< Thaburi 122 >
1 Thaburi ya Daudi Nĩndakenire hamwe na arĩa maanjĩĩrire atĩrĩ, “Nĩtũthiĩ nyũmba ya Jehova.”
Davidin veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä iloitsen niistä, jotka minulle sanovat: että me menemme Herran huoneeseen,
2 Magũrũ maitũ marũgamĩte ihingo-inĩ ciaku, wee Jerusalemu.
Ja että meidän jalkamme pitää seisoman sinun porteissas, Jerusalem.
3 Jerusalemu rĩakĩtwo ta itũũra inene rĩnyitithanĩtio wega.
Jerusalem on rakennettu kaupungiksi, johon on tuleminen kokoon,
4 Kũu nĩkuo mĩhĩrĩga yambataga, o yo mĩhĩrĩga ya Jehova, ĩgathiĩ kũgooca rĩĩtwa rĩa Jehova kũringana na mawatho marĩa aheete Isiraeli.
Että sukukunnat astuisivat sinne ylös, Herran sukukunnat, Israelille todistukseksi, kiittämään Herran nimeä.
5 Kũu nĩkuo kũigĩtwo itĩ cia ũnene cia atuanĩri ciira, o cio itĩ cia ũnene cia nyũmba ya Daudi.
Sillä siellä ovat istuimet rakennetut tuomittaa, Davidin huoneen istuimet.
6 Hoerai Jerusalemu thayũ: “Arĩa makwendete marotũũra na thayũ.
Toivottakaat Jerusalemille rauhaa: he menestyköön, jotka sinua rakastavat!
7 Kũrĩa thingo ciaku ciirigĩire kũrogĩa na thayũ, naguo ũgitĩri ũgĩe ciikaro-inĩ ciaku cia ũthamaki.”
Rauha olkoon sinun muureis sisällä, ja onni sinun huoneissas!
8 Nĩ ũndũ wa ariũ a baba na arata, nguuga atĩrĩ, “Thayũ ũrogĩa thĩinĩ waku.”
Minun veljieni ja ystäväini tähden minä toivotan nyt sinulle rauhaa!
9 Nĩ ũndũ wa nyũmba ya Jehova Ngai witũ, caragia ũgaacĩru waku.
Herran meidän Jumalamme huoneen tähden etsin minä sinun parastas.