< Thimo 26 >
1 O ta ũrĩa tharunji ĩtaagĩrĩire kũgĩa hĩndĩ ya riũa, kana mbura kuura hĩndĩ ya magetha-rĩ, noguo gĩtĩĩo gĩtagĩrĩire mũndũ mũkĩĩgu.
Niinkuin lumi suvella ja sede elonaikana, niin ei sovi tyhmälle kunnia.
2 Ta kanyoni-ka-nja gekũbatabata, kana thũngũrũrũ ĩkũhiũka-hiũka, noguo kĩrumi gĩtarĩ gĩtũmi gĩtarĩ ha kwĩgwatĩrĩra.
Niinkuin lintu menee pois, ja pääskynen lentää, niin ei sovi salvaa kirous ilman syytä.
3 Kĩboko nĩ kĩa mbarathi, matamu nĩ ma ndigiri, na rũthanju nĩ rwa ciande cia andũ arĩa akĩĩgu!
Hevoselle ruoska ja aasille ohjat, ja hullulle vitsa selkään.
4 Ndũkanacookerie mũndũ mũkĩĩgu kũringana na ũrimũ wake, ndũkae gũtuĩka take.
Älä vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettes myös sinä hänen kaltaiseksensa tulisi.
5 Cookeria mũndũ mũkĩĩgu kũringana na ũrimũ wake, nĩguo ndakeyone taarĩ mũndũ mũũgĩ maitho-inĩ make.
Vastaa tyhmää hänen tyhmyytensä jälkeen, ettei hän näkyisi viisaaksi silmissänsä.
6 Gũtũma ndũmĩrĩri na guoko kwa mũndũ mũkĩĩgu-rĩ, nĩ ta gwĩtinia magũrũ, kana kũnyua haaro.
Joka tyhmäin sanansaattajain kautta asian toimittaa, hän on niinkuin rampa jaloista, ja saa vahingon.
7 O ta magũrũ ma gĩthua ũrĩa mathiiaga maniginĩte, noguo thimo ĩhaana ĩkĩario nĩ kanua ka mũndũ mũkĩĩgu.
Niinkuin nilkku voi hypätä, niin tyhmä taitaa puhua viisaudesta.
8 Kũhe mũndũ mũkĩĩgu gĩtĩĩo no ta kuoherera ihiga kĩgũtha-inĩ.
Joka tyhmälle taritsee kunniaa, on niinkuin joku heittäisi kalliin kiven kiviroukkioon.
9 Thimo ĩkĩario nĩ kanua ka mũndũ mũkĩĩgu nĩ ta mũigua ũrĩ guoko-inĩ kwa mũrĩĩu.
Sananlasku on tyhmäin suussa niinkuin orjantappura, joka juopuneen käsiin pistelee.
10 Mũndũ wandĩkaga mũndũ mũkĩĩgu kana mwĩhĩtũkĩri nĩ ta ũrĩa ũikagia mĩguĩ o ro ũguo agatiihia andũ.
Taitava ihminen tekee kappaleen oikein; vaan joka taitamattoman palkkaa, hän sen turmelee.
11 Mũndũ mũkĩĩgu acookagĩra ũrimũ wake o ta ũrĩa ngui ĩcookagĩrĩra matahĩko mayo.
Niinkuin koira syö oksennuksensa, niin on hullu joka hulluutensa kertoo.
12 Wanona mũndũ wĩonaga arĩ mũũgĩ maitho-inĩ make? Mũndũ mũkĩĩgu arĩ na kĩĩrĩgĩrĩro gũkĩra mũndũ ũcio.
Koskas näet jonkun, joka luulee itsensä viisaaksi, enempi on silloin toivoa tyhmästä kuin hänestä.
13 Kĩgũũta kiugaga atĩrĩ, “Njĩra-inĩ kũrĩ na mũrũũthi, mũrũũthi mũrĩĩani ũrorũũra njĩra-inĩ cia itũũra!”
Laiska sanoo: nuori jalopeura on tiellä, ja jalopeura kujalla.
14 Ta ũrĩa mũrango ũtindaga ũkĩgarũrũka ihocio-inĩ ciaguo, noguo kĩgũũta gĩtindaga gĩkĩĩgarũra gĩkomete ũrĩrĩ-inĩ wakĩo.
Laiska kääntelee itsiänsä vuoteella niinkuin ovi saranassa.
15 Kĩgũũta gĩikagia guoko gwakĩo o thaani-inĩ; kĩnogagio nĩgũcooka gũkuoya gĩgũkinyie kanua-inĩ.
Laiska panee kätensä poveensa: ja se tulee hänelle työlääksi saattaa suuhunsa jälleen.
16 Kĩgũũta kĩĩonaga kĩrĩ kĩũgĩ maitho-inĩ makĩo, gũkĩra andũ mũgwanja arĩa macookagia ũhoro na ũũgĩ.
Laiska luulee itsensä viisaammaksi kuin seitsemän, jotka hyviä tapoja opettavat.
17 Mwĩhĩtũkĩri wĩtoonyagia inegene-inĩ rĩtamũkoniĩ no ta mũndũ ũkũnyiita ngui matũ.
Joka käy ohitse ja sekoittaa itsensä muiden riitoihin, hän on senkaltainen, joka koiraa korvista vetää.
18 Ta mũgũrũki ũgũikia icinga cia mwaki, kana agaikia mĩguĩ ya gĩkuũ,
Niinkuin se, joka salaa ampuu, tarkoittaa joutsella ja tappaa,
19 no taguo mũndũ ahaana ũrĩa ũheenagia mũndũ wa itũũra rĩake, agacooka kũmwĩra atĩrĩ, “Nĩ itherũ nyuma narĩo!”
Niin on petollinen ihminen hänen lähimmäisillensä, ja sanoo: leikillä minä sen tein.
20 Mwaki ũngĩaga ngũ no kũhora ũhoraga; ngarari cingĩaga mũhuhu no gũthira ithiraga.
Kuin halot loppuvat, niin tuli sammuu, ja kuin kielikellot pannaan pois, niin riidat lakkaavat.
21 O ta ũrĩa makara magwatagia marĩa mangĩ mwaki, na o ta ũrĩa ngũ ciakanagia mwaki, noguo mũndũ mũũgiti aakagĩrĩria haaro.
Niinkuin hiilet tuleen, ja puut liekkiin, niin riitainen ihminen saattaa metelin.
22 Ndeto cia mũndũ wa mũhuhu nĩ ta twenyũ twega twa irio; tũmerũkaga tũgathiĩ mwĩrĩ wa mũndũ o thĩinĩ biũ.
Panettelian sanat ovat niinkuin haavat, ja käyvät läpi sydämen.
23 Ta ũrĩa indo cia rĩũmba inyorokagio ikahenia na igũrũ, no taguo mĩromo mĩnyoroku ĩhumbagĩra ngoro ĩrĩ na ũũru.
Viekas kieli ja paha sydän on niinkuin saviastia hopian savulla juotettu.
24 Mũndũ wa rũmena aaragia ũhinga na mĩromo yake, no thĩinĩ wa ngoro yake aiyũrĩtwo no maheeni.
Vihamien teeskelee itsensä toisin puheellansa; mutta petos on hänen sydämessänsä.
25 O na gũtuĩka mĩario yake nĩ ya gũkenania, ndũkanamwĩtĩkie, nĩgũkorwo ngoro yake ĩiyũrĩte maũndũ mũgwanja marĩ magigi.
Kuin hän liehakoitsee makeilla puheillansa, niin älä usko häntä; sillä seitsemän kauhistusta on hänen sydämessänsä.
26 Rũmena rwake no rũhithwo na maheeni, no waganu wake ũkaaguũrio kĩũngano-inĩ.
Joka pitää salavihaa, tehdäksensä vahinkoa, hänen pahuutensa tulee ilmi kokouksissa.
27 Mũndũ angĩenja irima, nĩwe ũkaagũa rĩo; mũndũ angĩgaragaria ihiga, rĩkaagaragara rĩmũcookerere.
Joka kuopan kaivaa, hän lankee siihen, ja joka kiven vierittää, se kierittää sen itse päällensä.
28 Rũrĩmĩ rwa maheeni nĩkũmena rũmenete arĩa rũtuuragia, nako kanua ga kwĩyendithĩrĩria karehaga mwanangĩko.
Petollinen kieli vihaa rangaistusta, ja suu, joka myötäkielin puhuu, saattaa kadotukseen.