Thaburi 105
1 Cookeria Jehova ngaatho, kaĩrai rĩĩtwa rĩake; menyithiai ndũrĩrĩ maũndũ marĩa ekĩte.
Kiittäkäät Herraa, ja saarnatkaat hänen nimeänsä, julistakaat hänen töitänsä kansain seassa!
2 Mũinĩrei, mũmũinĩre mũkĩmũgoocaga; heanai ũhoro wa ciĩko ciake ciothe cia magegania.
Veisatkaat hänelle, soittakaat hänelle, puhukaat kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Mwĩrahei nĩ ũndũ wa rĩĩtwa rĩake itheru; ngoro cia arĩa marongoragia Jehova nĩikene.
Ylistäkäät hänen pyhää nimeänsä: niiden sydän iloitkaan, jotka etsivät Herraa!
4 Cũthĩrĩriai Jehova na hinya wake; mathaai ũthiũ wake hĩndĩ ciothe.
Kysykäät Herraa ja hänen voimaansa, etsikäät alati hänen kasvojansa!
5 Ririkanai magegania marĩa ekĩte, na ciama ciake, na matuĩro ma ciira marĩa atuĩte,
Muistakaat hänen ihmeellisiä töitänsä, jotka hän tehnyt on, hänen ihmeitänsä ja hänen sanojansa.
6 inyuĩ njiaro cia Iburahĩmu ndungata yake, o inyuĩ ciana cia Jakubu, inyuĩ ake athuure.
Te Abrahamin hänen palveliansa siemen, te Jakobin hänen valittunsa lapset.
7 Jehova nĩwe Ngai witũ; matuĩro make ma ciira marĩ thĩ yothe.
Hänpä on Herra meidän Jumalamme: hän tuomitsee kaikessa maailmassa.
8 Nĩaririkanaga kĩrĩkanĩro gĩake nginya tene, nĩkĩo kiugo kĩrĩa aathanire, nĩ ũndũ wa njiarwa ngiri,
Hän muistaa liittonsa ijankaikkisesti, sanansa, jonka hän on käskenyt tuhannelle sukukunnalle,
9 kĩrĩkanĩro kĩrĩa aarĩkanĩire na Iburahĩmu, na noguo mwĩhĩtwa ũrĩa eehĩtire harĩ Isaaka.
Jonka hän teki Abrahamin kanssa, ja valansa Isaakin kanssa.
10 Nĩagĩĩkĩrire hinya harĩ Jakubu kĩrĩ kĩrĩra gĩake kĩa watho wa kũrũmagĩrĩrwo, agĩgĩĩkĩra hinya harĩ Isiraeli kĩrĩ kĩrĩkanĩro gĩa gũtũũra tene na tene:
Ja pani sen Jakobille säädyksi ja Israelille ijankaikkiseksi liitoksi,
11 “Wee nĩwe ngaahe bũrũri wa Kaanani ũtuĩke igai rĩrĩa ũkaagaya.”
Ja sanoi: sinulle minä annan Kanaanin maan, teidän perimisenne arvan.
12 Hĩndĩ ĩrĩa maarĩ o anini magĩtarwo, o anini biũ, na marĩ ageni kuo-rĩ,
Koska heitä vähä ja harvat olivat, ja he olivat muukalaiset siinä,
13 morũũraga kuuma rũrĩrĩ rũmwe nginya rũrĩa rũngĩ, na kuuma ũthamaki-inĩ ũmwe nginya ũrĩa ũngĩ.
Ja vaelsivat kansasta kansaan ja valtakunnasta toiseen kansaan:
14 Ndarĩ mũndũ o na ũmwe eetĩkĩririe amanyariire; nĩ ũndũ wao akĩrũithia athamaki, akĩmeera atĩrĩ:
Ei hän sallinut yhdenkään ihmisen heitä vahingoittaa, vaan rankaisi kuninkaat heidän tähtensä.
15 “Mũtikanahutie andũ arĩa akwa aitĩrĩrie maguta; mũtikaneke anabii akwa ũũru.”
Älkäät ruvetko minun voideltuihini, ja älkäät tehkö pahaa minun prophetailleni.
16 Agĩtũma bũrũri ũcio ũgĩe ngʼaragu, na akĩniina mĩthiithũ yao yothe ya irio;
Ja hän kutsui nälän maan päälle, ja vei kaiken leivän varan pois.
17 agĩtũma mũndũ athiĩ mbere yao: nĩwe Jusufu, ũrĩa wendirio arĩ ngombo.
Hän lähetti miehen heidän eteensä: Joseph myytiin orjaksi.
18 Nĩmamũtiihirie magũrũ na bĩngũ, na makĩmuoha ngingo na igera,
He ahdistivat hänen jalkansa jalkapuuhun: hänen ruumiinsa täytyi raudoissa maata,
19 nginya ũrĩa oigĩte ũgĩkinyanĩra, nginya kiugo kĩa Jehova gĩkĩonania atĩ aarĩ mũndũ wa ma.
Siihenasti että hänen sanansa tuli, ja Herran puhe koetteli hänen.
20 Mũthamaki agĩtũmana na akĩmuohorithia, mwathi ũcio wa ndũrĩrĩ akĩmũrekereria.
Niin lähetti kuningas ja päästi hänen: kansain päämies laski hänen vallallensa,
21 Akĩmũtua mwathi wa indo cia nyũmba yake, na mũrori wa indo iria ciothe aarĩ nacio,
Ja asetti hänen huoneensa herraksi, ja kaiken tavaransa haltiaksi,
22 nĩguo ataarage anene ake o ũrĩa angĩonire kwagĩrĩire, na arutage athuuri ake ũũgĩ.
Opettamaan päämiehiänsä oman tahtonsa jälkeen, ja vanhimmille viisautta.
23 Hĩndĩ ĩyo Isiraeli agĩthiĩ Misiri; Jakubu agĩtũũra arĩ mũgeni bũrũri-inĩ ũcio wa Hamu.
Ja Israel meni Egyptiin, ja Jakob tuli muukalaiseksi Hamin maalle.
24 Jehova agĩtũma andũ ake maciarane mũno; agĩtũma maingĩhe mũno gũkĩra thũ ciao,
Ja hän antoi kansansa sangen suuresti kasvaa, ja teki heitä väkevämmäksi kuin heidän vihollisensa.
25 iria aagarũrire ngoro ciao agĩtũma ithũũre andũ ake, agĩtũma ithugundĩre ndungata ciake ũũru.
Hän käänsi heidän sydämensä vihaamaan hänen kansaansa, ja hänen palvelioitansa viekkaudella painamaan alas.
26 Aatũmire Musa ndungata yake, na Harũni, ũrĩa aathurĩte.
Hän lähetti palveliansa Moseksen, ja Aaronin, jonka hän valitsi.
27 Nao makĩringa ciama ciake gatagatĩ-inĩ kao, magĩĩka magegania make bũrũri-inĩ wa Hamu.
Ne tekivät hänen merkkinsä heidän seassansa, ja hänen ihmeensä Hamin maalla.
28 Agĩtũma kũgĩe nduma naguo bũrũri ũcio ũgĩtumana, tondũ-rĩ, githĩ ti ciugo ciake maaremeire?
Hän antoi pimeyden tulla, ja sen pimeytti; ja ei olleet he hänen sanoillensa kuulemattomat.
29 Akĩgarũra maaĩ mao magĩtuĩka thakame, agĩtũma thamaki ciao ikue.
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heidän kalansa.
30 Bũrũri wao ũkĩiyũra ciũra, iria ciatoonyire nginya tũnyũmba twa toro twa anene ao.
Heidän maansa kuohutti sammakoita, heidän kuningastensa kammioissa.
31 Aaririe, gũgĩũka mĩrumbĩ ya ngi, na rwagĩ rũkĩiyũra bũrũri wao wothe.
Hän sanoi, niin turilaat ja täit tulivat heidän maansa ääriin.
32 Akĩgarũra mbura yao ĩgĩtuĩka ya mbembe, na heni ikĩhenũka bũrũri-inĩ wao wothe;
Hän antoi rakeet heille sateeksi, tulen liekit heidän maallensa,
33 akĩrũnda mĩthabibũ yao, na mĩkũyũ, na akiunanga mĩtĩ ya bũrũri wao.
Ja löi heidän viinapuunsa ja fikunapuunsa, ja särki puut heidän maansa äärissä.
34 Aaririe, nacio ngigĩ igĩũka, na ndaahi itangĩtarĩka;
Hän sanoi, niin tulivat epälukuiset paarmat ja vapsaiset,
35 ikĩrĩa kĩndũ gĩothe kĩarĩ kĩĩruru bũrũri-inĩ wao, na ikĩrĩa maciaro ma tĩĩri wao.
Ja ne söivät kaiken ruohon heidän maaltansa, ja ne söivät heidän maansa hedelmän.
36 Ningĩ akĩũraga marigithathi mothe ma bũrũri wao, maciaro ma mbere ma ũciari wao wothe.
Ja hän löi kaikki esikoiset heidän maallansa, ensimäiset kaikesta heidän voimastansa,
37 Nĩaarutire Isiraeli makiuma kuo, makuuĩte betha na thahabu, na gatagatĩ ka mĩhĩrĩga yao hatiarĩ mũndũ o na ũmwe warĩ mũhinyaru.
Ja vei heitä hopialla ja kullalla ulos: ja ei ollut heidän sukukunnissansa yksikään sairas.
38 Andũ a Misiri nĩmakenire moima kuo, tondũ nĩmanyiitĩtwo nĩ guoya wa andũ acio a Isiraeli.
Egypti iloitsi heidän lähtemisestänsä; sillä heidän pelkonsa oli tullut heidän päällensä.
39 Nĩatambũrũkirie itu rĩmahumbagĩre, o na mwaki wa kũmamũrĩkagĩra ũtukũ.
Hän levitti pilven verhoksi ja tulen yötä valistamaan.
40 Metirie irio, nake akĩmarehere tũmakia-arũme, na akĩmahũũnia na irio cia igũrũ.
He anoivat, niin antoi hän metsäkanat tulla, ja ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Aatũranirie rwaro rwa ihiga, namo maaĩ magĩtothoka; magĩgĩtherera ta rũũĩ kũu werũ-inĩ.
Hän avasi kallion, niin vesi vuoti, ja virrat juoksivat kuivaa myöten.
42 Nĩgũkorwo nĩaririkanire kĩĩranĩro gĩake gĩtheru kĩrĩa aarĩkanĩire na ndungata yake Iburahĩmu.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, jonka hän palveliallensa Abrahamille puhunut oli,
43 Nĩaarutire andũ ake makiuma kũu makenete, akĩruta acio ake athuure makĩanagĩrĩra nĩ gũkena;
Ja vei kansansa ilolla ulos, ja valittunsa riemulla,
44 akĩmahe mabũrũri ma ndũrĩrĩ, nao magĩtuĩka a kũgaya kĩrĩa andũ angĩ maanogeire,
Ja antoi heille pakanain maan, niin että he kansain hyvyydet omistivat heillensä.
45 nĩguo marũmagie mataaro make, na maathĩkagĩre mawatho make. Goocai Jehova.
Että he pitäisivät hänen säätynsä, ja hänen lakinsa kätkisivät, Halleluja!
