Sòm 104
1 Kite m' di Seyè a mèsi! Seyè, Bondye mwen, ala gwo pouvwa ou gwo! Devan ou se respè, se chapo ba!
Kiitä Herraa, minun sieluni, Herra, minun Jumalani, sinä olet ylen suuri; valkeus ja kirkkaus on sinun pukusi.
2 Ou vlope kò ou nan yon gwo limyè. Ou louvri syèl la tankou yon tant pou ou rete.
Sinä verhoudut valoon niinkuin viittaan, sinä levität taivaat niinkuin teltan;
3 Ou bati kay ou sou nwaj yo ki plen dlo. Ou pran nwaj yo sèvi ou cha, yon kouran van ap pouse ou ale.
sinä rakennat salisi vetten päälle, teet pilvet vaunuiksesi ja kuljet tuulen siivillä.
4 Ou fè van yo pote komisyon pou ou. Ou fè zèklè yo tounen sèvitè ou.
Sinä teet tuulet sanasi saattajiksi, palvelijoiksesi tulen liekit.
5 Ou mete latè kanpe fèm sou fondasyon li. Anyen pa ka brannen l'.
Sinä asetit maan perustuksillensa, niin että se pysyy horjumatta iankaikkisesti.
6 Ou mete lanmè sou li tankou yon rad, dlo te kouvri tout mòn yo.
Sinä peitit sen syvyyden vesillä kuin vaatteella: vuoria ylempänä seisoivat vedet.
7 Men, lè ou parèt devan yo, yo pran kouri. Lè yo tande loraj ou gwonde, yo met deyò.
Mutta ne pakenivat sinun nuhteluasi, sinun jylinääsi ne juoksivat pakoon;
8 Yo kouri desann sou mòn yo, yo pase nan fon yo, y' al pran plas ou te pare pou yo.
vuoret kohosivat ja laaksot laskeutuivat paikkoihin, jotka sinä olit niille valmistanut.
9 Ou ba yo limit pou yo pa janm depase, pou yo pa tounen vin kouvri latè ankò.
Sinä panit rajan, jonka yli vedet eivät käy eivätkä palaja peittämään maata.
10 Ou fè sous dlo koule nan fon yo. Ou fè dlo koule nan mitan mòn yo.
Sinä kuohutit laaksoista lähteet, jotka vuorten välillä vuotavat.
11 Yo bay dlo pou bèt nan bwa yo bwè. Bourik nan bwa yo vin bwè lè yo swaf dlo.
Ne antavat juoman kaikille metsän eläimille, villiaasit niistä janonsa sammuttavat.
12 Zwezo fè nich sou pyebwa ki bò dlo yo. Y'ap chante byen fò nan tout branch yo.
Niiden partailla asuvat taivaan linnut ja visertävät lehvien välissä.
13 Ou rete nan syèl la, ou voye lapli wouze mòn yo. Ou kouvri tè a ak benediksyon ou.
Saleistasi sinä kastelet vuoret, sinun töittesi hedelmistä maa saa ravintonsa.
14 Ou fè zèb pouse pou bèt yo manje. Ou fè plant moun bezwen yo grandi pou latè ka donnen manje,
Sinä kasvatat ruohon karjalle ja kasvit ihmisen tarpeeksi. Niin sinä tuotat maasta leivän
15 pou latè ka donnen rezen ki bay diven pou fè kè lèzòm kontan, lwil pou fè figi yo fre, pen pou ba yo fòs.
ja viinin, joka ilahuttaa ihmisen sydämen; niin sinä saatat kasvot öljystä kiiltäviksi, ja leipä vahvistaa ihmisen sydäntä.
16 Pyebwa Seyè yo, pye sèd li menm li te plante nan peyi Liban an, yo jwenn tou sa yo bezwen.
Ravintonsa saavat myös Herran puut, Libanonin setrit, jotka hän on istuttanut.
17 Se la zwazo fè nich yo. Sigòy fè kay yo sou tèt pyebwa yo.
Niissä lintuset pesivät, ja haikaroilla on majansa kypresseissä.
18 Mòn apik yo se pou kabrit mawon yo ye. Daman kache nan twou wòch yo.
Korkeat vuoret ovat kauristen hallussa, kallionkolot ovat tamaanien suoja.
19 Ou te fè lalin pou l' make jou yo. Solèy la konnen kilè pou l' kouche.
Kuun sinä olet tehnyt näyttämään aikoja; aurinko tietää laskunsa.
20 Ou fè fènwa tonbe sou peyi a, li lannwit. Tout bèt nan rakbwa yo soti deyò.
Sinä teet pimeän, niin tulee yö; silloin lähtevät liikkeelle kaikki metsän eläimet.
21 Jenn lyon yo ap gwonde, y'ap chache manje. Y'ap mande Bondye ba yo manje.
Nuoret jalopeurat kiljuvat saalista ja pyytävät Jumalalta elatustansa.
22 Lè solèy leve, yo wete kò yo, y' al kouche nan twou yo.
Aurinko nousee, ne vetäytyvät pois ja laskeutuvat luoliinsa maata.
23 Moun soti pou y' al travay, wi, pou y' al travay jouk solèy kouche.
Silloin ihminen menee töihinsä ja askaroitsee iltaan asti.
24 Seyè, ou fè anpil bagay! Ou fè yo avèk bon konprann. Latè plen ak bagay ou fè.
Kuinka moninaiset ovat sinun tekosi, Herra! Sinä olet ne kaikki viisaasti tehnyt, maa on täynnä sinun luotujasi.
25 Gade gwo lanmè a, li laj, li fon. Gen kantite bèt k'ap viv ladan l', gwo kou piti.
Merikin, suuri ja aava-siinä vilisee lukemattomat laumat pieniä ja suuria eläviä.
26 Se sou li gwo batiman yo ap pwonmennen. Gwo bèt lanmè ou te fè a, levyatan an, ap jwe ladan l'.
Siellä kulkevat laivat, siellä Leviatan, jonka sinä olet luonut siinä leikitsemään.
27 Se sou ou tout bèt sa yo konte, pou ou ba yo manje lè yo bezwen.
Ne kaikki odottavat sinua, että antaisit heille ruuan ajallansa.
28 Ou ba yo manje, yo manje. Ou louvri men ou, yo manje plen vant yo.
Sinä annat niille, ja ne kokoavat, sinä avaat kätesi, ja ne ravitaan hyvyydellä.
29 Vire ou vire do ou, yo pran tranble. Lè ou wete souf yo, yo mouri frèt, yo tounen nan pousyè kote yo te soti a.
Sinä peität kasvosi, ja ne peljästyvät, sinä otat pois niiden hengen, ne kuolevat ja palajavat tomuun jälleen.
30 Men, lè ou soufle souf ou, ou bay lavi ankò. Konsa, ou bay latè yon lòt figi.
Sinä lähetät henkesi, ja ne luodaan; ja sinä uudistat maan muodon.
31 Se pou bèl pouvwa Seyè a rete jan l' ye a pou tout tan. Se pou Seyè a kontan ak tou sa li fè.
Pysyköön Herran kunnia iankaikkisesti. Saakoon Herra teoistansa iloita,
32 Li gade latè, latè pran tranble. Li manyen mòn yo, mòn yo pran fè lafimen.
hän, joka katsahtaa maahan, ja se vapisee, joka koskettaa vuoria, ja ne suitsuavat.
33 M'ap pase tout lavi m' ap chante pou Seyè a. M'ap fè lwanj Bondye pandan tout tan m'ap viv la.
Kaiken ikäni minä ylistän Herraa, minä veisaan Jumalani kiitosta, niin kauan kuin elän.
34 Mwen ta swete pawòl mwen fè l' plezi, paske se li ki fè kè m' kontan.
Olkoot minun tutkisteluni hänelle otolliset; minä iloitsen Herrassa.
35 Se pou moun k'ap fè sa ki mal yo disparèt sou latè. Se pou pa gen mechan ankò! Kite m' di Seyè a mèsi! Lwanj pou Seyè a!
Hävitkööt syntiset maasta, älköön jumalattomia enää olko. Kiitä Herraa, minun sieluni. Halleluja!
