< Zefania 2 >

1 Mwĩcookanĩrĩriei hamwe, mwĩcookanĩrĩriei hamwe inyuĩ rũrĩrĩ rũrũ rũtarĩ thoni.
Menkää itseenne, kootkaa ajatuksenne, te häpeämätön kansa,
2 Mwĩcookanĩrĩriei mbere ya ihinda rĩrĩa rĩtuĩtwo gũkinya, mũthenya ũcio ũmũkorerere ta ũrĩa mũũngũ ũmbũragwo nĩ rũhuho, mbere ya marakara mahiũ ma Jehova mamũkore, mbere ya mũthenya ũcio wa mangʼũrĩ ma Jehova kũmũkora.
ennenkuin neuvopäätös on synnyttänyt-päivä kiitää pois kuin akanat-ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan hehku, ennenkuin teidän päällenne tulee Herran vihan päivä.
3 Cariai Jehova, inyuĩ andũ othe arĩa enyiihia a bũrũri, inyuĩ arĩa mwĩkaga ũrĩa aathanĩte. Mwĩcarĩriei ũthingu, mwĩcarĩriei kwĩnyiihia; no gũkorwo nĩmũkagitĩrwo mũthenya ũcio wa marakara ma Jehova.
Etsikää Herraa, kaikki maan nöyrät, te, jotka pidätte hänen oikeutensa. Etsikää vanhurskautta, etsikää nöyryyttä; ehkä te saatte suojan Herran vihan päivänä.
4 Itũũra rĩa Gaza nĩrĩgatiganĩrio, narĩo itũũra rĩa Ashikeloni rĩanangwo. Andũ a Ashidodi makaarutũrũrwo mũthenya barigici, narĩo itũũra rĩa Ekironi rĩthario ta mũtĩ ũkũmunywo.
Sillä Gassa on oleva hyljätty ja Askelon autio, Asdod ajetaan pois keskipäivällä, ja Ekron hävitetään.
5 Inyuĩ arĩa mũtũũraga ndwere-inĩ cia iria, o inyuĩ Akerethi, kaĩ mũrĩ na haaro-ĩ! Ndũmĩrĩri ya Jehova nĩ ĩgũũkĩrĩire, wee Kaanani, bũrũri wa Afilisti. “Nĩngakũniina, na gũtirĩ mũndũ o na ũmwe ũgaatigara.”
Voi meren rannikon asukkaita, kreettien kansaa! Herran sana on teitä vastaan, Kanaan, filistealaisten maa; ja minä hävitän sinut asujattomaksi.
6 Bũrũri ũcio ũrĩ ndwere-inĩ cia iria, o kũu Akerethi matũũraga, gũgaatuĩka kũndũ gwa gwakwo ithũnũ cia arĩithi, na ciugũ cia ngʼondu.
Ja meren rannikko on oleva laitumina, joilla on paimenten vesikuoppia ja lammastarhoja.
7 Bũrũri ũcio ũgaatuĩka wa matigari ma nyũmba ya Juda; kũu nĩkuo makoona ũrĩithio. Hwaĩ-inĩ magaakomaga nyũmba cia Ashikeloni. Nake Jehova Ngai wao nĩakamamenyerera, na atũme magaacĩre rĩngĩ.
Ja rannikko joutuu Juudan heimon jäännökselle. Siellä he laiduntavat; Askelonin huoneisiin he asettuvat makaamaan illoin. Sillä Herra, heidän Jumalansa, on pitävä heistä huolen ja kääntävä heidän kohtalonsa.
8 “Nĩnjiguĩte irumi cia Moabi na inyũrũri cia Aamoni, acio maarumire andũ akwa na makĩĩhĩta gũũkĩrĩra bũrũri wao.”
Minä olen kuullut Mooabin häväistykset ja ammonilaisten pilkat, joilla he ovat häväisseet minun kansaani ja ylvästelleet sen aluetta vastaan.
9 Jehova Mwene-Hinya-Wothe, Ngai wa Isiraeli, ekuuga atĩrĩ, “Ti-itherũ o ta ũrĩa niĩ ndũũraga muoyo-rĩ, Moabi gũgaatuĩka o ta Sodomu, naguo bũrũri wa Aamoni ũtuĩke ta Gomora, kũndũ kwa riya, na marima ma cumbĩ, kũndũ gũtakũraga kĩndũ kuuma tene. Matigari ma andũ akwa nĩmakaamataha; nao andũ a rũrĩrĩ rwakwa arĩa makaahonoka nĩmakagaya bũrũri wao.”
Sentähden, niin totta kuin minä elän, sanoo Herra Sebaot, Israelin Jumala, on Mooab tuleva Sodoman kaltaiseksi ja ammonilaiset Gomorran kaltaisiksi, nokkospehkojen maaksi, suolakuopaksi, autioksi iankaikkisesti. Jääneet minun kansastani ryöstävät heitä, ja minun kansakuntani jäännökset ottavat heidät perintöosaksensa.
10 Maũndũ macio nĩmakamakora nĩ ũndũ wa mwĩtĩĩo wao, na nĩ ũndũ wa kũruma na kũnyũrũria andũ a Jehova Mwene-Hinya-Wothe.
Tämä tulee heille heidän ylpeydestään, siitä, että ovat herjanneet, ovat ylvästelleet Herran Sebaotin kansaa vastaan.
11 Jehova nĩagetigĩrwo nĩo rĩrĩa akaananga ngai ciothe cia bũrũri ũcio. Ndũrĩrĩ iria irĩ hũgũrũrũ-inĩ ciothe cia iria nĩikamũhooya, o rũrĩrĩ rũrĩ bũrũri waruo kĩũmbe.
Peljättävä on Herra heille oleva, sillä hän tekee voimattomiksi kaikki maan jumalat; ja kaikki pakanain saaret, kukin paikastansa, tulevat häntä kumartaen rukoilemaan.
12 “O na inyuĩ, andũ a Kushi, nĩmũkooragwo na rũhiũ rwakwa rwa njora.”
Myöskin teidät, etiopialaiset, on minun miekkani kaatava-heidätkin!
13 Nĩagatambũrũkia guoko gwake okĩrĩre andũ a gathigathini na aniine Ashuri, atige Nineve gũkirĩte ihooru, na kũũmagarĩte o ta werũ.
Ja hän on ojentava kätensä pohjoista kohden ja on hukuttava Assurin, tekevä Niiniven autioksi, kuivaksi kuin erämaa.
14 Ndũũru cia mbũri na ngʼombe igaakoma kuo, hamwe na ciũmbe cia mĩthemba yothe. Ndundu cia werũ na ndundu iria ngʼambi nĩikomba itugĩ-inĩ ciakuo. Kayũ ka mĩgambo yacio gakaiguuagwo ndirica-inĩ, hĩba cia mahiga igaakorwo mĩrango-inĩ, nayo mĩgamba ya mĩtarakwa ĩtigwo ũtheri.
Sen keskellä makaa laumoja, kaikkia villieläimiä joukoittain. Pelikaani ja tuonenkurki yöpyvät sen patsaanpäissä. Kuule, kuinka ne laulavat akkuna-aukossa! Kynnyksellä on tyhjyys. Setrilaudoituksen hän on paljastanut.
15 Rĩĩrĩ nĩrĩo itũũra rĩrĩa rĩratũire na gĩkeno, o na rĩtarĩ na ũgwati. Rĩrĩa rĩeĩĩraga atĩrĩ, “Niĩ no niĩ, na gũtirĩ ũngĩ tiga niĩ.” Kaĩ nĩrĩkĩanangĩtwo, rĩgatuĩka o kĩmamo kĩa nyamũ cia gĩthaka-ĩ! Arĩa othe mahĩtũkagĩra harĩ rĩo no kũrĩnyũrũria na kũrĩorota.
Tämä oli se riemuisa kaupunki, joka asui turvallisena, joka sanoi sydämessään: "Minä, eikä ketään muuta!" Kuinka autioksi se on tullut, villieläinten makuusijaksi! Jokainen, joka käy siitä ohitse, viheltää ja huiskuttaa kättä.

< Zefania 2 >