< Mariko 2 >

1 Matukũ manini maathira, Jesũ agĩcooka Kaperinaumu rĩngĩ, nao andũ makĩigua atĩ nĩoka mũciĩ.
Muutaman päivän päästä Jeesus palasi Kapernaumiin, ja uutinen hänen tulostaan levisi nopeasti koko kaupunkiin.
2 Nĩ ũndũ ũcio andũ aingĩ makĩũngana nginya hakĩaga handũ ha gũikarwo, o na nginya nja ya mũrango, nake akĩmahunjĩria ũhoro.
Pian talo, johon hänet oli majoitettu, oli tupaten täynnä väkeä, niin ettei yhtään ihmistä mahtunut enää sisälle, eikä oven ulkopuolellakaan ollut tilaa. Hän julisti heille Jumalan sanaa.
3 Nĩhookire andũ, makĩmũrehera mũndũ warũarĩte mũrimũ wa gũkua ciĩga, akuuĩtwo nĩ andũ ana.
Pihalle tuli neljä miestä, jotka kantoivat halvaantunutta.
4 Na tondũ matingĩahotire kũmũkinyia harĩa Jesũ aarĩ nĩ ũndũ wa ũingĩ wa andũ-rĩ, magĩtharũria nyũmba igũrũ wa hau Jesũ aarĩ na maarĩkia kũhatharia, makĩharũrũkia mũndũ ũcio wakuĩte ciĩga arĩ kĩbarĩ-inĩ kĩu aakomeire.
Kantajat eivät päässeet Jeesuksen luo väkijoukon läpi. Silloin he tekivät savikattoon aukon sille kohtaa, missä Jeesus oli, ja laskivat sairaan makuumaton avulla suoraan Jeesuksen eteen.
5 Rĩrĩa Jesũ oonire wĩtĩkio wao, akĩĩra mũndũ ũcio wakuĩte ciĩga atĩrĩ, “Mũriũ, nĩwarekerwo mehia maku.”
Kun Jeesus näki, miten lujasti he uskoivat, että hän auttaisi heidän ystäväänsä, hän sanoi sairaalle: »Poikani, saat syntisi anteeksi.»
6 Na rĩrĩ, arutani amwe a watho maarĩ ho, nao makĩĩyũria na ngoro atĩrĩ,
Ihmisjoukossa oli myös muutamia juutalaisten lainopettajia, jotka kyselivät mielessään:
7 “Mũndũ ũyũ ekwaria ũguo nĩkĩ? Nĩ araruma Ngai! Nũũ ũngĩ ũngĩhota kũrekanĩra mehia tiga Ngai wiki?”
»Mitä? Tämähän on jumalanpilkkaa! Luuleeko hän olevansa Jumala? Vain Jumala voi antaa anteeksi syntejä.»
8 O rĩmwe Jesũ akĩmenya thĩinĩ wa roho wake atĩ ũguo nĩguo meciiragia ngoro-inĩ ciao, nake akĩmooria atĩrĩ, “Nĩ kĩĩ gĩgũtũma mwĩciirie maũndũ macio ngoro-inĩ cianyu?
Jeesus tiesi heidän ajatuksensa ja sanoi heille: »Miksi tämä kiusaa teitä?
9 Nĩ ũndũ ũrĩkũ mũhũthũ: kwĩra mũndũ ũyũ ũkuĩte ciĩga atĩrĩ, ‘Nĩ warekerwo mehia maku,’ kana kũmwĩra atĩrĩ, ‘Ũkĩra woe kĩbarĩ gĩaku wĩtware’?
Onko mielestänne vaikeampaa antaa tämän miehen synnit anteeksi kuin parantaa hänet?
10 No nĩgeetha mũmenye atĩ Mũrũ wa Mũndũ arĩ na ũhoti gũkũ thĩ wa kũrekanĩra mehia-rĩ ….” Akĩĩra mũndũ ũcio wakuĩte ciĩga atĩrĩ,
Minulla, joka olen tullut taivaasta, on toki valta antaa hänen syntinsä anteeksi.» Osoittaakseen sanansa oikeiksi Jeesus kääntyi halvaantuneeseen päin ja sanoi:
11 “Ndakwĩra atĩrĩ, ũkĩra, oya kĩbarĩ gĩaku ũinũke mũciĩ.”
»Sinä olet nyt terve. Ota matto mukaasi ja mene kotiin.»
12 Nake agĩũkĩra, akĩoya kĩbarĩ gĩake, agĩĩthiĩra andũ othe mamwĩroreire. Ũndũ ũcio ũgĩtũma andũ othe magege, nao makĩgooca Ngai, makiuga atĩrĩ, “Kaĩ tũtirĩ tuona ũndũ ta ũyũ-ĩ!”
Mies ponnahti pystyyn, tarttui makuumattoonsa ja harppoi mykistyneen katselijajoukon halki ovelle. »Mitään tällaista emme ole koskaan nähneet», kaikki totesivat ja ylistivät Jumalaa.
13 O rĩngĩ Jesũ nĩoimagarire agĩthiĩ hũgũrũrũ-inĩ cia iria; nakĩo kĩrĩndĩ kĩnene gĩgĩũka kũrĩ we, nake akĩambĩrĩria gũkĩruta ũhoro.
Jeesus meni sen jälkeen taas järven rantaan ja puhui ympärilleen kerääntyneelle ihmisjoukolle.
14 Na hĩndĩ ĩrĩa aahĩtũkaga, akĩona Lawi mũrũ wa Alufayo aikarĩte harĩa heetagĩrio mbeeca cia igooti. Jesũ akĩmwĩra atĩrĩ, “Nũmĩrĩra,” nake Lawi agĩũkĩra akĩmũrũmĩrĩra.
Kun hän käveli rannalla, hän näki Leevin, Alfeuksen pojan, istumassa omalla paikallaan tulliasemalla. »Tule minun mukaani», Jeesus sanoi hänelle, »tule minun oppilaakseni!» Ja Leevi lähti saman tien Jeesuksen mukaan.
15 Na rĩrĩa Jesũ aarĩĩaga irio cia hwaĩ-inĩ nyũmba kwa Lawi, etia mbeeca cia igooti aingĩ na ehia nĩmarĩĩanĩire nake na arutwo ake, tondũ maarĩ aingĩ nĩmamũrũmĩrĩire.
Sinä iltana Leevi kutsui kotiinsa päivälliselle työtoverinsa ja muita syntisestä elämästään tunnettuja ihmisiä, jotta nämä saisivat tutustua Jeesukseen ja hänen oppilaihinsa. (Siinä joukossa, joka seurasi Jeesusta, oli useitakin huonomaineisia ihmisiä.)
16 Rĩrĩa arutani a watho arĩa maarĩ Afarisai moonire akĩrĩĩanĩra na andũ ehia na etia mbeeca cia igooti, makĩũria arutwo ake atĩrĩ, “Arĩĩanagĩra na etia mbeeca cia igooti na ehia nĩkĩ?”
Mutta kun muutamat fariseusten ryhmään kuuluvat lainopettajat näkivät hänet syömässä näiden ihmisten kanssa, he sanoivat Jeesuksen oppilaille: »Kuinka hän viitsii seurustella tuollaisen roskajoukon kanssa?»
17 Nake Jesũ aigua ũguo akĩmeera atĩrĩ, “Andũ arĩa agima mĩĩrĩ ti o mabataragio nĩ ndagĩtarĩ, no nĩ arĩa arũaru. Ndiokire gwĩta andũ arĩa athingu, no nĩ arĩa ehia.”
Kun Jeesus kuuli, mitä he puhuivat, hän sanoi heille: »Sairaathan lääkäriä tarvitsevat eivätkä terveet! En minä olekaan tullut kutsumaan uuteen elämään hyviä ihmisiä vaan syntisiä.»
18 Na rĩrĩ, arutwo a Johana na Afarisai nĩmehingĩte kũrĩa irio. Andũ amwe magĩũka makĩũria Jesũ atĩrĩ, “Nĩkĩ gĩtũmaga arutwo a Johana na arutwo a Afarisai mehinge kũrĩa irio, no arutwo aku matiĩhingaga?”
Johanneksen oppilailla ja fariseuksilla oli tapana uskontonsa vaatimusten mukaan välillä paastota. Eräänä päivänä tultiin Jeesukselta kysymään, miksi hänen oppilaansa eivät paastonneet.
19 Nake Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Ageni a mũhikania mangĩĩhinga kũrĩa irio atĩa rĩrĩa arĩ hamwe nao? Matingĩhinga rĩrĩa rĩothe marĩ hamwe nake.
Jeesus vastasi: »Kieltäytyvätkö sulhasen ystävät syömästä häissä? Pitäisikö heidän olla murheissaan, vaikka hän on heidän kanssaan?
20 No ihinda nĩrĩgakinya rĩrĩa mũhikania akeeherio kuuma kũrĩ o, na hĩndĩ ĩyo nĩmakehinga kũrĩa irio.”
Tulee päivä, jolloin hänet otetaan pois heidän joukostaan, ja silloin he paastoavat.
21 “Gũtirĩ mũndũ wĩkagĩra nguo ngũrũ kĩraka kĩerũ. Angĩĩka ũguo, kĩraka kĩu kĩerũ no kĩguucie nguo ĩyo ngũrũ, nakĩo gĩtũme hau hatarũku hatũrĩke makĩria.
Ei vanhaan vaatteeseen ommella kutistamattomasta kankaasta leikattua paikkaa. Uusi paikkahan repii vanhan kankaan, ja reiästä tulee vain entistä pahempi.
22 Ningĩ gũtirĩ mũndũ wĩkĩraga ndibei ya mũhihano mondo-inĩ ngũrũ. Angĩĩka ũguo, ndibei ĩyo no ĩtarũre mondo icio, nayo ndibei ĩyo ĩitĩke, nacio mondo ithũke. No rĩrĩ, ndibei ya mũhihano ĩĩkĩragwo thĩinĩ wa mondo njerũ.”
Ei myöskään uutta viiniä panna vanhoihin nahkaleileihin, sillä silloinhan ne halkeavat, viini vuotaa maahan ja leilit menevät pilalle. Uusi viini tarvitsee uudet nahkaleilit.»
23 Na mũthenya ũmwe warĩ wa Thabatũ-rĩ, Jesũ nĩatuĩkanĩirie mĩgũnda-inĩ ya ngano. Na rĩrĩa aathiiaga arĩ hamwe na arutwo ake, arutwo makĩambĩrĩria gũtua ngira cia ngano.
Eräänä sapattina, kun Jeesus ja hänen oppilaansa kävelivät peltoa pitkin, Jeesuksen oppilaat katkoivat viljantähkiä ja söivät niistä jyvät.
24 Nao Afarisai makĩmwĩra atĩrĩ, “Ta rora, nĩ kĩĩ kĩratũma arutwo aku meke ũrĩa watho ũtetĩkĩrĩtie mũthenya wa Thabatũ?”
Fariseukset sanoivat Jeesukselle: »Katso nyt, mitä he tekevät! Lain mukaan se on sapattina kiellettyä.»
25 Nake akĩmacookeria atĩrĩ, “Kaĩ mũtarĩ mwathoma ũrĩa Daudi we mwene na arĩa maarĩ nake meekire rĩrĩa maarĩ ahũtu na makabatario nĩ gĩa kũrĩa?
Jeesus vastasi: »Mutta olettehan kuulleet siitä, kuinka kuningas Daavid ja hänen seurueensa olivat nälissään
26 Aatoonyire nyũmba ya Ngai rĩrĩa Abiatharu aarĩ mũthĩnjĩri-Ngai ũrĩa mũnene, akĩrĩa mĩgate ĩrĩa yamũrĩirwo Ngai, o ĩrĩa yetĩkĩrĩtio kũrĩĩagwo nĩ athĩnjĩri-Ngai oiki. Na agĩcooka akĩhe arĩa maarĩ nake ĩmwe yayo.”
ja menivät Jumalan huoneeseen – Abjatar oli silloin ylipappina – ja söivät ne uhrileivät, joita vain pappien oli lupa syödä. Sekin oli lain rikkomista.
27 Ningĩ akĩmeera atĩrĩ, “Mũthenya wa Thabatũ wekĩrirwo ho nĩ ũndũ wa mũndũ, no mũndũ ndombirwo nĩ ũndũ wa Thabatũ.
Sapatti on tarkoitettu ihmistä varten eikä päinvastoin!
28 Nĩ ũndũ ũcio, Mũrũ wa Mũndũ nĩ Mwathani o na wa mũthenya wa Thabatũ.”
Minulla, joka olen tullut taivaasta, on valta päättää siitäkin, mitä ihminen saa sapattina tehdä!»

< Mariko 2 >