Mariko 5
1 Jesũ na arutwo ake magĩkinya mũrĩmo ũũrĩa ũngĩ wa iria, magĩthiĩ bũrũri wa Agerasi.
Kun Jeesus ja oppilaat saapuivat järven toiselle rannalle, gerasalaisten alueelle,
2 Na Jesũ aarĩkia kuuma gatarũ-inĩ, agĩtũngwo nĩ mũndũ warĩ na ngoma thũku oimĩte mbĩrĩra-inĩ.
eräs demonien vallassa oleva mies syöksyi hautausmaalta juuri, kun Jeesus oli nousemassa maihin.
3 Mũndũ ũcio aatũũraga kũu mbĩrĩra-inĩ, na gũtirĩ mũndũ ũngĩahotire kũmuoha na kĩndũ, o na mũnyororo.
Mies asui hautakammioissa, ja hän oli niin vahva, että joka kerta kun hänet pantiin käsirautoihin ja kahleisiin, hän rikkoi käsiraudat, katkaisi kahleensa ja juoksi pakoon. Kukaan ei mahtanut hänelle mitään.
4 Nĩgũkorwo nĩohagwo kaingĩ na mĩnyororo moko na magũrũ, no akamĩtuanga icunjĩ na akoinanga igera iria ciamuohaga magũrũ. Na gũtirĩ mũndũ warĩ na hinya wa kũmũhooreria.
5 Aatũũraga akayaga ũtukũ na mũthenya, kũu mbĩrĩra-inĩ na irĩma-inĩ agĩĩtemangaga na mahiga.
Yötä päivää hän kuljeksi haudoilla tai autioilla vuorilla ja viilteli itseään terävillä kivillä.
6 Rĩrĩa oonire Jesũ arĩ o haraaya akĩhanyũka, akĩĩgũithia thĩ mbere yake.
Mies oli nähnyt Jeesuksen, kun tämä oli ollut vielä kaukana järven selällä, ja juoksi nyt häntä vastaan. Hän heittäytyi maahan Jeesuksen eteen.
7 Akĩanĩrĩra na mũgambo mũnene, akiuga atĩrĩ, “Ũrenda atĩa na niĩ, wee Jesũ, Mũrũ wa Ngai-Ũrĩa-Ũrĩ-Igũrũ-Mũno? Ndagũthaitha na Ngai ndũkaanyariire!”
Jeesus oli juuri käskemäisillään pahaa henkeä lähtemään miehestä, kun se parahti: »Mitä sinä aiot tehdä minulle, Jeesus, kaikkein korkeimman Jumalan Poika? Jumalan tähden, älä kiduta minua!»
8 Nĩgũkorwo Jesũ aamwĩrĩte atĩrĩ, “Wee ngoma ĩno thũku uma thĩinĩ wa mũndũ ũyũ!”
9 Jesũ agĩcooka akĩmũũria atĩrĩ, “Wĩtagwo atĩa?” Nake akĩmũcookeria atĩrĩ, “Njĩtagwo Legioni, nĩgũkorwo tũrĩ aingĩ.”
»Mikä sinun nimesi on?» Jeesus kysyi, ja demoni vastasi: »Legioona, sillä meitä on monta tässä miehessä.»
10 Nake agĩkĩrĩrĩria gũthaitha Jesũ mũno ndagacingate ciume bũrũri ũcio.
Sitten pahat henget kerjäämällä kerjäsivät, ettei Jeesus lähettäisi niitä mihinkään kaukaiseen maahan.
11 Na rĩrĩ, haarĩ na rũũru rũnene rwa ngũrwe rwarĩĩaga harũrũka-inĩ cia kĩrĩma kĩarĩ hakuhĩ na hau.
Suuri sikalauma sattui olemaan tonkimassa läheisen kukkulan rinteellä.
12 Ndaimono icio igĩthaitha Jesũ, ikĩmwĩra atĩrĩ, “Twĩtĩkĩrie tũthiĩ kũrĩ ngũrwe iria, tũtoonye thĩinĩ wacio.”
»Lähetä meidät noihin sikoihin», demonit pyysivät,
13 Nake agĩciĩtĩkĩria. Nacio ndaimono icio ikiuma igĩthiĩ igĩtoonya thĩinĩ wa ngũrwe. Rũũru rũu ruothe rwa mũigana wa ngũrwe ngiri igĩrĩ, rũkĩharũrũka kĩhurũrũka-inĩ na ihenya rũgĩtoonya iria-inĩ, rũkĩũrĩra.
ja Jeesus teki niin. Pahat henget lähtivät miehestä ja menivät sikoihin. Silloin koko sikalauma syöksyi alas jyrkkää rinnettä ja hukkui järveen.
14 Arĩa maarĩithagia ngũrwe icio makĩũra, magĩthiĩ kũheana ũhoro ũcio itũũra-inĩ na mĩgũnda-inĩ, nao andũ magĩũka kuona ũrĩa gwekĩkĩte.
Sikopaimenet juoksivat pakoon läheisiin kaupunkeihin ja maaseudulle ja levittivät uutista tapahtuneesta. Kaikki kiirehtivät katsomaan, ja pian oli suuri joukko ihmisiä kerääntynyt sinne, missä Jeesus oli.
15 Na rĩrĩa mookire harĩ Jesũ, makĩona mũndũ ũrĩa warĩ na Legioni ya ndaimono aikarĩte thĩ hau, ehumbĩte nguo na arĩ na meciiria mega; nao magĩĩtigĩra.
Mutta kun ihmiset näkivät demonien vallassa olleen miehen istumassa täysissä pukeissa ja järjissään, heitä alkoi pelottaa.
16 Andũ arĩa moonete ũndũ ũcio ũgĩĩkwo makĩĩra andũ acio angĩ maũndũ marĩa mekĩkire kũrĩ mũndũ ũcio waiyũrĩtwo nĩ ndaimono, o na makĩmahe ũhoro wa ngũrwe.
Ne, jotka olivat nähneet tapahtuneen, kertoivat siitä parhaillaan.
17 Nao andũ acio makĩambĩrĩria gũthaitha Jesũ oime bũrũri ũcio wao.
Kansanjoukko alkoi pyytää Jeesusta menemään pois ja jättämään heidät rauhaan.
18 Rĩrĩa Jesũ aatoonyaga gatarũ, mũndũ ũcio warutĩtwo ndaimono agĩthaitha Jesũ etĩkĩre mathiĩ nake.
Sen vuoksi Jeesus meni takaisin veneeseen. Demonien vallassa ollut mies kerjäsi Jeesusta ottamaan hänet mukaansa.
19 No Jesũ akĩmũgiria, akĩmwĩra atĩrĩ, “Inũka mũciĩ kũrĩ andũ anyu, ũmeere ũrĩa wothe Mwathani agwĩkĩire, o na ũrĩa akũiguĩrĩire tha.”
Mutta Jeesus sanoi: »Ei! Mene kotiin omaistesi luo ja kerro heille, miten ihmeellisiä tekoja Jumala on tehnyt sinulle ja kuinka hän on armahtanut sinut.»
20 Nĩ ũndũ ũcio, mũndũ ũcio agĩthiĩ akĩambĩrĩria kũheana ũhoro kũu Dekapoli wa maũndũ marĩa mothe Jesũ aamwĩkĩire. Nao andũ othe makĩgega.
Mies lähti matkaan ja meni kymmenen kaupungin alueelle kertomaan kaikille suuresta ihmeestä, jonka Jeesus oli hänelle tehnyt. Ihmiset olivat hämmästyneitä hänen kertomastaan.
21 Nake Jesũ aarĩkia kũringa rĩngĩ na gatarũ na aakinya mũrĩmo ũrĩa ũngĩ wa iria, kĩrĩndĩ kĩingĩ gĩkĩũngana harĩ we o hau aarĩ hũgũrũrũ-inĩ cia iria.
Järven toisella rannalla Jeesuksen ympärille kerääntyi suuri väkijoukko.
22 Na hĩndĩ o ĩyo mũnene ũmwe wa thunagogi wetagwo Jairũ agĩũka hau. Oona Jesũ, akĩĩgũithia thĩ magũrũ-inĩ make
Paikallisen synagogan johtaja, Jairus, tuli Jeesuksen luo. Hän kumarsi maahan asti
23 akĩmũthaitha mũno, akĩmwĩra atĩrĩ, “Kairĩtu gakwa gakirie gũkua. Ndagũthaitha ũũke, ũgakaigĩrĩre moko nĩgeetha kahone, gatũũre muoyo.”
ja anoi Jeesusta parantamaan hänen pienen tyttärensä. »Tyttö on kuolemaisillaan», hän sanoi epätoivoisena, »tule panemaan kätesi hänen päälleen ja tekemään hänet terveeksi!»
24 Nĩ ũndũ ũcio Jesũ agĩthiĩ nake. Nakĩo kĩrĩndĩ kĩnene gĩkĩmũrũmĩrĩra, na gĩkamũhatĩkaga na mĩena yothe.
Jeesus lähti miehen mukaan, ja ihmismassa tungeksi heidän ympärillään.
25 Na rĩrĩ, hau nĩ haarĩ na mũtumia watũire oiraga thakame mĩaka ikũmi na ĩĩrĩ.
Joukossa oli eräs nainen, joka oli sairastanut kaksitoista vuotta verenvuototautia.
26 Nĩathĩĩnĩkĩte mũno agĩthondekwo nĩ mandagĩtarĩ aingĩ, na akahũthĩra kĩrĩa gĩothe aakoretwo nakĩo, no handũ ha kũhona aakĩragĩrĩria o kwĩhĩrwo.
Hän oli kärsinyt paljon ja menettänyt koko omaisuutensa etsiessään vuosikausia apua monilta lääkäreiltä. Terveemmäksi hän ei ollut kuitenkaan tullut – päinvastoin.
27 Rĩrĩa aiguire ũhoro wa Jesũ, agĩũka na thuutha wake gatagatĩ-inĩ ga kĩrĩndĩ, akĩhutia nguo yake,
Nainen oli kuullut paljon Jeesuksen tekemistä ihmeistä, ja sen takia hän tuli ihmisjoukon läpi Jeesuksen taakse voidakseen koskettaa hänen vaatteitaan.
28 tondũ eeciiririe atĩrĩ, “Ingĩhutia nguo ciake, no hone.”
Nainen näet ajatteli: »Jos pääsen edes koskettamaan hänen vaatteitaan, tulen terveeksi.»
29 O rĩmwe agĩtiga kuura, na akĩigua nĩehererio thĩĩna mwĩrĩ-inĩ wake.
Ja niin tapahtuikin: heti kun hän koski Jeesukseen, verenvuoto lakkasi, ja hän tiesi olevansa terve.
30 Nake Jesũ o rĩmwe akĩigua atĩ hinya nĩwoima harĩ we. Akĩĩhũgũrĩra kĩrĩndĩ kĩu akĩũria atĩrĩ, “Nũũ ũcio wahutia nguo ciakwa?”
Jeesus tunsi, että parantavaa voimaa oli lähtenyt hänestä. Hän kääntyi kansanjoukkoon päin ja kysyi: »Kuka kosketti minuun vaatteitani?»
31 Nao arutwo ake makĩmũcookeria atĩrĩ, “Woria ‘Nũũ wahutia?’ ũkĩonaga ũrĩa andũ aya marakũhatĩka?”
Jeesuksen oppilaat sanoivat hänelle: »Tällainen ihmispaljous tungeksii ympärilläsi, ja sinä kysyt, kuka sinua kosketti!»
32 No Jesũ akĩroranga one nũũ wamũhutĩtie.
Mutta Jeesus katsoi jatkuvasti etsien ympärilleen löytääkseen henkilön, joka oli koskettanut häntä.
33 Nake mũtumia ũcio, aamenya ũrĩa eekĩtwo, agĩũka, akĩĩgũithia magũrũ-inĩ make akĩinainaga nĩ guoya, akĩmũhe ũhoro wothe ũrĩa watariĩ.
Silloin pelästynyt nainen, joka vapisi tajutessaan, mitä hänelle oli juuri tapahtunut, heittäytyi maahan Jeesuksen eteen ja kertoi kaiken.
34 Nake Jesũ akĩmwĩra atĩrĩ, “Mwarĩ ũyũ, wĩtĩkio waku nĩguo watũma ũhone; thiĩ na thayũ na ũhone mũrimũ waku.”
Jeesus sanoi hänelle: »Tyttäreni, sinun uskosi on tehnyt sinut terveeksi. Mene rauhassa, sairautesi on parantunut.»
35 O hĩndĩ ĩyo Jesũ akĩaragia-rĩ, hagĩũka andũ moimĩte kwa Jairũ ũrĩa warĩ mũnene wa thunagogi, makĩmwĩra atĩrĩ, “Mwarĩguo nĩakua. Ũgũgĩthĩĩnia mũrutani rĩngĩ nĩkĩ?”
Kun Jeesus vielä puhui naisen kanssa, Jairuksen kotoa tultiin sanomaan, ettei Jeesuksen enää kannattanut tulla – tyttö oli jo kuollut.
36 Nake Jesũ akĩaga gũthikĩrĩria ũguo moigaga, akĩĩra mũnene ũcio wa thunagogi atĩrĩ, “Wee ĩtĩkia na ndũgetigĩre.”
Mutta Jeesus sanoi Jairukselle: »Älä pelkää! Luota vain minuun.»
37 Jesũ ndetĩkĩririe mũndũ o na ũrĩkũ amũrũmĩrĩre, o tiga Petero na Jakubu na Johana mũrũ wa nyina na Jakubu.
Sitten hän pysäytti ihmisjoukon eikä antanut muiden kuin Pietarin, Jaakobin ja Johanneksen tulla mukanaan Jairuksen kotiin.
38 Na maakinya mũciĩ kwa mũnene ũcio wa thunagogi, Jesũ akĩona andũ magagaĩte makĩrĩraga na makiugagĩrĩria.
Kun he saapuivat paikalle, Jeesus näki, että siellä vallitsi täysi sekasorto, hillitön itku ja vaikerrus.
39 Agĩtoonya thĩinĩ akĩmeera atĩrĩ, “Kĩagago gĩkĩ gĩothe na kĩrĩro nĩ cia kĩ? Mwana ti mũkuũ, no nĩ gũkoma akomete.”
Jeesus meni sisään ja kysyi: »Miksi tällainen itku ja hälinä? Lapsi ei ole kuollut – hän vain nukkuu.»
40 Nao makĩmũthekerera. Na thuutha wa kũmoimia nja othe, akĩoya ithe na nyina wa mwana na arutwo arĩa aarĩ nao magĩtoonya harĩa mwana ũcio aarĩ.
Ihmiset nauroivat hänelle ivallisesti, mutta hän pyysi heitä menemään pois ja otti mukaansa tytön vanhemmat ja ne kolme oppilastaan. Heidän kanssaan hän meni huoneeseen, jossa tyttö makasi.
41 Akĩnyiita mwana guoko, akĩmwĩra atĩrĩ, “Talitha kumi!” (naguo wataũrwo nĩ ta kuuga, “Kairĩtu gaka, ndakwĩra atĩrĩ, ũkĩra!”)
Jeesus tarttui lapsen käteen ja sanoi: »Nouse ylös, tyttöseni.»
42 O rĩmwe kairĩtu kau gagĩũkĩra, gakĩambĩrĩria gũthiĩ (nako kaarĩ na ũkũrũ wa mĩaka ikũmi na ĩĩrĩ). Nao mona ũguo makĩgega mũno.
(Tämä oli kaksitoistavuotias.) Tyttö hypähti pystyyn ja käveli. Hänen vanhempansa eivät olleet uskoa silmiään.
43 Nake akĩmakaania mũno matikareke mũndũ o na ũrĩkũ amenye ũhoro ũcio, na akĩmeera makahe kĩndũ gĩa kũrĩa.
Jeesus kielsi vakavasti heitä kertomasta kenellekään tapahtuneesta ja pyysi antamaan tytölle jotain syötävää.
