nan peyi Lejip la. Wi, li touye tout premye pitit gason yo.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Apre sa, li fè pèp Izrayèl la pati avèk kantite lò ak ajan. Anyen pa t' rive yo yonn menm.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Moun peyi Lejip yo te fè fèt lè yo pati paske yo te pè anpil.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Seyè a mete yon nwaj pou pwoteje yo lajounen, yon dife pou klere yo lannwit.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 Yo mande l' vyann, li ba yo zòtolan. Li ba yo pen ki soti nan syèl pou plen vant yo.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Li fann yon gwo wòch, sous dlo pete, dlo pran koule nan dezè a tankou larivyè.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 Li te chonje pwomès li te fè a, pawòl li te bay Abraram, sèvitè l' la.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Se konsa li te fè pèp li a soti ak kè kontan, li te fè pèp li te chwazi a rele sitèlman yo te kontan.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 Li ba yo tè lòt nasyon yo, li kite yo ranmase rekòt jaden lòt moun,
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 pou pèp li a te ka kenbe lòd li yo, pou yo te ka obeyi kòmandman li yo. Lwanj pou Seyè a!
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
