Maka 10
1 Jesu den ñani li kani ki gedi Jude tinga nni Judena kandima, ku niligu go den taani ke o cili ki bangi ba nani wan den maani ki tiendi maama.
Ja kuin hän sieltä läksi, tuli hän Juudan maan äärille sen maakunnan kautta, joka on sillä puolella Jordania. Ja kansa kokoontui taas hänen tykönsä, ja niinkuin hän oli tottunut, niin hän taas opetti heitä.
2 Falisieninba den cua o kani ki bua ki biigi o ki buali o: naani li pia u sanu o joa n ñani o pua?
Ja Pharisealaiset tulivat ja kysyivät häneltä: saako mies vaimonsa hyljätä? kiusaten häntä.
3 Jesu den yedi ba musa den diani yipo be yo?
Mutta hän vastaten sanoi heille: mitä Moses teille käski?
4 Bi den goa ki yedi o: Musa den puni u sanu tin diani li tili ki ñani o pua.
He sanoivat: Moses salli kirjoittaa erokirjan ja hyljätä.
5 Jesu den yedi ba li tie kelima yi pajuaga po yo ke Musa den puni u sunu yin diani li tili ki ñani o pua,
Ja Jesus vastaten sanoi heille: teidän sydämenne kovuuden tähden kirjoitti hän teille sen käskyn.
6 ama ŋali ŋanduna tagima yogunu U Tienu den tagi o joa leni o pua.
Mutta luomisen alusta on Jumala heidät luonut mieheksi ja vaimoksi.
7 Li tie lani yaapo yo ke o joa baa ña o ba leni o na kani ki loli o yuli leni o pua,
Sentähden pitää ihmisen eriämän isästänsä ja äidistänsä, ja pitää vaimoonsa yhdistymän.
8 ban tua gbannanyendi kaa go tie niba lie bi ji tie niyendo.
Ja niin tulevat kaksi yhdeksi lihaksi, niin ettei he ole silleen kaksi, mutta yksi liha.
9 Niloba kuli n da paadi U Tienu n taani yaala.
Mitä siis Jumala on yhteen sovittanut, ei ihmisen pidä sitä eroittaman.
10 Ban den ye denpo o ŋoadikaaba go den buali o laa bualu,
Ja hänen opetuslapsensa kysyivät taas häneltä kotona siitä asiasta.
11 Jesu den yedi ba ya joa n ñani o pua ki ta potoa kuli conbi ki tudi wan den kpa pia yaa pua po.
Ja hän sanoi heille: kuka ikänä hylkää vaimonsa, ja nai toisen, se tekee huorin häntä vastaan.
12 Ya pua n ñani o calo kani ki kuni jatoa mo kuli kuli conbi.
Ja jos vaimo hylkää miehensä ja huolee toiselle, hän tekee huorin.
13 Bi den cuani a biwaala Jesu kani ke wan si ba, ama o ŋoadikaaba den funi leni yaaba n cuani ba.
Ja he toivat hänen tykönsä lapsia, että hän heihin rupeais; niin opetuslapset nuhtelivat niitä, jotka heitä toivat.
14 Jesu den la laa lani o pali den biidi o den yedi ba: cedi mani a biwaala ncua n kani ki da yie bipo. Kelima U Tienu diema ye yaaba n naani leni a biwaala yaapo yo.
Mutta kuin Jesus sen näki, närkästyi hän ja sanoi heille: sallikaat lasten tulla minun tyköni, ja älkäät kieltäkö heitä; sillä senkaltaisten on Jumalan valtakunta.
15 N yedi yi i moamoani yua n kaa tuo U Tienu diema nani ki biwaaga yeni kan kua mi niinni
Totisesti sanon minä teille: jokainen, joka ei Jumalan valtakuntaa ota vastaan niinkuin lapsi, ei hän suinkaan siihen tule sisälle.
16 li yaa puoli o den kpabi ba ki maani o nii bipo ki seligi ba.
Ja hän otti heitä syliinsä, ja pani kätensä heidän päällensä, ja siunasi heitä.
17 Jesu n den cuoni yeni o joa den sani ki cua ki gbaani o nuntuali ki buali o: a canbaanŋamo n baa tieni be yo ki ba ya miali n kan gbeni? (aiōnios g166)
Ja kuin hän oli lähtenyt ulos tielle, tuli yksi juosten, lankesi polvillensa hänen eteensä ja kysyi häneltä: hyvä Mestari! mitä minun pitää tekemän, että minä ijankaikkisen elämän perisin? (aiōnios g166)
18 Jesu den yedi o be yo ke a yini nni yua n ŋani? U Tienu bebe n ŋani.
Niin Jesus sanoi hänelle: miksis sanot minun hyväksi? Ei kenkään ole hyvä, vaan yksin Jumala.
19 A bani li balimaama: ŋa da conbi, ŋan da kpa o nilo, ŋan da su, ŋan da tieni mi seedifaama, ŋan da janbi oba, ŋan jigini a ba leni ana.
Kylläs käskyt tiedät: ei sinun pidä huorin tekemän: ei sinun pidä tappaman: ei sinun pidä varastaman: ei sinun pidä väärää todistusta sanoman: ei sinun pidä pettämän: kunnioita isääs ja äitiäs.
20 O den goa ki yedi: canba n kubi lanwani ŋali n biwaama nni.
Mutta se vastasi ja sanoi hänelle: Mestari, nämä kaikki olen minä pitänyt hamasta minun nuoruudestani.
21 Jesu den diidi o leni mi buama ki yedi o: bonyenla n poadi apo, gedi ki ban kuadi ŋan pia yaala ki pa a luoda yeni a baa ba ŋalimani tanpoli po li yaa puoli ŋan cua ki ŋoadi nni.
Mutta kuin Jesus katsahti hänen päällensä, rakasti hän häntä, ja sanoi hänelle: yksi sinulta puuttuu: mene, myy kaikki, mitä sinulla on, ja anna vaivaisille; ja sinulla pitää oleman tavara taivaassa: ja tule, seuraa minua, ottain risti.
22 Ama laa maama den biidi o pali ke o tagini ki ban ca leni li pabiidili kelima o piama den yaba.
Mutta hän tuli siitä puheesta murheelliseksi, ja meni pois murheissansa; sillä hänellä oli paljo tavaraa.
23 Jesu den diidi yaaba n lindi o ki yedi o ŋoadikaaba: li baa pa leni yaaba n tie a piada n kua U Tienu diema nni.
Ja kuin Jesus katsahti ympärillensä, sanoi hän opetuslapsillensa: kuinka työläästi ne, joilla varaa on, tulevat Jumalan valtakuntaan!
24 Jesu n den yedi yeni li den paki o ŋoadikaaba. O go den goa ki yedi ba n bila, li ba yaa pa leni yaaba n puni bi yula bi piama n kua U Tienu diema.
Mutta opetuslapset hämmästyivät näistä hänen sanoistansa. Niin Jesus taas vastaten sanoi: rakkaat pojat! kuinkas työläs on niiden tulla Jumalan valtakuntaan, jotka tavaroihinsa uskaltavat.
25 Ku yuoyuogu n kua mi kpalipienbonma nni dingi ki cie o piado n kua U Tienu diema nni.
Huokiampi on kamelin käydä neulan silmän lävitse, kuin rikkaan Jumalan valtakuntaan sisälle tulla.
26 Li go den paki bi ŋoadikaaba ke bi yedi bi yaba: li yaa tie yeni ŋme n baa faaba?
Mutta he hämmästyivät vielä sitte sangen suuresti, sanoen keskenänsä: ja kuka taitaa autuaaksi tulla?
27 Jesu den diidi ba ki yedi li pa bi niba yaapo yo, ama laa pa U Tienu po kelima li bonla kuli dingi U Tienu po.
Niin Jesus katsahti heidän päällensä, ja sanoi: ihmisten tykönä on se mahdotoin, mutta ei Jumalan tykönä; sillä kaikki ovat Jumalan tykönä mahdolliset.
28 Pieli den yedi o ti ŋa li bonla kuli ki ŋoadi a.
Niin Pietari rupesi sanomaan hänelle: katso, me olemme kaikki antaneet ylön, ja seuranneet sinua.
29 Jesu den goa ki yedi: n yedi i moamoani laa pia yua n baa ŋa o diegu, o nataanjaba, o nataanpola, bi o na, bi o ba, bi o bila, bi o tinmu kelima mini yaapo leni o laabaaliŋamo po
Mutta Jesus vastasi ja sanoi: totisesti sanon minä teille: ei ole kenkään, joka jätti huoneen, taikka veljet eli sisaret, taikka isän eli äidin, taikka vaimon eli lapset, taikka pellot, minun ja evankeliumin tähden,
31 Liiga yaaba boncianla ba ti tua puoli yaaba, puoli yaaba boncianla mo ba ti tua liiga yaaba.
Mutta monta ensimäistä tulee jälkimäiseksi, ja jälkimäistä ensimäiseksi.
32 Ban den ye u sanu nni ki do ki ca jelusalema Jesu den ga bi liiga ki cuona o ŋoadikaaba yama den yagi ke bi ŋoa o leni ti jawaandi Jesu go den piadi leni bi piiga niliediba, ki cila ki wangi ba yaala baa cua o kani.
Mutta he olivat tiellä menemässä ylös Jerusalemiin; ja Jesus kävi heidän edellänsä, ja he hämmästyivät, ja seurasivat häntä ja pelkäsivät. Ja hän otti taas ne kaksitoistakymmentä tykönsä ja rupesi heille sanomaan, mitä hänelle tapahtuva oli:
33 Diidi mani ti do ki caa Jelusalema, bi ba cuo o joa bijua ki teni bi kopadicianba leni li bali mmaama bangikaaba nu nni bi baa jia o buudi ki bili ban kpa o, ki teni o bi nilanba nu nni,
Katso, me menemme ylös Jerusalemiin, ja Ihmisen Poika annetaan ylön pappein päämiehille ja kirjanoppineille, ja he tuomitsevat hänen kuolemaan ja antavat ylön hänen pakanoille;
34 yaaba n baa ñuadi o, ki sii opo ti ñinsandi, ki gbiami, ki kpa o; ama tana yaa pendi o baa goa ki fi bi tinkpiba siiga.
Ja he pilkkaavat häntä, ja pieksävät hänen, ja sylkevät hänen päällensä, ja tappavat hänen; ja kolmantena päivänä hän nousee ylös.
35 Sebede bijaba Jaka leni Jan den nagini Jesu kani ki yedi o: canbaa, ti bua ŋan tieni tipo tin ba mia ŋa yaala.
Niin tuli hänen tykönsä Jakob ja Johannes, Zebedeuksen pojat, sanoen: Mestari! me tahdomme, ettäs meille tekisit, mitä me anomme.
36 O den yedi ba: “Yi bua min tieni yipo be yo?”
Niin hän sanoi heille: mitä te tahdotte minua teillenne tekemään?
37 Bi den yedi o a ya ti ban ye a kpiagidi nni yaa yogunu, ŋan pa ti tin kali yendo a jienu, yendo mo a ganu.
Vaan he sanoivat hänelle: anna toisen meistä istua oikialla ja toisen vasemmalla puolellas sinun kunniassas.
38 Jesu den goa ki yedi ba yii bani yin miadi yaala. Yi baa fidi ki ño min ba ño yaa tadiñokaaga, bi ki batise min batise ya batisima?
Mutta Jesus sanoi heille: ette tiedä, mitä te anotte. Voitteko juoda sen kalkin, jonka minä juon, ja sillä kasteella kastettaa, jolla minä kastetaan?
39 Bi den yedi o: ti baa fidi. Jesu den goa ki yedi ba: li tie moamoani ke yi baa ño min ba ño ya tadiñokaaga ke yi ba batise min ba batise yaa batisima.
Vaan he sanoivat hänelle: voimme. Niin sanoi Jesus heille: sen kalkin tosin te juotte, jonka minä juon, ja sillä kasteella te kastetaan, jolla minä kastetaan;
40 Ama ki kaani o nilo n jienu bi n ganu, laa ŋua mini, li tie U Tienu n bogini ki bili la yaaba yaa po yo.
Mutta istua minun oikialla ja vasemmalla puolellani, ei ole minun antamisellani, mutta niille, joille se valmistettu on.
41 ŋoadikaaba piiga yaaba n sieni n den gbadi lani, bi pala den beni Jaka leni Jan po.
Ja kuin ne kymmenen sen kuulivat, rupesivat he närkästymään Jakobin ja Johanneksen tähden.
42 Jesu den yini ba ki yedi: Yi bani ke ban nua yaaba ke bi tie i nibuoli yudanba yeni mabindi ba, bi paatieba mo die ba leni u paalu.
Mutta kuin Jesus kutsui heidät tykönsä, sanoi hän heille: te tiedätte, että ne, jotka ovat asetetut kansain päämiehiksi, hallitsevat heitä, ja heidän ylimmäisillänsä on valta heidän ylitsensä.
43 Ama lan da tie yeni yinba yaa siiga, yinba laa siiga yua n bua ki tua niciamo kuli, wan tua yi naacemo.
Mutta ei niin pidä oleman teidän keskenänne; vaan joka teidän seassanne tahtoo suurin olla, se olkaan teidän palvelianne.
44 Yua mo n bua ki tua yi liiga yua, wan tua yi kuli yonbo.
Ja joka teistä tahtoo tulla ensimäiseksi, hän olkaan kaikkein orja;
45 Kelima o joa bijua naa cua ke ban yaa tuuni opo ka, ama ke wan yaa tuuni nitoaba po, ki go pa o miali ki kpe, ki da ki faabi bi niba boncianla.
Sillä ei myös Ihmisen Poika ole tullut, että häntä palveltaisiin, mutta palvelemaan ja antamaan henkensä lunastuksen hinnaksi monen edestä.
46 Jesu leni o ŋoadikaaba den pundi Jeliko dogu nni. Ban den ña laa dogu nni bi den yegi leni yaa niligu n yaba, ke o juanmiado, Time bijua yua n yi Batime den u sanu nni.
Ja he tulivat Jerikoon. Ja kuin hän läksi Jerikosta ja hänen opetuslapsensa ja paljo kansaa, niin istui tien ohessa sokia, Bartimeus Timein poika, kerjäten.
47 Wan den gbadi ke yua n ba pendi tie Nasaleti yua Jesu, o den tangi: Jesu, Dafidi bijua, gbadi npo mi niŋima.
Ja kuin hän kuuli, että se oli Jesus Natsaretista, rupesi hän huutamaan ja sanomaan: Jesus, Davidin poika, armahda minua.
48 Yaa niba n yaba den funi leni o ki yedi wan suo, ama o go den tangi boncianla ki pugidi ki tua: Dafidi bijua, gbadi npo mi niŋima.
Ja moni nuhteli häntä, että hän olis ollut ääneti. Mutta hän huusi paljoa enemmin: Davidin Poika, armahda minua.
49 Jesu den sedi ki yedi: yini mani o na. bi den yini o juamo ki yedi o: paagi a pali, fii, o yi ŋa.
Ja Jesus seisahti ja käski kutsua häntä. Ja he kutsuivat sokian ja sanoivat hänelle: ole hyvällä mielellä, nouse! hän kutsuu sinua.
50 O juamo yeni den luni o kpalibu ki fii yenma ki cua Jesu kani.
Niin hän heitti pois vaatteensa yltänsä, nousi ja tuli Jesuksen tykö.
51 Jesu den buali o: a bua min tieni a po be? O juamo den goa yedi o: canba, n bua ŋan pa nni n nuni n nuadi.
Ja Jesus vastaten sanoi hänelle: mitäs tahdot, että minä sinulle tekisin? Niin sokia sanoi hänelle: Rabboni, että minä saisin näköni.
52 Jesu den yedi o: Gedi, a dandanli paagi a. Lanyogunu o nuni ji den nua, ke o ŋua Jesu ki yegi leni o.
Mutta Jesus sanoi hänelle: mene, sinun uskos vapahti sinun. Ja hän sai kohta näkönsä jälleen, ja seurasi Jesusta tiellä.
