< Ayubu 38 >
1 Nake Jehova agĩcookeria Ayubu ũhoro arĩ kĩhuhũkanio-inĩ, akĩmwĩra atĩrĩ:
Ja Herra vastasi Jobia tuulispäästä ja sanoi:
2 “Nũũ ũyũ ũrekĩra kĩrĩra gĩakwa nduma na ciugo itarĩ na ũmenyo?
Kuka on se, joka taidossansa niin eksyy ja puhuu niin taitamattomasti?
3 Wĩhotore ta mũndũ mũrũme; nĩngũkũũria ciũria, nawe ũkĩnjookerie.
Vyötä nyt kupees niin kuin mies: Minä kysyn sinulta, opeta minua.
4 “Warĩ kũ rĩrĩa ndaakire mũthingi wa thĩ? Njĩĩra akorwo ũrĩ na ũũgĩ wa kũmenya.
Kussas silloin olit, koska minä maan perustin? Ilmoita se, jos sinulla se ymmärrys on.
5 Nũũ wathimire mũigana wayo? Ti-itherũ wee nĩũũĩ! Nũũ watambũrũkirie rũrigi rwa gũthima igũrũ rĩayo?
Tiedätkös, kuka hänen määränsä asettanut on? eli kuka on vetänyt ojennusnuoran hänen päällensä?
6 Mĩthingi yayo yahandirwo igũrũ rĩa kĩĩ, kana nũũ wahaandire ihiga rĩayo rĩa koine,
Mihinkä ovat hänen jalkansa vajotetut, eli kuka on hänen kulmakivensä laskenut?
7 hĩndĩ ĩrĩa njata cia rũciinĩ ciainire hamwe, na araika othe makĩanĩrĩra nĩ gũkena?
Kuin aamutähdet ynnä minua kiittivät, ja kaikki Jumalan lapset riemuitsivat.
8 “Nũũ wahingĩrĩirie iria na mĩrango rĩrĩa rĩatumũkire kuuma nda,
Kuka on sulkenut meren ovinensa, koska se ratkesi ja lähti ulos niinkuin äidin kohdusta?
9 rĩrĩa ndatuire matu nguo ciarĩo, na ngĩrĩoha nduma nene ta taama warĩo,
Kuin minä puetin sen pilvillä, ja käärin synkeydellä niinkuin kapaloilla;
10 rĩrĩa ndarĩkĩrĩire mĩhaka, na ngĩrĩhingĩra na mĩrango yarĩo, na ngĩĩkĩra mĩgĩĩko handũ hayo,
Kuin minä estin sen paisumisen säädylläni, ja asetin siihen teljen ja ovet eteen,
11 rĩrĩa ndoigire atĩrĩ, ‘Ũkinyage o haha na ndũkanahakĩre; makũmbĩ maku macio metĩĩi-rĩ, hau nĩho marĩĩkinyaga’?
Ja sanoin: tähän asti pitää sinun tuleman ja ei edemmäksi: tässä pitää sinun korkiat aaltos asettuman.
12 “Kuuma o kĩambĩrĩria-rĩ, ũrĩ waathana atĩ rũciinĩ rũgĩe ho, kana ũkĩonereria ũtheri wa rũciinĩ harĩa ũkuumĩrĩra,
Oletkos eläissäs käskenyt aamulle, ja aamuruskolle osoittanut hänen siansa?
13 nĩguo ũhote kũnyiita thĩ na mĩthia yaguo, nao arĩa aaganu maribaribwo moime kuo?
Käsittää maan ääriä, ja puhdistaa siitä jumalattomat.
14 Thĩ ĩhaanaga ta rĩũmba rĩhũrĩtwo mũhũũri; mũonekere wayo ũtariĩ ta mũhianĩre wa nguo.
Se pitää muutettaman niinkuin sinetin savi; niin että he tulevat niinkuin vaate.
15 Andũ arĩa aaganu nĩmaimagwo ũtheri wao, na guoko kwao kũrĩa kuoetwo na igũrũ gũkoinwo.
Ja jumalattomilta otetaan pois heidän valkeutensa, ja ylpeiden käsivarsi rikotaan.
16 “Ũrĩ wathiĩ rũgendo nginya kũrĩa iria rĩtherũkagĩra, kana ũgaceera itwe-inĩ cia ndia kũrĩa kũriku mũno?
Oletkos tullut meren pohjaan, ja vaeltanut syvyyden jälkiä?
17 Ũrĩ wonio ihingo cia gĩkuũ? Ũrĩ wona ihingo cia kĩĩruru gĩa gĩkuũ?
Onko kuoleman ovet koskaan auvenneet etees, eli oletkos nähnyt kuoleman varjon ovet?
18 Ũrĩ wamenya ũnene wa wariĩ wa thĩ? Njĩĩra akorwo nĩũũĩ maũndũ macio mothe.
Oletkos ymmärtänyt, kuinka leviä maa on? annas kuulla, tiedätkös kaikki nämät.
19 “Njĩra ya gũthiĩ kũrĩa ũtheri ũtũũraga nĩĩrĩkũ? Nayo nduma ĩikaraga kũ?
Mikä tie on sinne, kussa valkeus asuu? ja kuka on pimeyden sia?
20 No ũcitware gwacio? Nĩũũĩ tũcĩra twa gũthiĩ kũrĩa itũũraga?
Ettäs saattaisit hänen rajoillensa ja osaisit polut hänen huoneesensa.
21 Ti-itherũ wee nĩũũĩ, nĩgũkorwo warĩ mũciare! Wee-rĩ, nĩũtũũrĩte mĩaka mĩingĩ!
Tiesitkös, koska sinä syntyvä olit ja kuinka paljo sinulla päiviä olis?
22 “Ũrĩ watoonya makũmbĩ kũrĩa tharunji ĩigĩtwo, kana ũkĩona makũmbĩ kũrĩa mbura ya mbembe ĩigĩtwo,
Oletkos siellä ollut, kusta lumi tulee? eli oletkos nähnyt, kusta rakeet tulevat?
23 o icio njigĩte nĩ ũndũ wa mahinda ma thĩĩna, ngaciiga nĩ ũndũ wa matukũ ma mbaara na ma kũrũa.
Jotka minä olen tallella pitänyt murhepäivään asti, sodan ja tappeluksen päivään asti.
24 Njĩra ya gũthiĩ kũrĩa ũtheri ũgayanagĩrio nĩĩrĩkũ, kana ya gũthiĩ kũrĩa rũhuho rwa irathĩro rũhurunjagĩrwo gũkũ thĩ?
Minkä tien kautta valkeus hajoittaa hänensä, ja itätuuli tuulee maan päälle?
25 Nũũ wenjagĩra mbura ya kĩboboto mũtaro wa kũgerera, kana agatemera mbura ya marurumĩ njĩra,
Kuka on sadekuurolle jakanut juoksunsa, ja pitkäisen valkialle ja jylinälle hänen tiensä?
26 nĩguo mbura yure bũrũri ũtatũũraga mũndũ, na yure werũ kũrĩa gũtarĩ mũndũ,
Niin että se sataa senkin maan päälle, jossa ei ketään ole, korvessa, jossa ei yhtään ihmistä ole;
27 nĩguo ĩhũũnagie kũu gũtiganĩrie gũgakira ihooru, na ĩtũme kũmere nyeki?
Että se täyttäis erämaan ja korven, ja saattais ruohot vihottamaan.
28 Mbura nĩĩrĩ ithe? Nũũ mũciari wa matata ma ime?
Onko sateella isää? eli kuka on synnyttänyt kasteen pisarat?
29 Tharunji yumaga nda ya ũ? Nũũ ũciaraga mbaa ĩrĩa yumaga igũrũ,
Kenen kohdusta jää on tullut? ja kuka on härmän synnyttänyt taivaan alla?
30 rĩrĩa maaĩ momaga ta ihiga, rĩrĩa maaĩ marĩa marĩ igũrũ wa iria magwatana?
Vedet kätkevät itsensä niinkuin kivi, ja syvyydet päältä kiinnitetään.
31 “Wee-rĩ, wahota kuohania njata iria thaka cia Kĩrĩmĩra? Wahota kuohora mĩkanda ya njata iria ciĩtagwo Karaũ?
Taidatkos sitoa Seulaisen siteet, eli päästää Kointähden siteet?
32 Wahota kuumagaragia njata iria ciĩtagwo Mazarothu o mahinda maacio maakinya, kana wahota gũtongoria Nduba na ciana ciayo?
Taidatkos tuoda taivaan merkit edes aikanansa, eli johdattaa Otavan lastensa kanssa?
33 Nĩũũĩ mawatho ma igũrũ? No ũhote kũhaanda wathani wa Ngai ũrũme gũkũ thĩ?
Tiedätkös, kuinka taivas hallitaan? eli taidatkos hänen hallituksensa toimittaa maan päällä?
34 “Wahota kwanĩrĩra nginya mũgambo waku ũkinye matu-inĩ nĩguo kuure wĩhumbĩre na kĩguũ kĩa maaĩ?
Taidatkos korottaa äänes ylös pilviin, että veden paljous sinun peittäis?
35 Wee nĩwe ũtũmaga heni ithiĩ na njĩra ciacio? Nĩikũrehagĩra ũhoro igakwĩra atĩ, ‘Tũrĩ haha’?
Taidatkos lähettää pitkäisen leimaukset matkaan menemään ja sanomaan sinulle: tässä me olemme?
36 Nũũ waheire ngoro ũũgĩ, kana akĩhe meciiria ũmenyo?
Kuka on asettanut taidon salaisuuteen eli kuka on ajatukselle antanut toimen?
37 Nũũ ũrĩ na ũũgĩ wa gũtara matu? Nũũ ũngĩhota kũinamia ndigithũ cia maaĩ cia igũrũ
Kuka on niin taitava, että hän pilvet lukea taitaa? ja kuka taitaa tukita vesitydyt taivaassa?
38 rĩrĩa rũkũngũ rwatondora, nayo ndoro ĩkooma ĩkanyiitana?
Kuin tomu kastuu ja juoksee yhteen, ja kokkareet ryhtyvät toinen toiseensa.
39 “Nĩwe ũguĩmagĩra mũrũũthi wa mũgoma wone gĩa kũrĩa, kana nĩwe ũniinagĩra mĩrũũthi ngʼaragu
Taidatkos jalopeuralle antaa hänen saaliinsa ajaaksensa takaa? ja ravita nuoret jalopeurat?
40 rĩrĩa ĩkomereire imamo-inĩ ciayo, kana rĩrĩa ĩikaraga yoheirie nyamũ ihinga-inĩ?
Niin että he makaavat sioillansa, ja lepäävät luolissansa, joissa he väijyvät.
41 Nũũ ũheaga ihuru irio rĩrĩa tũcui twarĩo tũgũkaĩra Mũrungu tũkĩũrũũraga nĩ kwaga irio?
Kuka valmistaa kaarneelle ruan, kuin hänen poikansa huutavat Jumalaa, ja ei he tietä eksyksissä, kussa heidän ruokansa on?