< Isaia 18 >
1 Kaĩ bũrũri ũrĩa ũrĩ ibatabata rĩa mathagu, o ũcio ũrĩ mũrĩmo ũrĩa ũngĩ wa njũũĩ cia Kushi, ũrĩ na haaro-ĩ!
Voi siipien surinan maata, joka on tuolla puolen Etiopian jokien,
2 ũrĩa ũtũmaga arekio makagerera njĩra ya iria, mahaicĩte tũtarũ twakĩtwo na marura, tũrĩa tũgeragĩra maaĩ igũrũ. Atĩrĩrĩ, inyuĩ andũ aya mũtũmĩtwo na mũrĩ mĩtũkĩ, thiĩi kũrĩ andũ araihu na anyoroku mĩĩrĩ, o acio metigĩrĩtwo nĩ andũ a kũndũ gũkuhĩ na a kũraya, rũrĩrĩ rũũgiti rwaragia rũthiomi rũgeni, na bũrũri wao ũgayanĩtio nĩ njũũĩ.
joka lähettää sanansaattajat virralle, ruokovenheissä vesiä myöten! Lähtekää, te nopeat sanansaattajat, vartevan ja kiiltävä-ihoisen kansan luo, lähellä ja kaukana peljätyn kansan luo, väkevän sortajakansan luo, jonka maata joet halkovat.
3 Inyuĩ andũ arĩa mũtũũraga mabũrũri mothe ma thĩ, o inyuĩ mũtũũraga gũkũ thĩ-rĩ, rĩrĩa bendera ĩkaahaandwo irĩma-igũrũ, nĩmũkamĩona, na rĩrĩa karumbeta gakaahuhwo, nĩmũgakaigua.
Te kaikki maanpiirin asukkaat, te maata asuvaiset, katsokaa, milloin viiri nostetaan vuorille, ja kuunnelkaa, kun pasunaan puhalletaan.
4 Jehova anjĩĩrĩte ũũ: “Ngũikara ngirĩte ki ndĩĩrorere maũndũ ndĩ o gĩikaro-inĩ gĩakwa, haana ta ũrugarĩ wa riũa ũkũhenahenia, o na ta itu rĩa ime hĩndĩ ya ũrugarĩ wa magetha.”
Sillä näin on Herra minulle sanonut: "Minä pysyn hiljaa ja katselen asunnostani, niinkuin hehkuva helle päivän paistaessa, niinkuin kastepilvi elonajan helteessä".
5 Nĩgũkorwo mbere ya magetha, hĩndĩ ĩrĩa kĩro gĩaitĩka na mahũa magatuĩka thabibũ irerua, nĩguo agaaceeha thuuna na tũhiũ twa gũceeha, na ateme honge iria ciaramĩte mũno acieherie.
Sillä ennen viininkorjuuta, kun kukinta on lopussa ja kukasta on tullut kypsyvä marja, hän hakkaa vesurilla köynnökset ja hävittää, katkoo varret.
6 Nacio ciothe igaatigĩrwo nyoni cia irĩma-inĩ iria irĩĩaga nyama, na nyamũ cia gĩthaka; nyoni icio igaacirĩa hĩndĩ ya riũa, nacio nyamũ cia gĩthaka icirĩe hĩndĩ ya heho yothe.
Ne jätetään kaikki vuorten petolintujen ja maan eläinten haltuun. Petolinnut siellä kesää pitävät, ja kaikkinaiset maan eläimet siellä talvehtivat.
7 Hĩndĩ ĩyo nĩguo Jehova Mwene-Hinya-Wothe akaareherwo iheo kuuma kũrĩ andũ araihu na anyoroku mĩĩrĩ, na kuuma kũrĩ andũ metigĩrĩtwo nĩ andũ a kũndũ gũkuhĩ na a kũraya, rũrĩrĩ rũũgiti rwaragia rũthiomi rũgeni, arĩa bũrũri wao ũgayanĩtio nĩ njũũĩ: iheo icio ikaarehwo Kĩrĩma-inĩ gĩa Zayuni, harĩa haamũrĩirwo Rĩĩtwa rĩa Jehova Mwene-Hinya-Wothe.
Siihen aikaan varteva ja kiiltävä-ihoinen kansa, lähellä ja kaukana peljätty kansa, väkevä sortajakansa, jonka maata joet halkovat, tuodaan lahjaksi Herralle Sebaotille siihen paikkaan, missä asuu Herran Sebaotin nimi: Siionin vuorelle.