< Thaburi 91 >
1 Mũndũ ũrĩa ũikaraga agitĩirwo nĩ Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno arĩhurũkaga kĩĩruru-inĩ kĩa Mwene-Hinya-Wothe.
Joka Korkeimman varjeluksessa istuu ja Kaikkivaltiaan varjossa oleskelee,
2 Ngũkiuga ũhoro wa Jehova atĩrĩ, “Wee nĩwe rĩũrĩro rĩakwa na kĩirigo gĩakwa kĩrĩ hinya, nĩwe Ngai wakwa, ũrĩa ndĩĩhokete.”
Hän sanoo Herralle: minun toivoni ja linnani, minun Jumalani, johon minä uskallan.
3 Ti-itherũ nĩegũgũteithũra gĩkerenge-inĩ kĩa mũtegi, o na kuuma mũrimũ-inĩ ũrĩa mũũru wa kũũraga.
Sillä hän pelastaa sinun väijyjän paulasta, ja vahingollisesta ruttotaudista.
4 Arĩkũhumbagĩra na njoya ciake, na rungu rwa mathagu make nĩho ũrĩĩgitagia; wĩhokeku wake nĩũgatuĩka ngo yaku na kĩĩhitho gĩaku.
Hän sulillansa sinua varjoo, ja sinun turvas on hänen siipeinsä alla: hänen totuutensa on keihäs ja kilpi;
5 Ndũrĩĩtigagĩra imakania cia ũtukũ, kana mũguĩ ũrĩa ũthĩrĩrĩkaga mũthenya,
Ettes pelkäisi yön kauhistusta, ja nuolia, jotka päivällä lentävät,
6 o na kana mũrimũ ũrĩa ũceemaga nduma-inĩ, kana mũthiro ũrĩa ũniinanaga mũthenya gatagatĩ.
Sitä ruttoa, joka pimeässä liikkuu, ja sairautta, joka puolipäivänä turmelee.
7 Andũ ngiri no magũe mwena waku, nao ngiri ikũmi magũe guoko-inĩ gwaku kwa ũrĩo, no ndũngĩkuhĩrĩrio nĩguo.
Vaikka tuhannen lankeisi sivullas, ja kymmenentuhatta sinun oikiallas, niin ei se sinuun satu.
8 Wee no kwĩrorera ũkerorera na maitho maku wĩonere iherithia rĩa andũ arĩa aaganu.
Ja tosin sinun pitää silmilläs näkemän ja katsoman, kuinka jumalattomille kostetaan.
9 Ũngĩtua Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno gĩikaro gĩaku, o we Jehova, ũrĩa arĩ we rĩũrĩro rĩakwa,
Sillä Herra on sinun toivos, ja Ylimmäinen on sinun turvas.
10 hĩndĩ ĩyo gũtirĩ ũũru ũgaagũkorerera, gũtirĩ mwanangĩko ũgaakuhĩrĩria hema yaku.
Ei sinua pidä mikään paha kohtaaman, ja ei yhtään vaivaa pidä sinun majaas lähestymän.
11 Nĩgũkorwo nĩagaatha araika ake nĩ ũndũ waku, makũgitagĩre mĩthiĩre-inĩ yaku yothe;
Sillä hän on antanut käskyn enkeleillensä sinusta, että he kätkevät sinua kaikissa teissäs,
12 nĩmagakuoya na igũrũ na moko mao nĩgeetha ndũkaringwo kũgũrũ nĩ ihiga.
Että he kantavat sinua käsissä, ettes jalkaas kiveen loukkaisi.
13 Nĩũgakinyĩrĩria mũrũũthi, o na nduĩra; ũkarangĩrĩria mũrũũthi ũrĩa mũnene, o na nyoka.
Sinä käyt jalopeuran ja kyykäärmeen päällä, ja tallaat nuoren jalopeuran ja lohikäärmeen.
14 Jehova ekuuga atĩrĩ, “Kuona atĩ nĩanyendete, nĩngamũhatũra hatĩka-inĩ; nĩndĩrĩmũgitagĩra, nĩgũkorwo nĩamenyete rĩĩtwa rĩakwa.
Että hän minua halasi, niin minä hänen päästän: hän tuntee minun nimeni, sentähden minä varjelen häntä.
15 Arĩngayagĩra, na niĩ ngamwĩtĩka; ndĩrĩkoragwo hamwe nake hĩndĩ ya thĩĩna, ndĩrĩmũteithũraga na ngamũtĩĩithia.
Hän avuksihuutaa minua, sentähden minä kuulen häntä; hänen tykönänsä olen minä tuskassa; siitä minä hänen tempaan pois ja saatan hänen kunniaan.
16 Ngũmũtũũria muoyo matukũ maingĩ nginya aiganie, na ndĩmuonagie ũhonokio wakwa.”
Minä ravitsen hänen pitkällä ijällä, ja osoitan hänelle autuuteni.