Psalm 37
1 Von David. Erzürne dich nicht über die Bösen, und sei nicht neidisch auf die Übeltäter!
Davidin Psalmi. Älä vihastu pahain tähden, ja älä kadehdi pahantekiöitä.
2 Denn sie werden schnell verdorren wie das Gras und verwelken wie das grüne Kraut.
Sillä niinkuin heinä he pian hakataan pois, ja lakastuvat niinkuin vihoittava ruoho.
3 Vertraue auf den HERRN und tue Gutes, wohne im Lande und übe Treue;
Toivo Herraan ja tee hyvää: asu maassa ja elätä itses vakuudella.
4 und habe deine Lust an dem HERRN, so wird er dir geben, was dein Herz begehrt!
Iloitse Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämes halajaa.
5 Befiehl dem HERRN deinen Weg und vertraue auf ihn, so wird er handeln
Anna ties Herran haltuun, ja toivo hänen päällensä; kyllä hän sen tekee.
6 und wird deine Gerechtigkeit an den Tag bringen wie das Licht und dein Recht wie den Mittag.
Ja hän tuo edes vanhurskautes niinkuin valkeuden, ja oikeutes niinkuin puolipäivän.
7 Halte still dem HERRN und warte auf ihn; erzürne dich nicht über den, welchem sein Weg gelingt, über den Mann, der Ränke übt!
Tyydy Herraan, ja odota häntä: älä kiivoittele sitä, jonka tie menestyy ja sitä ihmistä, joka vääryyttä tekee.
8 Stehe ab vom Zorn und laß den Grimm; erzürne dich nicht! Es entsteht nur Böses daraus.
Lakkaa vihasta ja hylkää tuimuus: älä niin vihastu, ettäs itsekin pahaa teet.
9 Denn die Übeltäter werden ausgerottet; die aber auf den HERRN warten, werden das Land ererben.
Sillä pahat hävitetään; mutta Herraa odottavaiset perivät maan.
10 Nur noch ein Weilchen, so wird der Gottlose nicht mehr sein, und wenn du dich nach seiner Wohnung erkundigst, so ist er nicht mehr da!
Vielä vähä hetki on, niin ei jumalatoin olekaan; ja kuin sinä katsot hänen siaansa, niin hän on poissa.
11 Aber die Sanftmütigen werden das Land ererben und sich großen Friedens erfreuen.
Mutta siviät perivät maan, ja iloitsevat suuressa rauhassa.
12 Der Gottlose macht Anschläge wider den Gerechten und knirscht mit den Zähnen über ihn;
Jumalatoin uhkaa vanhurskasta, ja kiristelee hampaitansa hänen päällensä.
13 aber mein Herr lacht seiner; denn er hat dafür gesorgt, daß sein Tag kommt!
Mutta Herra nauraa häntä; sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 Die Gottlosen haben das Schwert gezückt und ihren Bogen gespannt, um den Elenden und Armen zu fällen und die umzubringen, deren Weg richtig ist.
Jumalattomat vetävät miekkansa ja jännittävät joutsensa, kukistaaksensa raadollista ja köyhää, ja teurastaaksensa hurskaita heidän teissänsä.
15 Ihr Schwert wird in ihr eigenes Herz dringen, und ihr Bogen wird zerbrochen werden!
Mutta heidän miekkansa pitää käymän heidän sydämeensä; ja heidän joutsensa pitää särkymän.
16 Das Wenige, das ein Gerechter hat, ist besser als der Überfluß vieler Gottlosen.
Se vähä, mikä vanhurskaalla on, on parempi kuin monen jumalattoman suuret tavarat.
17 Denn die Arme der Gottlosen werden zerbrochen; aber die Gerechten unterstützt der HERR.
Sillä jumalattoman käsivarsi pitää rikottaman; mutta Herra vahvistaa vanhurskaat.
18 Der HERR kennt die Tage der Frommen, und ihr Erbe wird ewiglich bestehen.
Herra tietää hurskasten päivät, ja heidän perimisensä pysyy ijankaikkisesti.
19 Sie sollen nicht zuschanden werden zur bösen Zeit, sondern genug haben auch in den Tagen der Hungersnot;
Ei he tule häpiään pahalla ajalla; ja nälkävuosina pitää heillä kyllä oleman.
20 aber die Gottlosen werden umkommen und die Feinde des HERRN dahinschwinden wie die Pracht der Auen; wie Rauch verschwinden sie.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset, ehkä he olisivat niinkuin ihana niitty, niin heidän pitää kuitenkin niinkuin savu katooman.
21 Der Gottlose borgt und zahlt nicht zurück; der Gerechte aber ist barmherzig und gibt.
Jumalatoin ottaa lainan ja ei maksa; mutta hurskas on laupias ja runsas.
22 Denn die [vom HERRN] Gesegneten werden das Land ererben, aber seine Verfluchten sollen ausgerottet werden.
Sillä hänen siunattunsa perivät maan; mutta hänen kirottunsa pitää hävitettämän.
23 Vom HERRN werden die Schritte des Mannes bestätigt, wenn ihm sein Weg gefällt.
Herralta senkaltaisen miehen vaellus hallitaan; ja hänen tiensä kelpaa hänelle.
24 Fällt er, so wird er nicht weggeworfen; denn der HERR stützt seine Hand.
Jos hän lankee, niin ei häntä hyljätä; sillä Herra tukee hänen kätensä.
25 Ich bin jung gewesen und alt geworden und habe nie den Gerechten verlassen gesehen, oder seinen Samen um Brot betteln.
Minä olin nuori, ja vanhennuin, ja en ikänä nähnyt vanhurskasta hyljätyksi, enkä hänen siemenensä kerjäävän leipää.
26 Er ist allezeit barmherzig und leiht gern, und sein Same wird zum Segen.
Hän on aina laupias, ja lainaa mielellänsä; ja hänen siemenensä on siunattu.
27 Weiche vom Bösen und tue Gutes, so wirst du ewiglich bleiben!
Vältä pahaa, ja tee hyvää, ja pysy ijankaikkisesti.
28 Denn der HERR hat das Recht lieb und verläßt seine Frommen nicht; sie werden ewiglich bewahrt, aber der Same der Gottlosen wird ausgerottet.
Sillä Herra rakastaa oikeutta, ja ei hylkää pyhiänsä: ne kätketään ijankaikkisesti; mutta jumalattomain siemen pitää hävitettämän.
29 Die Gerechten werden das Land ererben und für immer darin wohnen.
Hurskaat perivät maan, ja asuvat siinä ijankaikkisesti.
30 Des Gerechten Mund tut Weisheit kund, und seine Zunge redet recht.
Vanhurskaan suu puhuu viisautta, ja hänen kielensä opettaa oikeutta.
31 Das Gesetz seines Gottes ist in seinem Herzen, und seine Schritte wanken nicht.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessänsä; ja ei hänen askeleensa livisty.
32 Der Gottlose lauert auf den Gerechten und sucht ihn zu töten.
Jumalatoin väijyy vanhurskasta, ja etsii häntä tappaaksensa;
33 Aber der HERR wird ihn nicht seiner Hand überlassen und läßt ihn nicht verdammen, wenn er gerichtet wird.
Mutta ei Herra jätä häntä hänen käsiinsä, ja ei tuomitse häntä, koska hän tuomitaan.
34 Harre des HERRN und bewahre seinen Weg, so wird er dich erhöhen, daß du das Land ererbest und die Ausrottung der Gottlosen sehest!
Odota Herraa, ja kätke hänen tiensä, niin hän sinun korottaa, ettäs perit maan: ja sinä saat nähdä jumalattomat hävitettävän.
35 Ich sah einen Gottlosen, der war trotzig und breitete sich aus wie ein grünender, wilder Baum.
Minä näin jumalattoman, sangen jalon ja valtiaan, joka levitti itsensä, ja vihotti niinkuin viheriäinen laakeripuu.
36 Aber als man wieder vorbeiging, da war er nicht mehr; ich suchte ihn, aber man fand ihn nicht.
Ja hän meni pois, ja katso ei hän enää ollut; ja minä kysyin häntä, ja ei häntä mistään löydetty.
37 Achte auf den Unschuldigen und siehe auf den Redlichen; dem Mann des Friedens wird eine Zukunft zuteil!
Ole viatoin, ja pidä sinus oikein; sillä senkaltaiset viimein menestyvät;
38 Aber die Übertreter werden allesamt vertilgt, und der Nachwuchs der Gottlosen wird ausgerottet.
Mutta väärät pitää ynnä hukkuman, ja jumalattomat pitää viimein hävitettämän.
39 Aber das Heil der Gerechten kommt vom HERRN; er ist ihre Zuflucht zur Zeit der Not.
Mutta Herra auttaa vanhurskaita: hän on heidän väkevyytensä tuskan ajalla.
40 Der HERR wird ihnen beistehen und sie erretten, er wird sie erretten von den Gottlosen und ihnen Heil verschaffen; denn sie bergen sich bei ihm.
Ja Herra auttaa heitä ja päästää heitä: hän pelastaa heitä jumalattomista ja vapahtaa heitä; sillä he uskalsivat häneen.
