Johana 8
1 No rĩrĩ, Jesũ agĩthiĩ Kĩrĩma-inĩ kĩa Mĩtamaiyũ.
Jeesus palasi Öljymäelle,
2 Na rũciinĩ tene akĩroka o rĩngĩ kũu nja cia hekarũ, kũrĩa andũ othe maamũrigiicĩirie. Nake agĩikara thĩ kũmaruta.
mutta aikaisin seuraavana aamuna hän lähti taas temppeliin. Pian hänen ympärillään oli väkijoukko. Hän oli juuri puhumassa ihmisten kanssa,
3 Arutani a watho hamwe na Afarisai makĩrehe mũtumia wanyiitĩtwo agĩtharia. Makĩmũrũgamia hau mbere ya gĩkundi,
kun sinne tuli lainopettajia ja fariseuksia raahaten mukanaan naista, joka oli saatu kiinni aviorikoksesta. Nainen työnnettiin ihmisjoukon eteen.
4 na makĩĩra Jesũ atĩrĩ, “Mũrutani, mũtumia ũyũ aanyiitwo agĩtharia.
Naisen tuojat sanoivat Jeesukselle: »Opettaja, tämä nainen on tavattu aviorikosta tekemästä.
5 Thĩinĩ wa watho-rĩ, Musa aatwathire tũhũũrage atumia ta aya na mahiga nyuguto. Rĩu we ũkuuga atĩa?”
Mooseksen laki määrää hänelle kuolemantuomion. Mitä sinä tähän sanot?»
6 Maahũthagĩra kĩũria gĩkĩ kĩrĩ ta mũtego, nĩgeetha magĩe na ũndũ wa kũmũthitangĩra. No Jesũ akĩinamĩrĩra, na akĩambĩrĩria kwandĩka thĩ na kĩara gĩake.
Sillä tavalla Jeesus yritettiin saada sanomaan jotain sellaista, mitä voitaisiin käyttää häntä vastaan. Mutta hän kumartuikin ja kirjoitti sormellaan hiekkaan.
7 Na rĩrĩa maathiire na mbere kũmũũria ũhoro ũcio, akĩinamũka, akĩmeera atĩrĩ, “Angĩkorwo harĩ na ũmwe wanyu ũtarĩ ehia-rĩ, nĩatuĩke wa mbere kũmũikĩria ihiga.”
Miehet eivät kuitenkaan jättäneet häntä rauhaan, vaan vaatimalla vaativat häntä ilmoittamaan oman kantansa. Silloin hän nousi ja sanoi: »Hyvä on, kivittäkää hänet kuoliaaksi. Mutta ensimmäisen kiven heittäköön se, joka on synnitön.»
8 Agĩcooka akĩinamĩrĩra rĩngĩ, akĩandĩka thĩ na kĩara.
Jeesus kumartui jälleen kirjoittamaan maahan.
9 Rĩrĩa maiguire ũguo, makĩambĩrĩria kwehera hau ũmwe kwa ũmwe, maambĩrĩirie na arĩa akũrũ, nginya hagĩtigara o Jesũ na mũtumia ũcio arũngiĩ o hau.
Juutalaisten johtomiehet livahtivat tiehensä yksi toisensa jälkeen, vanhimmasta lähtien, kunnes paikalla oli enää vain Jeesus ja se nainen.
10 Jesũ akĩinamũka, akĩmũũria atĩrĩ, “Mũtumia ũyũ, agũthitangi marĩ ha? Hatirĩ o na ũmwe wao wagũtuĩra?”
Jeesus ojentautui seisomaan ja sanoi naiselle: »Missä sinun syyttäjäsi ovat? Eikö kukaan heistä jäänyt tuomitsemaan sinua?»
11 Nake akĩmũcookeria atĩrĩ, “Mũthuuri ũyũ, gũtirĩ o na ũmwe.” Nake Jesũ akiuga atĩrĩ, “O na niĩ ndigũgũtuĩra. Thiĩ, na ndũkanacooke kwĩhia.”)
»Ei, herra, ei kukaan», hän sanoi. »En minäkään sinua tuomitse», Jeesus sanoi. »Mene nyt, äläkä enää tee syntiä.»
12 Rĩrĩa Jesũ aarĩirie andũ rĩngĩ, akiuga atĩrĩ, “Niĩ nĩ niĩ ũtheri wa thĩ. Ũrĩa wothe ũnũmagĩrĩra ndarĩ hĩndĩ arĩthiiaga na nduma, no arĩgĩaga na ũtheri wa muoyo.”
Myöhemmin Jeesus sanoi eräässä puheessaan kansalle: »Minä olen maailman valo. Jos siis seuraatte minua, teidän ei tarvitse kompastella pimeässä, vaan saatte kulkea valaistua elämän tietä.»
13 Nao Afarisai makĩmũkararia, makĩmwĩra atĩrĩ, “We ũraheana ũira waku wee mwene; ũira waku ti wa ma.”
Fariseukset vastasivat: »Sinä vain kehut itseäsi – ja valehtelet!»
14 Nake Jesũ agĩcookia atĩrĩ, “O na ingĩruta ũira wakwa niĩ mwene-rĩ, ũira wakwa nĩ wa ma, nĩgũkorwo nĩnjũũĩ kũrĩa ndoimire o na kũrĩa ndĩrathiĩ. No inyuĩ mũtiũĩ kũrĩa nyumĩte kana kũrĩa ndĩrathiĩ.
Jeesus sanoi: »Minä puhun totta, vaikka puhunkin itsestäni. Minähän tiedän, mistä olen tänne tullut ja minne olen matkalla, mutta te ette sitä tiedä.
15 Inyuĩ mũtuanagĩra ciira na ũmũndũ; niĩ ndirĩ mũndũ nduagĩra ciira.
Te tuomitsette minut tuntematta tosiasioita. Minä en teitä tuomitse –
16 No o na ingĩtuanĩra ciira-rĩ, itua rĩakwa nĩrĩagĩrĩire, nĩgũkorwo ndituanagĩra ndĩ nyiki. No niĩ ndĩ na Baba, ũrĩa wandũmire.
mutta jos tuomitsisin, se olisi joka suhteessa oikea tuomio, sillä Isä on kanssani.
17 Thĩinĩ wa watho wanyu nĩ kwandĩkĩtwo atĩ ũira wa andũ eerĩ nĩ wa ma.
Teidän lakinne sanoo, että jos kaksi todistajaa puhuu yhdenmukaisesti, heidän todistuksensa on pätevä.
18 Niĩ ndĩraruta ũira wakwa mwene; nake mũira wakwa ũcio ũngĩ nĩ Baba ũrĩa wandũmire.”
Minä olen toinen todistaja ja toinen on Isä, joka on minut tänne lähettänyt.»
19 Ningĩ makĩmũũria atĩrĩ, “Thoguo arĩ kũ?” Nake Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Inyuĩ mũtinjũũĩ, o na Baba mũtimũũĩ. Korwo nĩmũnjũũĩ, o na Baba nĩmũngĩmũũĩ.”
»Missä sinun isäsi on?» häneltä kysyttiin. Jeesus vastasi: »Te ette tiedä, kuka olen, ja sen vuoksi te ette myöskään tiedä, kuka minun Isäni on. Jos tuntisitte minut, niin tuntisitte hänetkin.»
20 Nake aaragia ciugo icio akĩrutana hekarũ-inĩ hakuhĩ na harĩa mũhothi warutagĩrwo. No gũtirĩ mũndũ wamũnyiitire nĩ tondũ ihinda rĩake rĩtiarĩ ikinyu.
Jeesus puhui näistä asioista siinä osassa temppeliä, jossa kolehtiarkut olivat. Häntä ei ollut vielä pidätetty, sillä Jumalan säätämä hetki ei ollut tullut.
21 O rĩngĩ Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Nĩngwĩthiĩra, na inyuĩ nĩmũkanjaria no mũgaakua mũrĩ o mehia-inĩ manyu. Kũrĩa ngũthiĩ inyuĩ mũtingĩhota gũũka.”
Jeesus sanoi jälleen ihmisille: »Minä menen pois. Te etsitte minua ja kuolette synteihinne. Mutta sinne, minne minä menen, te ette voi tulla.»
22 Ũhoro ũcio ũgĩtũma Ayahudi morie atĩrĩ, “Kaĩ ekwĩyũraga? Hihi nĩkĩo aroiga atĩ, ‘Kũrĩa ngũthiĩ mũtingĩhota gũũka’?”
Juutalaiset kyselivät: »Aikooko hän tappaa itsensä? Mitä hän tarkoittaa sanoessaan:’Sinne, minne minä menen, te ette voi tulla’?»
23 Nowe akĩmeera atĩrĩ, “Inyuĩ mũrĩ a gũkũ thĩ, niĩ nyumĩte Igũrũ.
Siihen Jeesus sanoi: »Te olette alhaalta, minä ylhäältä. Te olette tästä maailmasta, minä en.
24 Inyuĩ mũrĩ a thĩ-ĩno; no niĩ ndirĩ wa thĩ-ĩno. Ndamwĩrire atĩ mũgaakua mũrĩ o mehia-inĩ manyu; mũngĩrega gwĩtĩkia ũrĩa njugaga atĩ niĩ nĩ niĩ we, ti-itherũ mũgaakua mũrĩ o mehia-inĩ manyu.”
Sen vuoksi sanoin, että te kuolette synteihinne. Jos ette usko minun olevan Messias, Jumalan Poika, kuolette synteihinne.»
25 Nao makĩmũũria atĩrĩ, “Wee nĩwe ũ.” Nake Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Niĩ nĩ niĩ o ũrĩa ndũũrĩte ndĩmwĩraga kuuma o kĩambĩrĩria.
»Sano meille, kuka olet», he ahdistivat häntä. Hän vastasi: »Minä olen se, joka aina olen sanonutkin olevani.
26 Ndĩ na maũndũ maingĩ ingiuga ma kũmũciirithia namo. No ũrĩa wandũmire nĩ mwĩhokeku, naguo ũrĩa njiguĩte kuuma kũrĩ we nĩguo njĩĩraga kĩrĩndĩ.”
Minulla olisi teille paljon puhuttavaa ja täysi syy tuomita teidät. En sitä kuitenkaan tee, sillä puhun vain sen, mitä lähettäjäni käskee – ja hän on totuus.»
27 Nao matiigana kũmenya atĩ aameeraga ũhoro wa Ithe.
Vieläkään ihmiset eivät ymmärtäneet hänen puhuvan heille Jumalasta.
28 Nĩ ũndũ ũcio Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Mwarĩkia kwambararia Mũrũ wa Mũndũ-rĩ, nĩguo mũkamenya ũrĩa njugaga atĩ niĩ nĩ niĩ we, na atĩ gũtirĩ ũndũ njĩkaga ndĩĩrĩte, no njaragia o ũrĩa Baba andutĩte.
Sen vuoksi Jeesus sanoi: »Kun olette surmanneet minut, silloin ymmärrätte, kuka minä olen, ja etten esitä omia ajatuksiani, vaan puhun sitä mitä Isä on opettanut minulle.
29 Nake ũrĩa wandũmire arĩ hamwe na niĩ; ndandigĩte ndĩ nyiki, nĩgũkorwo hĩndĩ ciothe njĩkaga maũndũ o marĩa mamũkenagia.”
Lähettäjäni on minun kanssani – ei hän ole minua hylännyt, sillä toimin kaikessa hänen tahtonsa mukaan.»
30 O akĩaragia-rĩ, andũ aingĩ makĩmwĩtĩkia.
Monet niistä, jotka kuulivat Jeesuksen sanovan näin, alkoivat uskoa, että hän oli Messias. Heille Jeesus sanoi: »Olette oikeita oppilaitani, jos tottelette sanojani.
31 Nake Jesũ akĩĩra Ayahudi arĩa maamwĩtĩkĩtie atĩrĩ, “Mũngĩrũmia ũrutani wakwa-rĩ, mũrĩ arutwo akwa kũna.
32 Nĩ mũkaamenya ũhoro wa ma, naguo ũhoro ũcio wa ma nĩ ũkaamũkũũra.”
Silloin opitte tuntemaan totuuden, ja totuus vapauttaa teidät.»
33 Nao makĩmũcookeria makĩmwĩra atĩrĩ, “Ithuĩ tũrĩ a rũciaro rwa Iburahĩmu, na tũtirĩ twatuĩka ngombo cia mũndũ o na ũ. Ũngĩkiuga atĩa atĩ nĩtũgakũũrwo?”
»Me olemme Aabrahamin jälkeläisiä», he sanoivat, »emmekä ole ikinä olleet kenenkään orjia. Mitä sinä’vapauttamisesta’ puhut?»
34 Nake Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Ngũmwĩra atĩrĩ o ma, mũndũ o wothe wĩhagia nĩ ngombo ya mehia.
Jeesus vastasi: »Synnin orjia te olette – jokainen teistä.
35 No rĩrĩ, ngombo ti ya gũtũũra mũciĩ nginya tene no mũriũ wa mwene mũciĩ nĩ wa gũtũũra mũciĩ nginya tene. (aiōn g165)
Eikä orjilla ole oikeuksia, mutta Pojalla on kaikki oikeudet. (aiōn g165)
36 Nĩ ũndũ ũcio Mũrũ wa Ngai angĩkamũkũũra-rĩ, nĩmũgakũũrwo kũna.
Jos siis Poika vapauttaa teidät, teistä tulee todella vapaita.
37 Nĩnjũũĩ mũrĩ a rũciaro rwa Iburahĩmu, no nĩmwĩharĩirie kũnjũraga, tondũ ũhoro wakwa ndũrĩ na ũikaro thĩinĩ wanyu.
Tiedänhän minä teidän olevan Aabrahamin jälkeläisiä. Kuitenkin jotkut teistä yrittävät tappaa minut, koska ette kestä kuulla mitä sanon.
38 Niĩ ndĩramwĩra maũndũ marĩa nyonete harĩ Baba, na inyuĩ mwĩkaga maũndũ marĩa mũiguĩte kuuma kũrĩ ithe wanyu.”
Puhun teille siitä, mitä näin Isäni luona. Kuuntelettehan tekin oman isänne neuvoja.»
39 Nao makĩmũcookeria atĩrĩ, “Iburahĩmu nĩwe ithe witũ.” Nake Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Mũngĩrĩ ciana cia Iburahĩmu-rĩ, nĩ mũngĩĩkaga maũndũ marĩa Iburahĩmu eekaga.
»Meidän isämme on Aabraham», he julistivat. »Jos Aabraham olisi isänne», Jeesus sanoi, »te seuraisitte hänen hyvää esimerkkiään.
40 Ũrĩa kũrĩ nĩ atĩ, inyuĩ nĩmũtuĩte itua rĩa kũnjũraga, o niĩ mũndũ ũrĩa ũmũheete ũhoro ũrĩa wa ma, o ũrĩa ndaiguire kuuma kũrĩ Ngai. Ũguo tiguo Iburahĩmu eekaga.
Sen sijaan te yritätte tappaa minut – vain siksi, että puhuin teille Jumalalta kuulemaani totuutta. Aabraham ei olisi tehnyt niin kuin te.
41 Inyuĩ mũreka maũndũ marĩa ithe wanyu ekaga.” Nao makĩmũkararia makĩmwĩra atĩrĩ, “Ithuĩ tũtirĩ ciana ciumanĩte na ũtharia. Ithuĩ tũrĩ na Baba ũmwe tu, na nĩwe Ngai.”
Mutta te tottelettekin todellista isäänne.» Kuulijat vastasivat: »Emme me ole aviottomia lapsia – meidän todellinen isämme on itse Jumala.»
42 Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Ngai angĩrĩ Ithe wanyu-rĩ, no mũnyende, nĩgũkorwo ndoimire kũrĩ Ngai, na rĩu ndĩ gũkũ. Ti niĩ mwene ndĩĩtũmĩte, no nĩwe wandũmire.
Jeesus sanoi heille: »Jos niin olisi, te rakastaisitte minua, sillä minä olen tullut Jumalan luota. En minä ole tullut tänne omasta aloitteestani, vaan hän on lähettänyt minut.
43 Mũraga gũtaũkĩrwo nĩ ũrĩa ndĩroiga nĩkĩ? Tondũ mũtirahota kũmenya ũhoro ũrĩa ndĩraria.
Miksi ette voi ymmärtää, mitä teille selitän? Siksi, että joku estää teitä ymmärtämästä!
44 Inyuĩ mũrĩ ciana cia ithe wanyu, Mũcukani, na mwendaga kũhingia merirĩria ma ithe wanyu. We aarĩ mũũragani kuuma o kĩambĩrĩria. Ndathingataga ũhoro wa ma, nĩgũkorwo gũtirĩ ũhoro wa ma thĩinĩ wake. Rĩrĩa ekũheenania, aaragia rũthiomi rwake, tondũ we nĩ mũheenania, na nĩwe ithe wa maheeni.
Te olette isänne, saatanan, lapsia ja haluatte tehdä kaikkea sitä pahaa mitä hänkin tekee. Hän on jo alun perin ollut murhaaja ja vihannut totuutta. On vain luonnollista, että hän valehtelee, sillä hän on valheen isä.
45 No tondũ njaragia ũhoro wa ma-rĩ, mũtinjĩtĩkagia.
Ettekä tekään usko minua, koska puhun teille totta.
46 Nĩ kũrĩ mũndũ ũmwe wanyu ũngĩonania atĩ ndĩ mwĩhia? Angĩkorwo ndĩraria ũhoro wa ma-rĩ, mũregaga kũnjĩtĩkia nĩkĩ?
Kuka teistä voi osoittaa minun langenneen syntiin? Ei kukaan! Koska siis puhun totta, miksi ette usko minua?
47 Ũrĩa ũrĩ wa Ngai nĩaiguaga ũrĩa Ngai oigaga. Kĩrĩa kĩgiragia mũmũigue nĩ tondũ mũtirĩ a Ngai.”
Jokainen, jonka Isä Jumala on, kuuntelee ilomielin Jumalan sanoja. Te ette ole hänen lapsiaan, koska ette kuuntele häntä.»
48 Nao Ayahudi makĩmũcookeria atĩrĩ, “Githĩ tũtirĩ na kĩhooto gĩa kuuga atĩ wee ũrĩ Mũsamaria na ũrĩ na ndaimono?”
»Sinä olet samarialainen! Sinussa on paha henki!» Johtavat juutalaiset sähisivät kiukkua.
49 Nake Jesũ akĩmeera atĩrĩ, “Niĩ ndirĩ na ndaimono, no nĩndĩĩte Baba, no inyuĩ mũtindĩĩte.
»Minussa ei ole pahaa henkeä», Jeesus sanoi, »vaan minä kunnioitan Isääni, mutta te häpäisette minua.
50 Ndirecarĩria ũgooci wakwa niĩ mwene, no nĩ harĩ na ũmwe ũrĩa ũũcaragia, na nĩwe mũtuanĩri ciira.
En minä havittele kunniaa itselleni. Kunnia ja oikeus tuomita kuuluvat yksin Jumalalle.
51 Ngũmwĩra atĩrĩ na ma, mũndũ o wothe angĩrũmia kiugo gĩakwa, ndarĩ hĩndĩ akona gĩkuũ.” (aiōn g165)
Mutta sanon teille vakavasti: joka tottelee minua, ei kuole koskaan.» (aiōn g165)
52 Ayahudi maigua ũguo, makĩgũthũka makĩmwĩra atĩrĩ, “Rĩu nĩtwamenya atĩ ũrĩ na ndaimono. Iburahĩmu nĩakuire o na anabii magĩkua, no wee ũroiga atĩ mũndũ o wothe angĩrũmia kiugo gĩaku, ndagacama gĩkuũ. (aiōn g165)
Juutalaisten johtajat vastasivat: »Nyt se tiedetään, että sinä olet riivattu. Jopa Aabraham ja muut suuret profeetat ovat kuolleet, ja sinä väität, että sinua tottelemalla voi säästyä kuolemalta! (aiōn g165)
53 Wee ũkĩrĩ mũnene gũkĩra ithe witũ Iburahĩmu? We nĩakuire o na anabii magĩkua. Kaĩ ũreciiria we ũrĩ ũ?”
Väitätkö siis olevasi suurempi kuin esi-isämme Aabraham, joka hänkin on kuollut? Suurempi kuin profeetat, jotka ovat kuolleet! Kuka oikein kuvittelet olevasi?»
54 Nake Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Ingĩĩgooca-rĩ, kwĩgooca gwakwa nĩ gwa tũhũ. Baba, ũrĩa muugaga atĩ nĩwe Ngai wanyu nĩwe ũngoocithagia.
Silloin Jeesus sanoi: »Jos puhuisin perättömiä, kenenkään ei tarvitsisi uskoa minua. Mutta entä sitten, kun Isäni – tehän pidätte häntä Jumalananne – sanoo minusta samaa?
55 O na gũtuĩka mũtimũũĩ, niĩ nĩndĩmũũĩ. Ingiuga atĩ ndimũũĩ, ingĩtuĩka wa maheeni ta inyuĩ, no nĩndĩmũũĩ na nĩnũmĩtie kiugo gĩake.
Ettehän te edes tunne häntä. Minä tunnen. Jos muuta väittäisin, olisin valehtelija niin kuin tekin. Mutta minä todella tunnen hänet ja toimin täysin hänen tahtonsa mukaan.
56 Ithe wanyu Iburahĩmu nĩakenaga atĩ nĩakona mũthenya wakwa; na nĩawonire na agĩcanjamũka.”
Teidän esi-isänne Aabraham oli jo etukäteen iloinen siitä, että tiesi minun aikani tulevan.»
57 Nao Ayahudi makĩmwĩra atĩrĩ, “Wee o na ndũkinyĩtie mĩaka mĩrongo ĩtano, na ũkoiga atĩ nĩwonete Iburahĩmu!”
»Et ole edes viittäkymmentä ja olet muka nähnyt Aabrahamin», Jeesukselle sanottiin.
58 Nake Jesũ akĩmacookeria atĩrĩ, “Ngũmwĩra atĩrĩ na ma, Iburahĩmu atanaciarwo, Niĩ ndũire!”
»Tämä on totuus: minä olen ollut jo ennen Aabrahamin syntymää», Jeesus sanoi.
59 Maigua ũguo makĩoya mahiga mamũhũũre namo nyuguto, no Jesũ akĩĩhitha, akiuma kũu hekarũ-inĩ.
Sen kuullessaan juutalaisten johtomiehet jo sieppasivat maasta kiviä surmatakseen Jeesuksen, mutta Jeesus pääsi heidän huomaamattaan lähtemään temppelistä.
