< Thimo 30 >

1 Ĩno nĩyo mĩario ya Aguri mũrũ wa Jake, na nĩ ndũmĩrĩri nditũ: Mũndũ ũcio eerire Ithieli, akĩĩra Ithieli na Ukali atĩrĩ:
Agurin Jakenin pojan pojan sanat ja opetus, jonka se mies pujui Itielille, Itielille ja Ukkalille.
2 “Niĩ ndĩ mũndũ mũriitu gũkĩra andũ arĩa angĩ; ndirĩ na ũtaũku ta wa mũndũ.
Minä olen kaikkein hulluin, ja ihmisten ymmärrys ei ole minussa.
3 Ndiĩrutĩte kũgĩa na ũũgĩ, o na kana ngamenya Ũrĩa Mũtheru.
En minä ole oppinut viisautta, ja en tiedä pyhäin taitoa.
4 Nũũ wanambata igũrũ na agacooka agaikũrũka gũkũ thĩ? Nũũ wanacookereria rũhuho ngundi-inĩ ciake? Maaĩ namo-rĩ, nũũ ũrĩ wamoohania na nguo yake ya igũrũ? Nũũ wahaandire ituri ciothe cia thĩ? Etagwo atĩa, nake mũriũ etagwo atĩa? Akorwo nĩũũĩ-rĩ, ndũkĩnjĩĩre!
Kuka taivaaseen menee ylös ja tulee alas? kuka käsittää tuulen pivoonsa? kuka sitoo veden vaatteeseen? kuka on asttanut kaikki maan ääret? mikä on hänen nimensä? kuinka hänen poikansa kutsutaan? tiedätkös?
5 “Kiugo gĩothe kĩa Ngai gĩtirĩ mahĩtia; nĩwe ngo ya arĩa moragĩra harĩ we.
Kaikki Jumalan sanat ovat kirkastetut, ja ovat kilpi niille, jotka uskovat hänen päällensä.
6 Ndũkanongerere ciugo ciake, ndakae gũkũrũithia wonekane ũrĩ wa maheeni.
Älä lisää hänen sanoihinsa, ettei hän sinua rankaisisi, ja sinä löyttäisiin valehteliaksi.
7 “Nĩngũkũhooya maũndũ meerĩ, Wee Jehova; ndũkanarege kũhe mo mbere ya ngue:
Kahta minä sinulta anon, ettes minulta niitä kieltäisi, ennenkuin minä kuolen:
8 Atĩrĩrĩ, njehereria maũndũ matarĩ ma ma, na ma maheeni, cindaihĩrĩrie mũno; ningĩ ndũkaahe ũthĩĩni kana ũtonga, no ũũheage irio cia o mũthenya.
Väärä oppi ja valhe olkoon minusta kaukana: köyhyyttä ja rikkautta älä minulle anna; vaan anna minun saada määrätty osani ravinnosta.
9 Ndikaagĩe na indo nyingĩ mũno, ngũkaane, njũũrie atĩrĩ, ‘Jehova nũũ?’ Kana thĩĩne mũno, njiye, na nĩ ũndũ ũcio ngĩmenererie rĩĩtwa rĩa Ngai wakwa.
Etten minä, jos minä ylen ravituksi tulisin, kieltäisi sinua ja sanoisi: kuka on Herra? eli, jos minä ylen köyhäksi tulisin, varastaisi, ja syntiä tekisi Jumalani nimeä vastaan.
10 “Ndũgacambie ndungata kũrĩ mũnene wayo, ndĩgagĩkũrume, nawe ũrĩhio ũũru ũcio.
Älä kanna palvelian päälle hänen isäntänsä edessä, ettei hän sinua kiroilisi ja sinä niin nuhteeseen tulet.
11 “Nĩ kũrĩ andũ marumaga maithe mao o na matangĩrathima manyina mao;
On niitä, jotka kiroilevat isäänsä ja ei siunaa äitiänsä.
12 kũrĩ andũ arĩa meyonaga marĩ atheru maitho-inĩ mao, o rĩrĩa matathambĩtio gĩko kĩao;
On niitäkin, jotka luulevat itsensä puhtaaksi, ja ei ole kuitenkaan saastaisuudestansa pestyt.
13 nĩ arĩa marĩ maitho ma mwĩtĩĩo, o arĩa maroraga andũ manyiira;
Ovat myös, jotka silmänsä nostavat, ja silmälautansa korottavat;
14 nĩo arĩa magego mao mahaana ta hiũ cia njora, na ngambucu ciao ihaana ta tũhiũ twa gũtambuura arĩa athĩĩni, mahuke thĩ, na arĩa abatari, mathire andũ-inĩ.
Ja ovat, joilla on miekka hammasten siassa, ja veitset heidän syömähampainansa, ja syövät vaivaiset maan päältä, ja köyhät ihmisten seasta.
15 “Thambara ĩrĩ airĩtu eerĩ. Matitigithagĩria kuuga, ‘Tũhei! Tũhei!’ “Kũrĩ indo ithatũ itarĩ hĩndĩ ihũũnaga, o na nĩ inya itarĩ hĩndĩ ingiuga, ‘Nĩndaigania!’
Verenimijällä on kaksi tytärtä: tuo tänne, tuo tänne. Kolme on tyytymätöintä, ja tosin neljä ei sano kyllä olevan:
16 Nacio nĩ mbĩrĩra, na nda thaata, na thĩ tondũ ndĩrĩ hĩndĩ ĩiganagia maaĩ, na mwaki tondũ ndũrĩ hĩndĩ uugaga, ‘Nĩndaigania!’ (Sheol h7585)
Helvetti, vaimon suljettu kohtu, maa, joka ei vedellä täytetä: ja tuli ei sano: jo kyllä on. (Sheol h7585)
17 “Riitho rĩa mũndũ ũrĩa ũnyũrũragia ithe, na akarurũka kũiguaga nyina, rĩgaakũũrwo nĩ mahuru ma kĩanda-inĩ, na rĩkaarĩĩo nĩ nderi.
Silmä joka häpäisee isäänsä, ja katsoo ylön totella äitiänsä, sen kaarneet ojan tykönä hakkaavat ulos, ja kotkan pojat syövät.
18 “Kũrĩ maũndũ matatũ mangegagia mũno makĩria, o na nĩ mana marĩa niĩ itakuũkagĩrwo nĩmo:
Kolme minulle ovat ihmeelliset, ja neljää en minä tiedä:
19 namo nĩ mũthiĩre wa nderi rĩera-inĩ, na mũthiĩre wa nyoka rwaro-inĩ rwa ihiga, na mũthiĩre wa marikabu ĩrĩ iria-inĩ gatagatĩ, na mũthiĩre wa mũndũ makĩendana na mũirĩtu.
Kotkan tiet taivaan alla, käärmeen retket kalliolla, haahden jäljet meren keskellä, ja miehen jäljet piian tykö.
20 “Ũyũ nĩguo mũthiĩre wa mũndũ-wa-nja mũtharia: Arĩĩaga na akehuura mĩromo, akoiga atĩrĩ, ‘Ndirĩ ũndũ mũũru njĩkĩte.’
Niin on myös porton polut: hän syö ja pyyhkii suunsa, ja sanoo: en minä mitään pahaa ole tehnyt.
21 “Kũrĩ maũndũ matatũ matũmaga thĩ ĩthingithe, o na nĩ mana ĩtangĩĩtiiria:
Kolmen kautta maakunta tulee levottomuuteen, ja tosin neljää hän ei voi kärsiä:
22 namo nĩ ndungata ĩtuĩkĩte mũthamaki, na mũndũ mũkĩĩgu ahũũnĩte irio,
Kuin palvelia rupee hallitsemaan, kuin hullu ylen ravituksi tulee,
23 na mũndũ-wa-nja ũtangĩendeka ahikĩte, na ndungata ya mũirĩtu ĩtuĩkĩte mũtumia wa mũthuuri wa mũmĩathi.
Kuin ilkiä naitetaan, ja kuin piika tulee emäntänsä perilliseksi.
24 “Nĩ kũrĩ nyamũ inya nini gũkũ thĩ, no nĩ njũgĩ mũno:
Neljä on pientä maan päällä, ja ovat toimellisemmat viisaita.
25 Thigiriri-rĩ, nĩ ciũmbe itarĩ hinya, no nĩciĩigagĩra mũthiithũ wa irio hĩndĩ ya riũa;
Myyriäiset, heikko väki, jotka kuitenkin elatuksensa suvella toimittavat;
26 ikami nĩ ciũmbe itarĩ ũhoti, no nĩciĩthondekagĩra ciikaro ciacio ndwaro-inĩ cia mahiga;
Kaninit, heikko väki, jotka kuitenkin pesänsä kalliolle tekevät;
27 ngigĩ itirĩ mũthamaki wacio, no nĩitwaranaga hamwe irĩ mbũtũ;
Heinäsirkoilla ei ole kuningasta, kuitenkin he lähtevät kaikki ylös joukossansa;
28 njagathi no inyiitwo na rũhĩ, no ĩtũũraga thĩinĩ wa nyũmba cia athamaki.
Hämähäkki kehrää käsillänsä, ja on kuninkaan linnoissa.
29 “Kũrĩ indo ithatũ irĩ mũkinyũkĩrie mũgaacĩru, o na nĩ inya ngaacĩru rĩrĩa igũthiĩ:
Kolmella on jalo käyntö, ja tosin neljä astuu hyvin:
30 nĩ mũrũũthi, arĩ guo ũrĩ hinya mũno gatagatĩ ka nyamũ iria ingĩ ciothe, na ndũngĩeherera nyamũ ĩrĩkũ kana ĩrĩkũ njĩra;
Jalopeura, voimallinen petoin seassa, joka ei palaja kenenkään edestä;
31 nĩ njamba ya ngũkũ ĩrĩa ĩkinyũkagia na nguthi, na thenge, na mũthamaki mũthiũrũrũkĩrie nĩ mbũtũ ciake cia ita.
Hurtta, jolla vahvat sivut ovat, ja kauris, ja kuningas, jota vastaan ei kenkään tohdi.
32 “Angĩkorwo nĩwĩtuĩte mũndũ mũkĩĩgu, na ũgetũũgĩria, kana ũkorwo nĩũthugundĩte gwĩka ũũru-rĩ, humbĩra kanua gaku na rũhĩ!
Jos sinä olet tyhmästi tehnyt, ja korottanut sinuas, ja jos sinä olet jotakin pahaa ajatellut, niin laske käsi suus päälle.
33 Nĩgũkorwo o ta ũrĩa iria rĩthũcagwo, rĩkoima thiagĩ, na o ta ũrĩa iniũrũ rĩthioragwo rĩkoira thakame-rĩ, ũguo noguo gũthogotha marakara kũrehaga ngũĩ.”
Joka rieskaa kirnuu, hän tekee voita: ja jokaa nenää pusertaa, hän vaatii ulos veren: ja joka vihaa kehoittaa, hän vaatii riitaan.

< Thimo 30 >