Jesu Tondiba Tuona 7
1 O kopadiciamo den yedi Etiena: yeni li tie moamoane bii?
Niin ylimmäinen pappi sanoi: lienevätkö nämät näin?
2 Etiena den guadi ki yedi o: n kpiba bi jaaba leni n baanba, cengi mani; Ti kpiagidi tienu den doagidi O yuli Abalahama ya yogunu ke o den ye mesopotami hali ki daa kaali halana.
Vaan hän sanoi: miehet, rakkaat veljet ja isät, kuulkaat: kunnian Jumala ilmestyi Abrahamille meidän isällemme, kuin hän oli Mesopotamiassa, ennenkuin hän Haranissa asui,
3 Oden yedi o: ña a danba kani leni a dandoguni ki gedi ya dogu ke n bati waani ŋa.
Ja sanoi hänelle: lähde sinun maaltas ja suvustas, ja tule siihen maahan, jonka minä sinulle osoitan.
4 o den tuo ñani ya dogu ke bi yi kalide ki ban kali halana. lan kani o ba kuumi puoli Otienu den gedini o ya dogu ke i jii kaa moala.
Silloin hän läksi Kaldeasta, ja asui Haranissa. Ja kuin hänen isänsä kuollut oli, toi hän hänen sieltä tähän maahan, jossa te nyt asutte.
5 Otienu naa den punio tin diedi kaaga ba taapuogu n ba ŋmaa naani. ama O den niani ke O bati teni o laa kaanu ban diedi wani leni opuoliŋoani o yaa ti ye. ba yeni wan kaa pia biga.
Ja ei antanut hänelle siinä perintöä, ei jalankaan leveyttä; ja hän lupasi hänelle sen antaa asuaksensa, ja hänen siemenellensä hänen jälkeensä, kuin ei hänellä vielä lasta ollut.
6 utienu den yedi o yaali tie na: Abalahama puoliŋoanu ba ti fa tua canba ya dogu n kaa tie bi dogu. laa diemani yaaba ba teni ban tua bi yonbi, ki go wani ba fala bina kobina.
Ja Jumala puhui hänelle näin: sinun siemenes pitää oleman muukalainen vieraalla maalla, ja heidän pitää sen orjaksi tekemän, ja pahasti sen kanssa menemän neljäsataa ajastaikaa.
7 Ama otienu yedi: ya dogu n ba ti taaba ban tua yonbi, mini utienu n ba jia u buudi. lan yaa puoli nba ti ñanba laa dogunni, ban ban suani n po.
Ja sen kansan, jota he palvelevat, tahdon minä tuomita, sanoi Jumala, ja sitte pitää heidän lähtemän ja minua tässä siassa palveleman.
8 Utienu go den teni Abalahama ku koanciagu ŋantaado. Abalahama mali Isaka ki kuano o madi dan niili daali. Isaka n ma Jakobo ki koani o moko. Jakobo den mali piiga n jabi lie lan n tie tie yajaanba, o den kuani ban moko.
Ja hän antoi hänelle ympärileikkauksen liiton; ja niin hän siitti Isaakin, ja ympärileikkasi hänen kahdeksantena päivänä. Ja Isaak siitti Jakobin, ja Jakob kaksitoistakymmentä patriarkkaa.
9 Ti yaajanba den kuadi bi waalo Josefi ke bi gedini o Ejibiti ti yonbidi, kelima bi den pia li nunponli o po.
Ja ne patriarkat myivät kateudesta Josefin Egyptiin. Ja Jumala oli hänen kanssansa,
10 Ama Utienu den yee leni o ki den ga o fala buoli kuli nni, O go den puni o miyanfuoma ke cedi ke Ejibiti bado Falono pali den mani o po, ke o den cedi ko tua Ejibiti kuli liiga yua leni wani Falono diegu nni kuli.
Ja pelasti hänen kaikista tuskistansa, ja antoi hänelle armon ja viisauden Pharaon, Egyptin kuninkaan, kasvoin edessä, ja hän pani hänen Egyptin valtamieheksi ja kaiken huoneensa päälle.
11 Mikoncianma den baa Ejibiti dogu kuli, leni Kanana dogu li den tie falaciamo. baa den pia bonjekaala.
Mutta nälkä tuli kaikkeen Egyptiin ja Kanaanin maahan, ja suuri tuska; ja ei meidän isämme löytäneet ravintoa.
12 Jakoabo den gaa laabali ke mijiema den ye Ejibiti lan wani ke o den kpa suani ti yaajanba yenma.
Mutta kuin Jakob kuuli Egyptissä jyviä olevan, lähetti hän sinne meidän isämme ensimmäisen kerran.
13 ban guani ki gedi mi ta liema Josefi den doagidi o yuli o kpeliba kani, lani ke Falono moko den bandi wan tie ya nibuolu yua.
Ja kuin hän toistamiseen heidät lähetti, tunnettiin Joseph veljiltänsä; ja Josephin suku tuli Pharaolle tiettäväksi.
14 lani Josefi den suani ban wolo o po, o ba leni o diegu nubi kuli. bi kuli cuali den fii nubi piileele.
Niin Joseph lähetti ja antoi tuoda isänsä Jakobin ja kaiken hänen sukunsa, viisi sielua kahdeksattakymmentä.
15 Jakoabo den jiidi Ejibiti leni ti yaajanba.
Ja Jakob meni alas Egyptiin, ja hän kuoli, niin myös meidän isämme.
16 ban kaa den yee bi den gedini bi kuli Sikema ki ban piiniba naani ke Abalahama den daa leni i ligi Hamola bijabi kani. lan n tie Sikema yaajanba.
Ja he vietiin Sikemiin ja pantiin siihen hautaan, jonka Abraham oli Hemorin lapsilta rahalla ostanut Sikemissä.
17 utienu nden niani Abalahama ya ŋoanianu nden nagida ki baa ba migbienma ti buolu den maa ki pugida bonciala Ejibiti dogunni.
Mutta kuin lupauksen aika lähestyi, josta Jumala oli Abrahamille vannonut, kasvoi ja eneni kansa Egyptissä,
18 Li den pundi ya yogunu ke badi toa yua kaa bandi Josefi den dini libali
Siihenasti kuin toinen kuningas tuli, joka ei Josephista mitään tietänyt.
19 Laa bado den janbi ti buolu ki den wangi ti yaajanba fala, ki teni ke bi lu bi canpanda leni u paalu ke ban da ya yee.
Tämä meidän sukuamme kavalasti juonitteli, ja meni pahasti meidän isäimme kanssa, niin että heidän piti nuoret lapsensa heittämän pois, ettei he olisi saaneet elää.
20 Laa yogunu yo bi den mali Musa. o den ŋani o tienu po. o danba den kubi o deeni ha li ŋmali ta.
Siihen aikaan syntyi Moses, ja hän oli Jumalalle otollinen, ja elätettiin kolme kuukautta isänsä huoneessa.
21 Ban den luni o ya yogunu Falona bisalo den piidi o ki wubi o nani o bimaadi ga yeni.
Mutta kuin hän heitetty oli ulos, otti Pharaon tytär hänen ja kasvatti itsellensä pojaksi.
22 bi den cogini o Egibiti yaaba banma leni li yanfuoma kuli, o go den pia u paalu mi maama nni leni a tuonŋama nni.
Ja Moses opetettiin kaikessa Egyptiläisten viisaudessa, ja oli voimallinen sanoissa ja töissä.
23 Wan den ba li yankuali ya yogunu ki ba gedi ki ban lee o buolu nuba o den pia bina piina.
Mutta kuin hän oli neljänkymmenen ajastajan vanha, joukahtui hänen sydämeensä mennä katsomaan veljiänsä Israelin lapsia.
24 Wan den pundi li kani o den sua ke Ejibiti nulo den wangidi fala o buolu nulo yendo, o den ga o koanli ki pua ki kpa Ejibiti yua.
Ja kuin hän näki yhdelle vääryyttä tehtävän, autti hän häntä ja kosti hänen puolestansa, joka vääryyttä kärsi, ja löi Egyptin miehen.
25 O den tamake o kpiiba Isaleelenba yaaba ba bandi ke lenio yaa nu yo, ke Utienu baa faabiba leni fala. ama baa den faami ki bandi.
Mutta hän luuli veljiensä sen ymmärtävän, että Jumala hänen kätensä kautta oli heille vapauden antava; vaan eivät he ymmärtäneet.
26 Laa daali ya fifama, o den laa ke Isaleele yaaba siiga nibi lie ke bi kuani ki pua bi yaba. o den tundi ba ki bua ban mangi, o den yedi ba: i kuli tie buolu yendu bee n teni ke yi wangidi yi lieba fala?
Ja hän tuli toisena päivänä heidän tykönsä, jotka keskenänsä riitelivät, ja sovitti heitä, sanoen: rakkaat miehet, te olette veljekset: miksi te toinen toisellenne vääryyttä teette?
27 Ama yua n den paani o lielo yeni den yedi: ŋme dini ŋa li bali ke ŋan tua ti yudaano leni ti bujialo?
Mutta se, joka lähimmäisellensä vääryyttä teki, lykkäsi häntä, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi meidän ylitsemme?
28 A bua ki kpa n moko nani wonli ŋan den kpa Ejibiti yua maama yeni bii?
Vai tahdotkos sinä minua niin tappaa, kuin sinä Egyptiläisen eilen tapoit?
29 Laa maama po, Musa den sani ki gedi ya dogu ke yi Madiana, li po o den mali bonjala lie.
Niin Moses pakeni tämän puheen tähden, ja oli Madiamin maakunnassa muukalainen, jossa hän kaksi poikaa siitti.
30 Bina piina puoli Maleki den doagidi o Sinayi joali fanpienmanni o den la ya fatuugu yaa niini ke mifantama co yeli yeli.
Ja neljänkymmenen ajastajan perästä ilmestyi hänelle Herran enkeli korvessa, Sinain vuorella, pensaan tulen liekissä.
31 Musa n den laa, laa bondoagidi kaala, li den lidini o. wan den nagida ki bua ki diidi bonŋanla, o den gbadi O diedo nialu
Mutta kuin Moses sen näki, ihmetteli hän sitä näkyä, ja kuin hän meni lähes katsomaan, niin tapahtui Herran ääni hänelle:
32 N tie a yaajanba tienu Abalahama, Isaka leni Jakoabo tienu. Musa den digibi kaa tuo ki yaadi ki diidi.
Minä olen sinun isäis Jumala, Abrahamin Jumala, ja Isaakin Jumala, ja Jakobin Jumala. Niin Moses vapisi eikä tohtinut sinne katsoa.
33 O diedo den yedo: pidi a cacaadi kelima ŋan se ya kaanu yeni tie tingagidi kaaga.
Ja Herra sanoi hänelle: riisu kenkäs jaloistas; sillä sia, jossas seisot, on pyhä maa.
34 N laa n nubi n laadi yaa fala Ejibiti diema nni N go gbadi bi dunli moala n jiidi ki ba faabiba. gedi moala n ba suana Ejibiti.
Minä olen nähden nähnyt kansani tuskan Egyptissä, ja olen heidän huokauksensa kuullut, ja tulin alas heitä ottamaan ulos: tule siis nyt tänne, minä lähetän sinun Egyptiin.
35 Musa yua ke bi den yie o, ki den tua: ŋme dini ŋa libali ke ŋan tua ti yudaano leni ti bujialo, wane ke o tienu go den suani wan tua bi yudaano leni bi faabi ka leni Maleki yua den doagido ku fatuugu nni yaa todima.
Tämän Moseksen, jota he kielsivät, sanoen: kuka sinun on pannut päämieheksi ja tuomariksi? tämän on Jumala lähettänyt päämieheksi ja vapahtajaksi, enkelin käden kautta, joka hänelle pensaassa ilmestyi.
36 Wani go den ñani ba Ejibiti leni mi bancianma leni sinakeene, Ejibiti nni mi ñincianmoama siiga, mi fanpiencianmani hali bina piina.
Tämä johdatti heitä ulos, ja teki ihmeitä ja merkkejä Egyptin maassa ja Punaisessa meressä ja korvessa, neljäkymmentä ajastaikaa.
37 wan Musa n go den yedi isaleele bila: Utienu baa ñani i siiga o sawali pualo nani mini.
Tämä on se Moses, joka sanoi Israelin lapsille: Herra teidän Jumalanne herättää teille teidän veljistänne yhden Prophetan, niinkuin minun, jota teidän pitää kuuleman.
38 ya yogunu ke isaleele yaaba den taani ku fanpienciagun ni, Musa n den ye leni ba, ki go den gaani utienu Maleko n den maadi o yaala Sinayi juali leni ti yaajanba, o den soangidi ti po yaa maama n tie limiali maama, yaama n ñani Utienu kani.
Tämä oli seurakunnassa enkelin kanssa korvessa, joka puhui hänen kanssansa Sinain vuorella, ja meidän isäimme kanssa. Tämä sai elämän puheen meille antaaksensa,
39 Ti yaajanba, baa den tuo wan yedi yaala. bi den yie o, ke bi yantiana leni bi paala go den jigidi ki nuanli Ejibiti po.
Jota ei meidän isämme totelleet, vaan sysäsivät pois sen tyköänsä, ja palasivat sydämessänsä Egyptiin,
40 Bi den yedi Alono: duadi ti po i buli, ya buli n baa cuoni ti liiga; kelima Musa yua n ñani ti Ejibiti dogu yeni, tii bani yaali n tieno.
Sanoen Aaronille: tee meille jumalia, jotka meidän edellämme kävisivät; sillä emme tiedä, mitä Mosekselle, joka meidän Egyptin maasta toi ulos, on tapahtunut.
41 bi den duadi laa dana nni bulo ke naanini ki naabiga. ki paadi li padili o po, ki mangidi bi pala leni ban fidi ki suani yaa tuonli leni bi nii.
Ja niinä päivinä tekivät he vasikan, ja uhrasivat epäjumalille uhria, ja riemuitsivat kättensä töistä.
42 Lan wan Utienu den ŋaaba ki cedi ke bi kpiagidi tanpoli ŋabili, nani lan diani bi sawalipuaba tili n ni maama: naani yi den padi n po ti yandi, yaa yogunu ke n den ye leni yi bina biina mi fanpiencianma n ni bii? yinba isaleele ba yaaba.
Niin Jumala käänsi itsensä, ja antoi ylön heidät palvelemaan taivaan sotajoukkoa, niinkuin prophetain Raamatussa on kirjoitettu: oletteko te Israelin huoneesta minulle teurasuhria ja ruokauhria tehneet neljänäkymmenenä ajastaikana korvessa?
43 Yi den tugi ya bulo n yi Moloko gbandieli, leni ya bulo n yi Lefana ŋmabiliga. laa bon naani kala kuli yi den tieni ki ba ya kpiagidi. lan yaa po yo, ke n cedi ke yi gedi ti yonbidi hali Babilona diema yaa kandima.
Ja te kannoitte Molokin majaa ja teidän jumalanne Remphan tähteä, joita kuvia te teitte kumartaaksenne niitä, ja minä tahdon teidät viedä pois edemmä Babelia.
44 Ti yaajanba den pia siedi gbandieli mi fanpiencianma n ni. nani Utienu n den puogi Musa wan tieni maama. Musa den tieni nani Utienu n den cili wani o ya nananli.
Meidän isillä oli todistuksen maja korvessa, niinkuin se oli säätänyt, joka Moseksen kanssa puhui, että hänen piti sen tekemän sen esikuvan perään, jonka hän nähnyt oli;
45 Lan ya puoli, Josue den gobidi ti yaajanba ke bi den kuani laa siedi gbandieli ya diema ya niini ke Utienu den teli yaa nubi n den cili ki kaa likani. bi den kali laa dogu n ni ki ban pundi hali Dafidi yogunu.
Jonka myös meidän isämme vastaan ottivat, ja veivät Josuan kanssa siihen maahan, jossa pakanat asuivat, jotka Jumala hävitti meidän isäimme kasvoin edestä, hamaan Davidin aikaan asti,
46 Dafidi den ba Utienu ŋanbili, ke o den mia Otienu ki bua ki maa Jakoabo Tienu po ku diegu.
Joka löysi armon Jumalan tykönä, ja anoi, että hän olis majan löytänyt Jakobin Jumalalle.
47 Ama, Salomo n den maa ku diegu.
Mutta Salomo rakensi hänelle huoneen.
48 Ki naa ña tanpoli joma Tienu ki ye bi nisaaliba n ma ya diegu ya niini, nani nani o sawali pualo n yedi maama.
Vaan se kaikkein Ylimmäinen ei asu käsillä tehdyissä templeissä, niinkuin propheta sanoo:
49 O diedo yedi: tanpoli tie n bali kali kaanu, ki tinga mo tie n taaŋmakaanu. be ya diebuolu ke yi ba ma, n po? bi lee n tua n po fuodi kaanu?
Taivas on minun istuimeni ja maa jalkaini astinlauta. Minkä huoneen te siis tahdotte minulle rakentaa, sanoo Herra, eli kuka on minun leposiani?
50 Naani n yaa nu cele kaa tagi lan kuli?
Eikö minun käteni ole kaikkia näitä tehnyt?
51 Tupaalu danba ne; ya nusaala kaa tuo ki lebidi bi pala ke bi tuba go juagi, yi yaajanba n den tie maama yi moko tie yene kelima yi yiedi yogunu kuli Utienu fuomi yua.
Te niskurit ja ympärileikkaamattomat sydämestä ja korvista! te olette aina Pyhää Henkeä vastaan, niinkuin teidän isänne, niin myös tekin.
52 O lee sawapuale ke yi yaajanba ki waani o fala? bi den ku yaabi n den tuodi waani O tegini ka cuama. moala ke yi janbi o ki teni ke bi kpao. lani n bundi ke yi den tua nikpanla.
Ketä prophetaista ei teidän isänne vainonneet? Ja he tappoivat ne, jotka vanhurskaan tulemista ennustivat, jonka pettäjät ja murhaajat te nyt olitte,
53 Yi den ba Utienu balimaama yaama ke Malekinba den suagini yi po. ama yii tuo ki kubima.
Jotka saitte lain enkelien asetuksen kautta, jota ette pitäneet.
54 Ban den gbadi Etiena n maadibi maama, bi pala den beni hali boncianla, ke bi cegini bi ñina o po.
Mutta kuin he nämät kuulivat, kävi se läpi heidän sydämensä, ja kiristelivät hampaitansa hänen päällensä.
55 Ama Etiena den gbie leni Otienu fuomi yua. o den yaadi ki nuanla tanpoli po ki la Otienu kpiagidi ke Jesu se Utienu najienu.
Mutta että hän oli täynnä Pyhää Henkeä, katsahti hän ylös taivaasen, näki Jumalan kunnian ja Jesuksen seisovan Jumalan oikialla kädellä,
56 O den yedi: diidi mani, n nua ke ke tanpoli luodi ke O joa bijoa se Utienu najienu.
Ja sanoi: katso, minä näen taivaat avoinna, ja Ihmisen Pojan seisovan Jumalan oikialla kädellä.
57 Bi tangi boncianla ki biindi bi tuba, ki taani ki libi o li kani.
Niin he huusivat suurella äänellä, ja tukitsivat korviansa, ja karkasivat kaikki yksimielisesti hänen päällensä,
58 Bi den fuli o, ki ñani o u dogu n ni ki ban madi o a tana. siediba den landi bi tiadi ki biliti ya jawalo yaa kani ke den yi o Polo.
Ja ajoivat hänen ulos kaupungista, ja kivittivät. Ja todistajat panivat vaatteensa nuorukaisen jalkain juureen, joka kutsuttiin Saulus.
59 Ban den madi o tana ya yogunu, Etiena den jani ki yedi: O diodo Jesu, ŋan ga n naano.
Ja he kivittivät Stephanin, joka rukoili ja sanoi: Herra Jesus, ota minun henkeni.
60 Lan ya puoli, o den gbaani o duna po ki tiani yenma ki yedi: O diedo, ŋan pa ba laa tuonbiadi sugili. laa maama puoli o den gbindi.
Niin hän pani polvillensa, ja huusi suurella äänellä: Herra, älä lue heille tätä syntiä. Ja kuin hän tämän sanonut oli, niin hän nukkui.
