Jesu Tondiba Tuona 27
1 Ban den jagi ki bili ke ti baa kua ku ñinbiagu nni ki gedi Itali diema nni, bi den teni a minteela yudaano ban yi yua Juliyusa n yaa gu Polo leni kadibitoana.
Mutta sittenkuin päätetty oli, että meidän piti Italiaan purjehtiman, antoivat he Paavalin muiden vankien kanssa yhden sadanpäämiehen haltuun, joka kutsuttiin Julius, keisarin sotajoukosta.
2 Ti den kua ya ñinbiagu n ñani Adamita dogu nni ki baa gedi ya dogu n yi Asi nuganu po. Ti den fii ki caa, ke Akilitaka, Maseduana diema Tesalonika dogu yua yegi leni ti.
Kuin me siis astuimme Adramytin haahteen, ja meidän piti purjehtiman Asian ohitse, laskimme me ulos maalta. Ja meidän kanssamme oli Aristarkus, Makedonian mies, Tessalonikasta.
3 Lan den yendi, ti den pundi Sidoni ki sedi. Juliyusa den kubi Polo leni mi buama, ki puni o ke o ñani ku ñinbiagu nni, ki gedi ki fuondi o dalinba ki baa mi todima bikani.
Ja me tulimme toisena päivänä Sidoniin. Ja Julius meni hyvästi Paavalin kanssa, ja salli hänen mennä ystäväinsä tykö ja heiltä holhottaa.
4 Ti den fii lankani ki suagi liiga ki balini Sipila kpendegili kelima u faalu den togidi ti.
Ja kuin me sieltä laskimme ulos, niin me purjehdimme Kyprin ohitse, että vastatuulet olivat.
5 Ti den suagi liiga ki poandi mi ñinciama, ki balini Silisi leni Panfili diema, ki sedi Mila dogu nni.
Ja kuin me olimme purjehtineet yli meren, joka Kilikian ja Pamphilian kohdalla on, ja tulimme Myraan, joka on Lykiassa,
6 Lankani aminteela yudaano den laa ñinbiatoagu, yaagu n ñani Alisandili dogu nni ki baa gedi Itali, ki kuani ti ku niinni.
Niin löysi sadanpäämies siellä yhden Aleksandrialaisen haahden, joka Italiaan purjehti, ja pani meidät siihen.
7 Ti den suagi ki cuoni dindini danaba ki nagini Sinida dogu leni fala. U faalu n go den togidi ti ke tii den fidi ki suagi liiga, ti den lebidi ki balini Kileta kpendegili ki teli Salimone po.
Kuin me monta päivää hitaasti purjehdimme ja tuskalla Knidon saavutimme, ettemme päässeet tuulelta, niin me purjehdimme Kretan alle, Salmoneen päin.
8 Ti den suagi liiga leni fala hali ki ban balini ki pundi ya dogu n yi ti ñinbiadi sedikaanhamu yu n ku leni Lase dogu ki sedi.
Ja kuin me tuskin sen ohitse pääsimme, niin me tulimme yhteen paikkaan, joka Kauniiksi satamaksi kutsutaan, jota läsnä oli Lasean kaupunki.
9 Ti cenli den waagi hali ke li den ban pundi yaa yogunu ke ku ñinbiagu cenli biagidi kelima mi ñoalolima yogunu den pendi. Lane ke Polo den tuodi ki waani ba.
Koska paljo aikaa oli kulunut, ja purjehdus oli vaarallinen, ja paaston aika oli jo kulunut, neuvoi Paavali heitä,
10 Ki yedi: N sua ke ti ya suagi liiga ku ñinbiagu cenli baa biagi. Laa tie ku ñinbiagu leni kun tugi yaa tuga bebe ka baa bodi, ti miana moko baa ti taani lienni.
Sanoen: armaat miehet! minä näen, että purjehdus tulee vaaralliseksi ja vahingolliseksi, ei ainoastaan kalulle ja haahdelle, mutta myös meidän hengellemme.
11 Ama a minteela yudaano den dugi ku ñinbiagu gobidikoa leni ku daano po ki cie Polo maama.
Mutta sadanpäämies uskoi enemmin haahdenhaltiaa ja peränpitäjää kuin Paavalin sanoja.
12 Kelima ban den ye yaa ñinbiadi sedikaanu yeni naa den dagidi bipo ban ya ye likani hali ku fawaagu. Lane ti siiga yaaba, yaaba n den yaba ki cie den yedi ke li baa hani tin go fiini a cabiciama ki ña likani ki moandi ki la ti yaa baa fidi ki suagi ki pundi Fenikisi dogu ki sedi lankani hali ku fawaagu yogunu n pendi. Fenikisi yeni den tie Kileta ñinbiadi sedikaanu ki tiegi jienu ki goa nintuali po, leni ganu ya nintuali po.
Ja kuin ei satama ollut sovelias yli talvea olla, niin he enimmitten mielistyivät siihen neuvoon, että sieltä piti laskettaman pois, jos he jollakin muotoa olisivat voineet tulla Phoinikaan talvea pitämään, joka on Kretan satama, etelälänteä ja luodepohjaa päin.
13 Yaa faalu n ñani ganu den figi waamu waamu ke bi tama ke bi baa fidi ki tieni nani ban den jagi maama. Bi den fiini ku ñinbiagu kubikpiagili yaali n sieni gu ki suagi ki balini Kileta kaa foagi leni li jaali.
Mutta kuin etelätuuli rupesi puhaltamaan, luulivat he aikomisensa käyvän edes, läksivät matkaan ja purjehtivat Kretan ohitse lähempänä maata.
14 Ama la den yen waamu puoli faaligu den ñani li kpendegili po ki figi boncianla.
Mutta ei kauvan aikaa jälkeen löi sen päälle ankara puuskatuuli, joka itäpohjaksi kutsutaan.
15 Ku faaligu yeni den taa ku ñinbiagu ke ku naa go fidi ki baa togidi gu. Lane ti den cedi ke ku faaligu taa gu ki gedini kun bua naani.
Ja kuin haaksi tuli sen valtaan eikä voinut tuulta vastaan seisoa, laskimme me sen tuulen haltuun kulkemaan.
16 Ti den balini li kpendegili ke li wa ki yi Kiloda ganu po. Nani lin den sieni tipo ku faaligu waamu yeni, ti den fidi ki cuo ki ñinbiabiga, ama leni fala.
Ja kuin me tulimme yhden vähän saaren alle, joka kutsutaan Klauda, saimme me tuskalla venheesen ruveta,
17 Bi den yugidi ga ki kuani ga ki ñinbiabiga nni. Li yaa puoli bi den soali i baabi ku ñinbiagu tiipo ki loli bonhanla. Bi den jie ke u faalu baa tudi ki gedini ti Libi boanjaali ya tanbitinga po. Lane, bi den jiini ku dagbeegu, ki cedi ke u faalu tudi ki gedini ti.
Jonka me otimme avuksemme ja sidoimme haahteen, peljäten, ettei sen pitänyt kariin sattuman; ja he laskivat alas purheen ja antoivat kulkea.
18 Kelima u faalu n go den waani ti fala boncianla maama po, lan den yendi bi den cili ki luni a tugitiama mi ñima nni.
Mutta koska suuri ilma kävi päälle, heittivät he toisena päivänä kalun ulos.
19 Li dantaali daali bani biba den taa ku ñinbiaciangu tuonsoantiadi ki luni mi ñima nni.
Ja kolmantena päivänä heitimme me omilla käsillämme ulos haahden kaluja.
20 Dana boncianla den pendi ke ki yenga leni o hmaalo naa den ñani. Ku faaligu den figi ki bia hali boncianla ke tii go den daani ke ti baa ye leni miali.
Mutta kuin emme monena päivänä aurinkoa emmekä tähtiä nähneet, eikä vähin ilma meidän päällemme käynyt, niin meidän elämämme toivo oli jo kaikki pois.
21 Li den waagi danaba ke niloba kuli ki den dini. Lani Polo den sedi bi siiga ki yedi ba: Li den baa hani yi yaa den cengi n maama kaa den fii Kileta. Ti kan bi lu ti tuga ki go la yaa fala n tie na.
Ja koska me kauvan aikaa olimme syömättä, silloin seisoi Paavali heidän keskellänsä ja sanoi: miehet, teidän olis tullut minua kuulla ja ei Kretasta laskea ulos, että me olisimme välttäneet tainkaltaisen tuskan ja vahingon.
22 Moala n waani yi ke yin paagi mani yi pala, kelima yi siiga oba kuli kan bodi kali ku ñinbiagu bebe.
Ja nytkin minä neuvon teitä, olkaat hyvässä uskalluksesta, ei teistä yksikään huku, vaan ainoastaan haaksi.
23 Kelima U Tienu yua n die nni ke n tuuni opo yeni yaa maleki doagidi o yuli npo ku naa ñiagu.
Sillä minun tykönäni seisoi tänä yönä Jumalan enkeli, jonka oma minä olen, jota minä myös palvelen,
24 Ki yedi nni: Polo han da jie liba. Li tie tiladi han pundi ki sedi Sesa nintuali. U Tienu go hanbi opo ki puni a ke yaaba n ye leni a ku ñinbiagu na niinni kuli siiga, baa yendo kan bodi.
Ja sanoi: älä pelkää, Paavali, sinä pitää keisarin eteen asetettaman, ja katso, Jumala on sinulle lahjoittanut ne kaikki, jotka sinun kanssas purjehtivat.
25 Lanwani yin paagi mani yi pala, kelima n pia li dandanli U Tienu po ke li baa tua nani wan yedi nni maama.
Sentähden miehet, olkaat hyvässä uskalluksessa! Sillä minä uskon Jumalan päälle, että se niin tapahtuu, kuin minulle sanottu on.
26 De tiladi ti baa tuoni kpendegiliba jaali kani.
Mutta yhteen luotoon pitää meidän kulkeman.
27 Li piiga n dannaali daali ñiagu, u faalu den pengipengi ti ki caani ganu leni jienu Adiliatika yaa ñincianma po. Ku yasiigu ku ñinbiagu tuonsoanba den tama ke ti nagini tingaba.
Kuin neljästoistakymmenes yö joutui, ja me ajeltiin Adrian merellä, äkkäsivät haaksimiehet puoliyön aikaan jonkun maan heitä lähestyvän,
28 Bi den luni mi ñincianma bonbiigikaala, ki sua ke mi ñima ñua ki pundi nukpanduna piiyia. Lan pendi waamu, bi gi den biigi ki sua ke mi ñua ki pundi piiluoba n nukpanduna muu.
Ja heittivät ulos luotirihman ja löysivät kaksikymmentä kyynärää syväksi; kuin he tulivat vähää edemmä, heittivät he taas ulos luotirihman ja löysivät viisitoistakymmentä kyynärää.
29 Bi den jie ke ku ñinbiaciagu baa kpaabi ya tanciama n ye likani mi ñima nni, ke bi taa ya kubikpiaginaada n ye ku juodima ke kun da go cuoni. Lani bi den miadi lan fa, ki gu leni mi yanjegibima
Niin he pelkäsivät joutuvansa johonkuhun kariin, ja heittivät ulos neljä ankkuria perältä haahta, ja toivoivat päivän koittavan.
30 Ku ñinbiagu tuonsoanba den tieni nani bi baa jiini yaa kubikpiaga n ye ku yuli po yeni, ama bi go den jiini ki ñinbiabiga mi ñima nni ki baa kua ki niinni ki ha ku ñinbiaciangu ki sani ki ciadi.
Mutta kuin haaksimiehet pyysivät haahdesta paeta, ja lykkäsivät venheen mereen, sanoen että he tahtoivat ankkuria viedä ulos haahden keulasta,
31 Polo den yedi a minteela yudaano leni a minteela kuli: Bi jaba yeni yaa sedi ku ñinbiagu nni, yi kan ciadi.
Niin Paavali sanoi sadanpäämiehelle ja sotamiehille: ellei nämät haahdessa pysy, ette suinkaan henkeänne pelasta.
32 Lanwani a minteela den jia ya baabi n doali ki ñinbiabiga leni ku ñinbiaciangu, ki cedi ke ki baa, ke mi ñima taa ga ki gedini.
Niin sotamiehet hakkasivat poikki venheen pestin, ja antoivat sen pudota.
33 Lan den bua ki fa Polo den mia bikuli ban je waamu, ki yedi ba: Dinla n tie piiga n dana naa ke yi ji leni fala ki naa dini jiemaba kuli.
Ja kuin päivä rupesi valkenemaan, neuvoi Paavali kaikkia heitä ruokaa ottamaan, sanoen: tänäpänä on neljästoistakymmenes päivä, kuin te odottaneet olette, ja syömättä olleet, ja ette mitään ole tykönne ottaneet:
34 N mia yi yin je mani, lan baa todi yi yin ciadi. Yi siiga baa niyendo yuyengu kan bodi.
Sentähden neuvon minä teitä ruokaa ottamaan, joka on teille terveydeksi; sillä ei yhdenkään teidän päästänne ole hiuskarva putoova.
35 Wan den yeni, o den taa dupen ki tuondi U Tienu bikuli nintuali ki cabidi ki hmani.
Ja kuin hän sen oli sanonut, otti hän leivän, ja kiitti Jumalaa kaikkein nähden, mursi, ja rupesi syömään.
36 Lane bikuli den baa li papaali ki dini.
Ja kuin he kaikki itsensä vahvistivat, rupesivat he myös syömään.
37 Tinba yaaba n den ye ku ñinbiagu yeni niinni kuli den pundi kobiga n piilele n niba luoba.
Mutta meitä oli haahdessa kaikki yhteen kaksisataa ja kuusikahdeksattakymmentä henkeä.
38 Ban den dini ki dagidi, bi den luni ban tugi ya halikama mi ñima nni ke ku ñinbiagu yuagi.
Ja kuin he olivat ravitut, kevensivät he haahden ja heittivät jyvät mereen.
39 Lan den fa, baa den bandi ban baali yaa tinga, ama bi den laa ku kpenkadigu ke ku jaali tie tanbitinga. Bi den jagi ke li ya baa tuo ban nagini ku ñinbiagu ki sieni gu lankani.
Mutta kuin päivä tuli, niin ei he tunteneet maata, mutta havaitsivat lahden, jossa ranta oli, jonka päälle he mielivät antaa haahden ajaa, jos he olisivat taitaneet.
40 Bi den jia yaa baabi n kubi a kubikpiaga kuli ki ha ha mi ñima nni, ki go lodi yaa baabi n luo ku ñinbiagu bonpegidikaala. Lani bi den yugidi ya cabicianli n ye ku ñinbiagu yuli kani ke u faalu tudi ku ñinbiagu ke ku teli li jaali po.
Ja kuin he ankkurit olivat ottaneet ylös, läksivät he mereen ja päästivät perälautain siteet, ja asettivat purjeen tuuleen, ja antoivat juosta rantaa kohden.
41 Ban den pundi ya tanbijuali n ye m ñima nni, ku ñinbiagu den kpaabi li ki sedi. Ku ñoabu den feli mi tanbiima yeni niinni jinjini, a ñinguona den poa ku puoli po leni u paalu hali ki teni ke ku kuakua bonjenajena.
Vaan kuin me tulimme yhden niemen tykö, loukkaantui haaksi, ja sen keula tarttui kiinni ja jäi seisomaan, mutta kastari tuli valallensa aaltoin väestä.
42 A minteela den jagi ke bi baa kpa a kadibila, kelima baa den bua bi siiga baa yendo n kua mi ñima nni ki dugi ki ciadi.
Mutta sotamiesten neuvo oli vankeja tappaa, ettei joku uiden olisi karannut pois.
43 Ama bi yudaano yua n den bua ki ga Polo miali, den yie bipo ke ban da tieni yeni. O go den yedi ke yaaba n bani li ñindugili n kpa yugi ki baa mi ñima nni ki dugi ki pundi li jaali.
Mutta sadanpäämies tahtoi Paavalia vapahtaa, ja esti heidät siitä neuvosta, ja käski niitä, jotka uida taisivat, että he ensin itsensä antaisivat ulos ja maalle pääsisivät.
44 O go den yedi yaaba n sieni ma, bi tianba n cuo ti dapagidi, bi tianba mo n cuo ku ñinbiagu n mudi ki ha yaa dajena, ki hoadi ba. Bi den tieni yeni ke bikuli den pundi li jaali po leni laafia.
Mutta muita lautain päällä, muutamia taas haahden kappaleilla (kulkea). Ja niin tapahtui, että jokainen tuli hengissä maalle.
