< Luka 6 >
1 Mũthenya ũmwe wa Thabatũ, Jesũ akĩgerera mĩgũnda-inĩ ya ngano, nao arutwo ake makĩambĩrĩria gũtua ngira imwe cia ngano, magĩcirigitha na moko, makĩrĩa ngano.
Kun Jeesus ja hänen oppilaansa kulkivat eräänä pyhäpäivänä viljapeltojen halki, he katkoivat vehnän tähkiä, hieroivat akanat niistä irti käsissään ja söivät jyvät.
2 Afarisai amwe makĩmooria atĩrĩ, “Nĩ kĩĩ kĩratũma mwĩke ũrĩa gũtetĩkĩrĩtio nĩ watho mũthenya wa Thabatũ?”
Jotkut fariseukset sanoivat silloin: »Tehän teette työtä! Meidän lakimme kieltää tekemästä sapattina työtä.»
3 Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Kaĩ mũtathomete ũrĩa Daudi eekire, rĩrĩa we na arĩa maarĩ nake maarĩ ahũtu?
Jeesus vastasi: »Ettekö lue Raamattua? Ettekö tiedä, mitä kuningas Daavid ja hänen miehensä tekivät, kun heidän oli nälkä?
4 Aatoonyire Nyũmba ya Ngai, akĩoya na akĩrĩa mĩgate ĩrĩa yamũrĩirwo Ngai, ĩrĩa ateetĩkĩrĩtio kũrĩa nĩ watho tiga no athĩnjĩri-Ngai meetĩkĩrĩtio kũmĩrĩa, na agĩcooka akĩhe arĩa maarĩ nake ĩmwe yayo.”
He ottivat temppelistä ne erityiset leivät, jotka oli pantu uhrina Herran eteen, ja söivät ne, vaikka se olikin vastoin juutalaisten lakia.»
5 Jesũ agĩcooka akĩmeera atĩrĩ, “Mũrũ wa Mũndũ nĩwe Mwathani wa Thabatũ.”
Ja Jeesus lisäsi: »Minä olen sapatinkin Herra.»
6 Na rĩrĩ, mũthenya ũngĩ wa Thabatũ nĩathiire thunagogi-inĩ, akĩrutana, nakuo nĩ kwarĩ na mũndũ warĩ mwonju guoko gwake kwa ũrĩo.
Eräänä toisena sapattina hän opetti synagogassa. Kuulijoiden joukossa oli mies, jonka oikea käsi oli epämuodostunut.
7 Nao Afarisai na arutani a watho nĩmacaragia ũndũ mangĩthitangĩra Jesũ, nĩ ũndũ ũcio makĩmũrora mũno, mone kana nĩekũhonania mũthenya wa Thabatũ.
Lainopettajat ja fariseukset seurasivat tarkasti, parantaisiko Jeesus miehen, vaikka oli sapatti. He olivat nimittäin kovin innokkaita löytämään jotakin, mistä voisivat häntä syyttää.
8 Nowe Jesũ, tondũ nĩamenyaga ũrĩa meeciiragia, akĩĩra mũndũ ũcio wonjete guoko atĩrĩ, “Ũkĩra ũrũgame mbere ya andũ othe.” Nĩ ũndũ ũcio agĩũkĩra akĩrũgama hau.
Jeesus tiesi täsmälleen heidän ajatuksensa. Siksi hän sanoi vammaiselle miehelle: »Tule tänne eteen, niin että kaikki voivat nähdä sinut.» Mies tuli.
9 Jesũ agĩcooka akĩmeera atĩrĩ, “Ngũmũũria atĩrĩ, nĩ ũndũ ũrĩkũ mwĩtĩkĩrie nĩ watho mũthenya wa Thabatũ: nĩ gwĩka wega kana nĩ gwĩka ũũru, nĩ kũhonokia muoyo kana nĩ kũũniina?”
Sitten Jeesus sanoi fariseuksille ja lainopettajille: »Vastatkaa minulle: Kumpi on parempi, tehdä pyhäpäivänä hyvää vai pahaa, pelastaa ihmiselämä vai antaa sen tuhoutua?»
10 Akĩĩhũgũra, akĩmarora othe, agĩcooka akĩĩra mũndũ ũcio atĩrĩ, “Tambũrũkia guoko gwaku.” Nake agĩĩka o ro ũguo; nakuo guoko gwake gũkĩhonio biũ.
Hän katsoi heitä jokaista vuoron perään ja sanoi sitten miehelle: »Ojenna kätesi.» Kun mies ojensi kätensä, se tuli täysin terveeksi.
11 Nao makĩrakara mũno, makĩambĩrĩria kũũrania ũrĩa mangĩĩka Jesũ.
Jeesuksen vihamiehet olivat tästä raivoissaan ja alkoivat suunnitella hänen murhaamistaan.
12 Mũthenya ũmwe Jesũ nĩoimagarire agĩthiĩ kĩrĩma-inĩ akahooe, akĩraara akĩhooya Ngai ũtukũ wothe.
Pian tämän jälkeen Jeesus meni koko yöksi vuorille rukoilemaan.
13 Gwakĩa-rĩ, agĩĩta arutwo ake moke harĩ we, agĩthuura andũ ikũmi na eerĩ ao, akĩmatua atũmwo, nao nĩ:
Aikaisin seuraavana aamuna hän kutsui luokseen ne, jotka olivat alkaneet kulkea hänen mukanaan ja valitsi heistä kaksitoista. Heitä hän nimitti apostoleiksi.
14 Simoni (ũrĩa aatuire Petero), na Anderea mũrũ wa nyina, na Jakubu, na Johana, na Filipu, na Baritholomayo,
He olivat: Simon, jota Jeesus sanoi myös Pietariksi, Simonin veli Andreas, Jaakob, Johannes, Filippus, Bartolomeus, Matteus, Tuomas, Jaakob Alfeuksen poika, Simon, vapautusliikkeen mies, Juudas Jaakobin poika ja Juudas Iskariot, joka myöhemmin petti Jeesuksen.
15 na Mathayo, na Toma, na Jakubu wa Alufayo, na Simoni ũrĩa wetagwo Zelote,
16 na Judasi wa Jakubu, na Judasi Mũisikariota ũrĩa wamũkunyanĩire.
17 Nake Jesũ agĩikũrũka hamwe nao, makĩrũgama handũ haarĩ haraganu. Gĩkundi kĩnene kĩa arutwo ake kĩarĩ ho, o na andũ aingĩ mũno kuuma Judea guothe, na Jerusalemu, o na kuuma ndeere-inĩ cia Turo na Sidoni,
Jeesus tuli heidän kanssaan vuorelta ja seisahtui aukealle kentälle. Hänen oppilaitaan ja joukoittain muuta väkeä kerääntyi hänen ympärilleen. Ihmisiä tuli näet kaikkialta Juudeasta, Jerusalemista ja niinkin pohjoisesta kuin Tyyron ja Siidonin rannikkoalueelta kuuntelemaan Jeesuksen puheita ja hänen parannettavikseen. Hän vapautti myös useita ihmisiä pahojen henkien vallasta.
18 nao mookĩte nĩguo mamũigue na mahonio mĩrimũ yao. Nao arĩa maanyamaragio nĩ ngoma thũku makĩhonio,
19 nao andũ othe makĩgeria kũmũhutia, tondũ hinya nĩwoimaga thĩinĩ wake na ũkamahonia othe.
Monet yrittivät koskettaa häntä, sillä hänestä lähti parantavaa voimaa, joka teki kaikki terveiksi.
20 Nake akĩrora arutwo ake, akiuga atĩrĩ: “Kũrathimwo-rĩ, nĩ inyuĩ athĩĩni, nĩgũkorwo ũthamaki wa Ngai nĩ wanyu.
Jeesus kääntyi puhumaan oppilailleen: »Onnellisia te köyhät, sillä te saatte Jumalan valtakunnan!
21 Kũrathimwo-rĩ, nĩ inyuĩ mũhũũtaga rĩu, nĩgũkorwo nĩmũkahũũnio. Kũrathimwo-rĩ, nĩ inyuĩ mũrarĩra rĩu, nĩgũkorwo nĩmũgatheka.
Onnellisia te nälkäiset, sillä teidät ravitaan. Onnellisia te, jotka nyt itkette, sillä kohta on aika nauraa.
22 Kũrathimwo-rĩ, nĩ inyuĩ hĩndĩ ĩrĩa andũ mekũmũmena, na meyamũre kũrĩ inyuĩ, na mamũrume, na mathũkĩrĩrie rĩĩtwa rĩanyu, nĩ ũndũ wa Mũrũ wa Mũndũ.
Onnellisia te, joita vihataan, parjataan, hyljeksitään ja loukataan minun takiani.
23 “Mũthenya ũcio nĩmũgakena na mũrũgarũge, tondũ mũcaara wanyu nĩ mũingĩ Igũrũ. Nĩgũkorwo ũguo noguo maithe mao meekire anabii.
Olkaa siitä vain iloisia, sillä taivaassa teitä odottaa suuri palkinto. Muistakaa, että profeetat saivat aikoinaan saman kohtelun.
24 “No rĩrĩ, kaĩ mũrĩ na haaro inyuĩ itonga-ĩ, nĩgũkorwo nĩmũrĩkĩtie kwamũkĩra kũnyamarũrwo kwanyu.
Mutta voi teitä, te rikkaat: teidän onnenne jää tänne maan päälle.
25 Kaĩ mũrĩ na haaro inyuĩ arĩa mũhũũniĩ rĩu-ĩ, nĩgũkorwo nĩmũkahũũta. Kaĩ mũrĩ na haaro arĩa mũratheka rĩu-ĩ, nĩgũkorwo nĩmũgacakaya na mũrĩre.
Voi teitä, jotka nyt olette kylläisiä: teillä tulee vielä kerran olemaan tuskallinen nälkä. Voi teitä, jotka nyt nauratte huolettomina, sillä te joudutte suremaan.
26 Kaĩ mũrĩ na haaro inyuĩ hĩndĩ ĩrĩa andũ othe mekũmũgaathĩrĩria-ĩ, nĩgũkorwo ũguo noguo maithe mao meekaga anabii a maheeni.
Voi teitä, joita maailma nyt kiittelee – väärät profeetat ovat aina olleet kansan suosiossa.
27 “No ngũmwĩra atĩrĩ inyuĩ arĩa mũũthikĩrĩirie: endagai thũ cianyu, na mwĩkage wega arĩa mamũthũire,
Kuulkaa kaikki! Rakastakaa vihollisianne. Tehkää hyvää niille, jotka vihaavat teitä.
28 na ningĩ mũrathimage arĩa mamũrumaga, na mũhooyagĩre arĩa mamwĩkaga ũũru.
Rukoilkaa niiden puolesta, jotka pyrkivät teitä vahingoittamaan. Pyytäkää Jumalan siunausta niille, jotka parjaavat teitä.
29 Na rĩrĩ, mũndũ angĩkũgũtha rũthĩa rũmwe, mũhũgũkĩrie rũu rũngĩ o naruo. Na mũndũ angĩgũtunya igooti rĩaku, ndũkamũgirie kuoya o na kanjũ yaku.
Jos joku lyö sinua toiselle poskelle, anna hänen lyödä toisellekin. Jos joku pyytää takkiasi, anna hänelle myös paitasi.
30 Mũndũ o wothe angĩkũhooya kĩndũ mũhe, na mũndũ o wothe angĩoya kĩndũ gĩaku, ndũkamwĩtie.
Anna, mitä ihmiset sinulta pyytävät, äläkä yritä saada takaisin sellaista, mikä on sinulta viety.
31 Ĩkagai andũ arĩa angĩ o ũrĩa mũngĩenda mamwĩkage.
Kohtele muita niin kuin toivot heidän kohtelevan itseäsi.
32 “Rĩu-rĩ, angĩkorwo mwendete o arĩa mamwendete-rĩ, mwakĩĩguna na kĩ? O na ‘ehia’ nĩmendaga arĩa mamendete.
Mitä erinomaista te siinä teette, jos rakastatte niitä, jotka teitä rakastavat? Niinhän jumalattomatkin tekevät!
33 Na mũngĩkorwo mwĩkaga wega o arĩa mamwĩkaga wega-rĩ, mwakĩĩguna na kĩ? Nĩgũkorwo ehia o nao nĩmekaga o ũguo.
Ei siinä ole mitään ihmeellistä, jos teette hyvää niille, jotka ovat hyviä teille itsellenne. Kyllä jumalattomatkin tekevät hyvää.
34 Na ningĩ mũngĩkorwo mũkombithagia o arĩa mwĩhokete nĩmakamũrĩha-rĩ, mwakĩĩguna na kĩ? O na ehia nĩmakombagĩra ehia arĩa angĩ, mehokete nĩmakarĩhwo ciothe.
Mitä erikoista siinä on, jos lainaatte rahaa niille, jotka maksavat takaisin? Pahimmatkin ihmiset lainaavat toisilleen, jos saavat omansa takaisin.
35 No rĩrĩ, endagai thũ cianyu, na mũciĩkage wega, o na mũkombithagie mũtekwĩhoka gũcookerio kĩndũ. Hĩndĩ ĩyo irĩhi rĩanyu nĩrĩkaneneha, na inyuĩ nĩmũgatuĩka ariũ a Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno, nĩgũkorwo we nĩaiguagĩra arĩa matarĩ ngaatho tha o na arĩa aaganu.
Rakastakaa siis niitä, jotka vihaavat teitä, olkaa hyviä heitä kohtaan ja lainatkaa välittämättä siitä, maksavatko he takaisin. Saatte taivaasta suuren palkan ja toimitte niin kuin Jumalan lapset – onhan Jumalakin hyvä kiittämättömille ja pahoille.
36 Iguanagĩrai tha, o ta ũrĩa Ithe wanyu aiguanagĩra tha.
Olkaa yhtä armahtavia kuin Isännekin.
37 “Mũtigaciirithanagie nĩgeetha na inyuĩ mũtikanaciirithio. Mũtigatuanagĩre, nĩgeetha na inyuĩ mũtikanatuĩrwo. Rekanagĩrai, na inyuĩ nĩmũkarekerwo.
Älkää koskaan arvostelko tai tuomitko muita, ettette saisi samalla mitalla takaisin. Suhtautukaa ihmisiin hyväntahtoisesti, niin teihin suhtaudutaan samoin.
38 Heanagai, na inyuĩ nĩmũrĩheagwo na gĩthimi kĩega, gĩkindĩrĩtwo, kĩinainĩtio na gĩgaitĩkĩrĩra, nĩkĩo mũgaitĩrĩrwo nakĩo nguo-inĩ. Nĩgũkorwo gĩthimi kĩrĩa mũthimanagĩra nakĩo, no kĩo mũrĩthimagĩrwo nakĩo.”
Jos itse annatte, teillekin annetaan. Saatte lahjana takaisin kukkuramitoin, täpötäydessä astiassa. Siitä, käytättekö antaessanne pientä vai suurta mittaa, riippuu, miten itsellenne mitataan.»
39 Agĩcooka akĩmahe ngerekano ĩno, akĩmooria atĩrĩ, “Mũtumumu no atongorie mũtumumu ũrĩa ũngĩ? Githĩ eerĩ to magũe irima?
Jeesus käytti tällaisia vertauksia puheissaan: »Kannattaako sokean taluttaa toista sokeaa? Kuoppaan pudotessaan toinen vetää toisen perässään.
40 Mũrutwo ti mũnene kũrĩ mũmũruti, no ũrĩa wothe mũrute wega, no atuĩke ta mũmũruti.
Voisiko oppilas tietää enemmän kuin opettajansa? Suurin ponnistuksin hän voi päästä yhtä pitkälle kuin tämä.
41 “Nĩ kĩĩ gĩgũtũma wone kĩhuti kĩrĩa kĩrĩ riitho rĩa mũrũ wa thoguo, no ũkaaga kũrũmbũiya mũgogo ũrĩa ũrĩ riitho rĩaku we mwene?
Miksi kiinnitämme huomiomme jonkun toisen silmässä olevaan roskaan – hänen pikkuvirheeseensä – jos omassa silmässämme on kokonainen hirsi?
42 Wahota atĩa kwĩra mũrũ wa thoguo atĩrĩ, ‘Mũrũ wa baba, reke ngũrute kĩhuti kĩu kĩrĩ riitho rĩaku,’ o rĩrĩa wee wagĩte kuona mũgogo ũrĩa ũrĩ naguo riitho rĩaku? Wee hinga ĩno, amba ũrute mũgogo ũcio ũrĩ naguo riitho, nĩguo wone wega ũhote kũruta kĩhuti kĩrĩa kĩrĩ riitho rĩa mũrũ wa thoguo.
Miten voit kuvitella sanovasi jollekulle:’Kuulehan, hyvä veli, ottaisin mielelläni tuon roskan silmästäsi’, vaikka et näe omassa silmässäsi olevaa hirttä? Tekopyhyyttä! Ota ensin hirsi silmästäsi, niin sen jälkeen näet ehkä kyllin hyvin auttaaksesi sitä, jonka silmässä on pieni roska.
43 “Gũtirĩ mũtĩ mwega ũciaraga maciaro mooru, kana mũtĩ mũũru ũgaciara maciaro mega.
Jalostetussa puussa ei kasva villihedelmiä, eivätkä jalostamattoman puun hedelmät ole valiolaatua.
44 O mũtĩ ũmenyekaga na maciaro maguo mwene. Andũ matituaga ngũyũ kuuma mĩtĩ-inĩ ya mĩigua, o na kana magatua thabibũ kuuma congʼe-inĩ.
Puu tunnetaan hedelmistään. Piikkipensaissa ei kasva viikunoita eikä villimarjapensaissa viinirypäleitä.
45 Mũndũ ũrĩa mwega aragia maũndũ mega kuuma mũthiithũ-inĩ wa ngoro yake, nake mũndũ ũrĩa mũũru aragia maũndũ mooru kuuma mũthiithũ-inĩ wa ngoro yake. Nĩgũkorwo kanua gake kaaragia o maũndũ marĩa maiyũrĩte ngoro yake.
Ihminen, jolla on hyvä sydän, tekee hyvää. Pahan ihmisen sydämen ilkeys käy ilmi hänen teoistaan. Sydämen kyllyydestä suu puhuu.
46 “Atĩrĩrĩ, mũnjĩtaga ‘Mwathani, Mwathani,’ nĩkĩ, na mũtiĩkaga ũrĩa ndĩmwĩraga?
Miksi sanotte minua’Herraksi’, ellette tahdo totella minua?
47 Nĩngũmuonia ũrĩa mũndũ ũrĩa ũũkaga kũrĩ niĩ, na akaigua ciugo ciakwa, na ageeka ũrĩa ciugĩte ahaana.
Jokainen, joka kuuntelee ja myös tottelee minua, on kuin mies, joka rakentaa talonsa lujasti peruskallion varaan. Tulvavedetkään eivät saa hänen vahvasti rakennettua taloaan horjumaan.
48 Ahaana ta mũndũ waakaga nyũmba, ũrĩa wenjire mũthingi, akĩũrikia na akĩwamba igũrũ rĩa ihiga. Hĩndĩ ĩrĩa kwagĩire mũiyũro wa maaĩ, kĩguũ gĩkĩgũtha nyũmba ĩyo na nditi, no gĩtiamĩenyenyirie, tondũ nĩyaakĩtwo wega.
49 No mũndũ ũrĩa ũiguaga ciugo ciakwa, na ndekaga ũrĩa ciugĩte, ahaana ta mũndũ ũrĩa waakire nyũmba ĩtarĩ na mũthingi. Na rĩrĩa kĩguũ kĩagũthire nyũmba ĩyo, ĩkĩmomoka, naguo mwanangĩko wayo warĩ mũnene.”
Sellainen taas, joka kuuntelee mutta ei tottele minua, on kuin mies, joka ei kaiva talolleen perustaa. Tulvan noustessa hänen rakennuksensa sortuu raunioiksi.»