Macakaya 3
1 Niĩ ndĩ mũndũ wonete thĩĩna nĩ ũndũ wa kũhũũrwo na rũthanju rwa mangʼũrĩ make.
Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan alla.
2 Andwarĩte akangereria nduma-inĩ handũ ha ũtheri-inĩ;
Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.
3 ti-itherũ, atũmĩte guoko gwake kũnjũkĩrĩre rĩngĩ na rĩngĩ, mũthenya wothe.
Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää.
4 Nĩatũmĩte nyama cia mwĩrĩ wakwa na gĩkonde kĩaguo ihinyare, na akoinanga mahĩndĩ makwa.
Hän on kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut minun luuni.
5 Nĩandigiicĩirie, na agaathiũrũrũkĩria na marũrũ, na thĩĩna.
Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja vaivalla.
6 Atũmĩte ndũũre nduma-inĩ o ta andũ arĩa maakuire tene.
Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niinkuin ikiaikojen kuolleet.
7 Nĩanjirigĩire na rũthingo nĩguo ndikae kũũra; mĩnyororo yakwa nĩamĩritũhĩtie mũno.
Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut raskaisiin vaskikahleisiin.
8 O na rĩrĩa ndetana kana ndakaya ngĩenda ũteithio-rĩ, nĩ kũhingĩrĩria ahingagĩrĩria mahooya makwa.
Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.
9 Nĩahingĩte njĩra yakwa na mahiga maicũhie; atũmĩte tũcĩra twakwa tuogome.
Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
10 Kũrĩ niĩ aatuĩkĩte o ta nduba rĩrĩa yoheirie, kana ta mũrũũthi rĩrĩa wĩhithĩte,
Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona.
11 akĩngururia kuuma gacĩra-inĩ, akĩndambuura, akĩndiganĩria itarĩ na ũteithio.
Hän on vienyt harhaan minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, hän on minut autioksi tehnyt.
12 Ageetete ũta wake, akangereka, nduĩke cabaa ya kũrathagwo nĩ mĩguĩ yake.
Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi.
13 Nĩatheecire ngoro yakwa na mĩguĩ kuuma thiaka-inĩ wake.
Hän on ampunut munuaisiini nuolet, viinensä lapset.
14 Ngĩgĩtuĩka wa gũthekagĩrĩrwo nĩ andũ akwa othe; maanyũrũragia na rwĩmbo mũthenya wothe.
Minä olen joutunut koko kansani nauruksi, heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.
15 Anjiyũrĩtie maũndũ marũrũ, na akaahũũnia na maaĩ ma nyongo.
Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla.
16 Nĩangʼethũrangĩte magego makwa na kagoto; anangĩrĩirie rũkũngũ-inĩ.
Hän on purettanut minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun.
17 Nĩnjagithĩtio thayũ; nĩndiganĩirwo ũgaacĩru nĩ kĩĩ.
Sinä olet syössyt minun sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unhottanut onnen.
18 Nĩ ũndũ ũcio nguuga atĩrĩ, “Riiri wakwa nĩũthirĩte, o hamwe na maũndũ marĩa mothe ndũire njĩrĩgĩrĩire kuuma kũrĩ Jehova.”
Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus.
19 Nĩngũririkana thĩĩna wakwa, na kũũrũũra gwakwa, na ngaririkana maũndũ marũrũ, o na maaĩ ma nyongo.
Muista minun kurjuuttani ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä.
20 Ngoro yakwa no ĩraririkana maũndũ macio, nayo ĩkaringĩka thĩinĩ wakwa.
Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni on alaspainettu.
21 O na gũtariĩ ũguo nĩndirikanaga ũndũ ũyũ, na tondũ wa ũguo ngagĩa na kĩĩrĩgĩrĩro:
Tämän minä painan sydämeeni, sentähden minä toivon.
22 Tondũ wa wendo mũnene wa Jehova, nĩkĩo tũtaniinĩtwo biũ, nĩgũkorwo tha ciake itirĩ hĩndĩ ithiraga.
Herran armoa on, ettemme ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut:
23 Tha ciaku ikoragwo irĩ njerũ rũciinĩ o rũciinĩ, wĩhokeku waku nĩ mũnene mũno.
se on joka aamu uusi, ja suuri on hänen uskollisuutensa.
24 Ngoro yakwa yugaga atĩrĩ, “Jehova nĩwe igai rĩakwa; tondũ ũcio nĩwe ndĩrĩetagĩrĩra.”
Minun osani on Herra, sanoo minun sieluni; sentähden minä panen toivoni häneen.
25 Jehova nĩ mwega kũrĩ arĩa mamwĩhokaga, kũrĩ ngoro ĩyo ĩmũrongoragia;
Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii.
26 nĩ wega mũndũ gweterera ũhonokio wa Jehova o akirĩte.
Hyvä on hiljaisuudessa toivoa Herran apua.
27 Nĩ wega mũndũ gũkuua icooki hĩndĩ ĩrĩa arĩ mũnini.
Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan.
28 Nĩaikare arĩ wiki akirĩte, nĩgũkorwo nĩ Jehova ũmũigĩrĩire rĩo.
Istukoon hän yksin ja hiljaa, kun Herra on sen hänen päällensä pannut.
29 Nĩaturumithie ũthiũ wake rũkũngũ-inĩ, no gũkorwo aahota kũgĩa na kĩĩrĩgĩrĩro.
Laskekoon suunsa tomuun-ehkä on vielä toivoa.
30 Nĩerekererie rũthĩa kũrĩ mũndũ ũrĩa ũkũmũgũtha, na aiyũrwo nĩ thoni.
Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.
31 Nĩgũkorwo Jehova ndateanagĩria andũ nginya tene.
Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti;
32 O na gũtuĩka nĩarehaga kĩeha-rĩ, we nĩaiguanagĩra tha, nĩgũkorwo wendo ũcio wake ũtathiraga nĩ mũnene mũno.
vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän osoittaa laupeutta suuressa armossansa.
33 Nĩgũkorwo ndarehagĩra andũ mĩnyamaro, kana akarehere ciana cia andũ kĩeha akĩendaga.
Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa eikä murehduta ihmislapsia.
34 Rĩrĩa andũ a bũrũri arĩa othe mohetwo maarangĩrĩrio na makinya-rĩ,
Kun jalkojen alle poljetaan kaikki vangit maassa,
35 rĩrĩa mũndũ aagithio kĩhooto gĩake mbere ya Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno-rĩ,
kun väännetään miehen oikeutta Korkeimman kasvojen edessä,
36 o na rĩrĩa mũndũ atuĩrwo ciira hatarĩ kĩhooto-rĩ, githĩ Mwathani ndonaga maũndũ macio?
kun ihmiselle tehdään vääryyttä hänen riita-asiassaan-eikö Herra sitä näkisi?
37 Nũũ ũngĩaria na atũme ũndũ ũcio ũhinge, Mwathani ataathanĩte gũtuĩke ũguo?
Onko kukaan sanonut, ja se on tapahtunut, jos ei Herra ole käskenyt?
38 Githĩ kanua-inĩ ka Ũrĩa-ũrĩ-Igũrũ-Mũno tiho hoimaga maũndũ mooru, na hakoima maũndũ mega?
Eikö lähde Korkeimman suusta paha ja hyvä?
39 Mũndũ o wothe ũrĩ muoyo-rĩ, atetaga nĩkĩ rĩrĩa ekũherithio nĩ ũndũ wa mehia make?
Miksi tuskittelee ihminen eläessään, mies syntiensä palkkaa?
40 Nĩtũthuthuurie-i mĩthiĩre iitũ na tũmĩtuĩrie, tũcokerere Jehova.
Koetelkaamme teitämme, tutkikaamme niitä ja palatkaamme Herran tykö.
41 Nĩtwambararie ngoro ciitũ na moko maitũ na igũrũ kũrĩ Mũrungu ũrĩa ũrĩ igũrũ, tuuge atĩrĩ:
Kohottakaamme sydämemme ynnä kätemme Jumalan puoleen, joka on taivaassa.
42 “Ithuĩ-rĩ, nĩtwĩhĩtie na tũgakũremera, wee nawe ũkaaga gũtũrekera.
Me olemme luopuneet pois ja olleet kapinalliset; sinä et ole antanut anteeksi,
43 “Wee wĩhumbĩrĩte na marakara, ũgatũingatithia; ũũraganĩte ũtekũiguanĩra tha.
olet peittänyt itsesi vihassasi, ajanut meitä takaa, surmannut säälimättä;
44 Wee wĩhumbĩrĩte na itu nĩgeetha gũtikagĩe na ihooya rĩngĩgũkinyĩra.
olet peittänyt itsesi pilvellä, niin ettei rukous pääse lävitse.
45 Wee ũtũmĩte tũtuĩke ta gĩko, na ta mahuti gatagatĩ ka ndũrĩrĩ.
Tunkioksi ja hylyksi sinä olet meidät tehnyt kansojen seassa.
46 “Thũ ciitũ ciothe itwathamĩirie tũnua itũũkĩrĩre.
Suut ammollaan meitä vastaan ovat kaikki meidän vihamiehemme.
47 Nĩtũkorereirwo nĩ kĩmako kĩnene, na tũkenjerwo marima, tũgakorwo nĩ ũniinani, na mwanangĩko.”
Osaksemme on tullut kauhu ja kuoppa, turmio ja sortuminen.
48 Maitho makwa maranyũrũrũkia tũrũũĩ twa maithori nĩ ũndũ andũ akwa nĩmanangĩtwo.
Vesipurot juoksevat minun silmistäni tyttären, minun kansani, sortumisen tähden.
49 Maitho makwa marĩnyũrũrũkagia maithori mategũtigithĩria, magaikara o makĩnyũrũrũkaga,
Minun silmäni vuotaa lakkaamatta, hellittämättä
50 nginya rĩrĩa Jehova agaacũthĩrĩria arĩ igũrũ oone.
siihen asti, kunnes katsoo, kunnes näkee Herra taivaasta.
51 Maũndũ marĩa ndĩrona nĩmaranjiguithia kĩeha ngoro, tondũ wa andũ-a-nja othe a itũũra rĩakwa inene.
Silmäni tuottaa tuskaa minun sielulleni kaikkien minun kaupunkini tyttärien tähden.
52 Andũ arĩa maatuĩkĩte thũ ciakwa hatarĩ gĩtũmi nĩo maanguĩmaga ta nyoni.
Kiihkeästi pyydystivät minua kuin lintua ne, jotka syyttä ovat vihamiehiäni.
53 Maanjikirie irima makĩenda kũnjũraga, na makĩĩhũũra na mahiga;
He sulkivat kuoppaan minun elämäni ja heittivät päälleni kiviä.
54 ndaahubanĩirio nĩ maaĩ maingĩ, magĩikũrũkĩra igũrũ rĩa mũtwe wakwa, na niĩ ngĩĩciiria ndĩ hakuhĩ kũniinwo.
Vedet tulvivat minun pääni ylitse; minä sanoin: olen hukassa.
55 Ngĩkaĩra rĩĩtwa rĩaku Wee Jehova, ndĩ kũu irima-inĩ rĩu iriku.
Minä huusin sinun nimeäsi, Herra, kuopan syvyydestä.
56 Na we ũkĩigua ithaithana rĩakwa, ngĩkwĩra atĩrĩ, “Tiga kũhinga matũ maku ngĩgũkaĩra ũndeithie.”
Sinä kuulit minun huutoni: "Älä peitä korvaasi minun avunhuudoltani, että saisin hengähtää".
57 Nawe ũkĩnguhĩrĩria rĩrĩa ndagũkaĩire, ũkĩnjĩĩra atĩrĩ, “Tiga gwĩtigĩra.”
Sinä olit läsnä silloin, kun minä sinua huusin; sinä sanoit: "Älä pelkää".
58 Wee Mwathani-rĩ, nĩwe wanjiirĩrĩire; nawe ũgĩgĩkũũra muoyo wakwa.
Sinä, Herra, ajoit minun riita-asiani, lunastit minun henkeni.
59 Wee Jehova, nĩwonete ũũru ũrĩa njĩkĩtwo. Tua ciira wakwa arĩ we!
Olethan nähnyt, Herra, minun kärsimäni sorron: hanki minulle oikeus.
60 Wee nĩwonete kwĩrĩhĩria kwao guothe, o na mathugunda mao mothe ma kũnjũkĩrĩra.
Olethan nähnyt kaiken heidän kostonhimonsa, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
61 Wee Jehova-rĩ, nĩũiguĩte irumi iria manumĩte nacio, o na mathugunda mao mothe ma kũnjũkĩrĩra:
Sinä olet kuullut heidän häväistyksensä, Herra, kaikki heidän juonensa minua vastaan.
62 maũndũ marĩa thũ ciakwa ciaragia na mĩheehũ ikĩngʼungʼuanaga injũkĩrĩre mũthenya wothe.
Minun vastustajaini huulet ja heidän aikeensa ovat minua vastaan kaiken päivää.
63 Ta kĩmarore! Magĩikara thĩ kana magĩũkĩra, maanyũrũragia na nyĩmbo ciao.
Istuivatpa he tai nousivat, katso: minä olen heillä pilkkalauluna.
64 Wee Jehova-rĩ, marĩhe kũringana na ũrĩa mekĩte, kũringana na wĩra wa moko mao.
Kosta heille, Herra, heidän kättensä teot.
65 Ũmia ngoro ciao, nakĩo kĩrumi gĩaku kĩroikara nao!
Paaduta heidän sydämensä, kohdatkoon heitä sinun kirouksesi.
66 Maingatithie ũrĩ na marakara, na ũmaniine mathire gũkũ mũhuro wa igũrũ rĩa Jehova.
Aja heitä takaa vihassasi ja hävitä heidät Herran taivaan alta.
