Isaia 46
1 Atĩrĩrĩ, Beli nĩĩinamĩrĩire, nayo Nebo ĩkahocerera; mĩhianano yacio ya kũhooywo ĩkuuagwo nĩ nyamũ cia mũtitũ o na ngʼombe. Mĩhianano ĩyo mĩacũhie ĩkuuagwo kũndũ na kũndũ nĩĩtuĩkĩte mĩrigo mĩritũ, mĩrigo ya kũnogia nyamũ iria imĩkuuaga.
Bel kallistuu kovin, Nebo on pudonnut; heidän epäjumalansa ovat joutuneet eläinten ja juhtain päälle, että he väsyvät teidän kuormianne kantaissansa.
2 Nyamũ icio na ngai icio cia kũhooywo irainamĩrĩra hamwe; ciothe ikaremwo nĩkũhonokia mĩhianano ĩyo ĩkuuĩtwo, nacio nyene igatahwo igatwarwo ũkombo-inĩ.
Ja ne notkistuvat ja kallistuvat kaikki tyynni, ja ei taida kantaa pois kuormaa; vaan heidän sielunsa pitää käymän vankeudessa.
3 “Atĩrĩrĩ, ta thikĩrĩriai, inyuĩ nyũmba ya Jakubu, inyuothe matigari ma nyũmba ya Isiraeli, o inyuĩ arĩa ndũire nditikĩte kuuma rĩrĩa mwarĩ nda cia manyina manyu, na ngatũũra ndĩmũkuuĩte kuuma rĩrĩa mwaciarirwo.
Kuulkaat minua, te Jakobin huone, ja kaikki Israelin huoneen tähteet, jotka kohdussa kannetaan ja äidistänne olette.
4 O na ũkũrũ-inĩ wanyu, no niĩ, o na rĩrĩa mũgaakorwo mũrĩ na mbuĩ, niĩ nĩ niĩ ngũmũtũũria muoyo. Nĩ niĩ ndaamũũmbire, na nĩ niĩ ngũtũũra ndĩmũkuuaga, ĩĩ ti-itherũ nĩ niĩ ngũmũtũũria muoyo na ndĩmũhonokagie.
Minä, minä tahdon teitä kantaa hamaan vanhuuteen, ja siihenasti kuin te harmaaksi tulette; minä sen teen, minä nostan, kannan ja pelastan.
5 “Niĩ-rĩ, mũngĩngerekania na ũ kana nũũ mũngĩnjiganania nake? Mũngĩĩhaanania na ũ nĩguo tũgerekanio nake?
Keneenkä te vertaatte minun, ja kenenkä kaltaiseksi te teette minun? ja kenen verraksi te minua mittaatte, jonka kaltainen minä olisin?
6 Andũ amwe maitũrũraga thahabu kuuma mondo-inĩ ciao, na magathima betha na ratiri; magacooka makaandĩka mũturi wa thahabu amĩthondeke ĩtuĩke mũhianano wa ngai yao, nao magacooka makamĩinamĩrĩra, makamĩhooya.
He kaatavat kultaa säkistä, ja hopian painolla punnitsevat; ja hopiasepän palkkaavat, että hän jumalan tekis, jonka eteen he polvillensa lankeevat ja sitä kumartavat.
7 Mũhianano ũcio maũigagĩrĩra ciande ciao, makaũkuua; makaũiga handũ haguo, ũgaikara ũrũgamĩte o hau. No ndũngĩhota kuuma hau wĩtware. O na mũndũ angĩũkaĩra-rĩ, ndũngĩcookia, kana ũhonokie mũndũ ũcio kuuma mathĩĩna-inĩ make.
He nostavat sen hartioillensa ja kantavat sitä, ja panevat sen siallensa, siinä se seisoo ja ei liiku siastansa. Jos joku häntä huutaa, niin ei hän vastaa, ja ei auta häntä hänen tuskastansa.
8 “Inyuĩ aremi aya, ririkanai ũndũ ũyũ, na mũwĩkĩre meciiria-inĩ manyu, mũũige ngoro-inĩ.
Muistakaat tätä, ja olkaat vahvat: te väärintekiät, menkäät sydämiinne.
9 Ririkanai maũndũ marĩa mahĩtũkĩte, marĩa ma tene; niĩ nĩ niĩ Mũrungu, na gũtirĩ ũngĩ tiga niĩ; niĩ nĩ niĩ Ngai, na gũtirĩ ũngĩ ũhaana ta niĩ.
Muistakaat entisiä, jotka vanhasta ovat olleet; sillä minä olen Jumala ja ei ole muuta Jumalaa, eikä minun vertaistani ole,
10 Niĩ menyithanagia maũndũ marĩa mageekĩka marigĩrĩrio-inĩ kuuma o kĩambĩrĩria, namo maũndũ marĩa magooka ngamamenyithania kuuma o tene. Ngoiga atĩrĩ: Ũrĩa nduĩte nĩũkahinga, namo maũndũ mothe marĩa nyendaga gwĩka-rĩ, no mo ngeeka.
Joka edellä ennustan, mitä vasta tuleva on, ja ennenkuin se tapahtuu, sanon minä. Minun aivoitukseni pysyvät, ja minä teen kaikki mieleni perään.
11 Nĩngeeta nyoni ndĩa nyama kuuma mwena wa irathĩro; nĩngeeta mũndũ wa kũhingia maũndũ marĩa nduĩte gwĩka kuuma bũrũri wa kũraya. Ũrĩa njugĩte nĩngahingia; ũndũ ũrĩa ndĩciirĩtie gwĩka nĩngawĩka.
Minä kutsun linnun idästä, ja kaukaiselta maalta miehen, joka minun aivoitukseni tekee; minä olen sen puhunut, minä tahdon myös sen tuoda; minä olen sen aikonut ja tahdon myös sen tehdä.
12 Ta thikĩrĩriai, inyuĩ andũ a ngoro nyũmũ, o inyuĩ mũraihanĩrĩirie na ũhoro wa ũthingu.
Kuulkaat minua, te ylpiät sydämet, te jotka olette kaukana vanhurskaudesta:
13 Nĩngũreharehe ũthingu wakwa hakuhĩ, ndũrĩ kũraya; o naguo ũhonokio wakwa ũgũũka o narua. Ũhoro wa ũhonokio wakwa ngũwathĩrĩra Zayuni, na njathĩrĩre riiri wakwa kũrĩ Isiraeli.
Minä olen vanhurskauteni antanut lähestyä, ei se ole kaukana, ja ei minun autuuteni viivy; sillä minä annan autuuden Zionissa, ja kunniani Israelissa.
