Thimo 7
1 Mũrũ wakwa, tũũra ũrũmĩtie ciugo ciakwa, na wĩigĩre maathani makwa thĩinĩ waku.
Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
2 Rũmia maathani makwa, na nĩũgatũũra muoyo; gitagĩra morutani makwa o ta kĩũma kĩa riitho rĩaku.
Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
3 Mohagĩrĩre ciara-inĩ ciaku; ũmaandĩke kĩhengere-inĩ kĩa ngoro yaku.
Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
4 Ĩra ũũgĩ atĩrĩ, “Wee nĩwe mwarĩ wa maitũ,” naguo ũtaũku ũwĩtage mũndũ wa nyũmba yanyu;
Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
5 nĩcirĩkweheragia harĩ mũndũ-wa-nja ũcio mũtharia, o na kuuma kũrĩ mũtumia ũcio ũtarĩ mwĩhokeku, hamwe na ciugo ciake cia kũheenanĩrĩria.
Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
6 Ndĩ ndirica-inĩ ya nyũmba yakwa-rĩ, nĩndacũthĩrĩirie na nja kamwanya-inĩ,
Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
7 ngĩona kĩmwana gatagatĩ ka arĩa matarĩ oogĩ, na ngĩkũũrana gatagatĩ ka aanake, mũndũ mwĩthĩ ũtaarĩ na ũũgĩ wa gũkũũrana maũndũ.
Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
8 Aikũrũkaga na njĩra ĩrĩa yarĩ hakuhĩ na koine ya kwa mũndũ-wa-nja ũcio, agĩthiĩ na njĩra ĩyo yerekeire na gwake mũciĩ,
Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
9 na kwarĩ na mairia o kahwaĩ-inĩ gũgĩtukatuka, gũkĩambĩrĩria kũgĩa nduma ya ũtukũ.
Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
10 Na rĩrĩ, hagĩũka mũndũ-wa-nja kũmũtũnga, wehumbĩte nguo ta mũmaraya, arĩ na wara ngoro-inĩ.
Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
11 (Nĩ mũnegeni na mũngʼathia, na magũrũ make matikiragĩrĩria mũciĩ;
Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
12 rĩmwe arĩ njĩra-inĩ, na rĩrĩa rĩngĩ arĩ ihaaro-inĩ, ehithagĩre andũ koine-inĩ ciothe cia njĩra.)
Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
13 Nake akĩnyiita mwanake ũcio, akĩmũmumunya, na akĩmwĩra atĩrĩ ategũconoka,
Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
14 “Ndĩ na maruta ma ngwatanĩro mũciĩ, tondũ ũmũthĩ nĩhingirie mĩĩhĩtwa yakwa.
Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
15 Nĩ ũndũ ũcio ndoimagara, ndooka gũgũtũnga; ngũgũcarĩtie mũno, na rĩu nĩndakuona!
Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
16 Nĩnjarĩte ũrĩrĩ wakwa na macuka ma gatani ma marangi kuuma Misiri.
Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
17 Ũrĩrĩ ũcio wakwa nĩndĩũitĩrĩirie indo nungi wega ta manemane, na thubiri, o na mũndarathini.
Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
18 Ũka twĩhũũnie wendo nginya rũciinĩ; reke twĩkenie na wendo!
Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
19 Mũthuuri wakwa ndarĩ mũciĩ; nĩathiĩte rũgendo rũraihu.
Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
20 Nĩathiire na mũhuko wake ũiyũrĩte mbeeca, na akainũka mũciĩ o rĩrĩa mweri ũkaiganana.”
Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
21 Agĩkĩmũheenereria na ciugo, akĩmũhĩtithia; agĩkĩmuuha na mĩario yake mĩnyoroku.
Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
22 O rĩmwe akĩmũrũmĩrĩra ta ndegwa ĩgĩthiĩ gũthĩnjwo, kana ta thwariga ĩgĩtoonya kĩana-inĩ kĩa mũtego,
Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
23 nginya akaaya gũtheecwo ini nĩ mĩguĩ, akahaana ta nyoni ĩguthũkĩte mũtego-inĩ, ĩtekũmenya o na hanini atĩ ũndũ ũcio no ũmĩrute muoyo.
Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24 Atĩrĩrĩ, ariũ akwa, ta thikĩrĩriai; tegai matũ mũigue ũrĩa ngũmwĩra.
Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
25 Mũtikanareke ngoro cianyu ĩrũmĩrĩre mĩthiĩre yake, kana mũingĩre njĩra-inĩ ciake.
Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
26 Nĩ andũ aingĩ arĩkĩtie kũrũnda; arĩa oragĩte nĩ kĩrĩndĩ kĩingĩ mũno.
Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
