Psalm 2
1 Warum toben die Heiden und reden die Völker vergeblich?
Miksi pakanat kiukuitsevat, ja kansat turhia ajattelevat?
2 Die Könige der Erde stehen zusammen, und die Fürsten verabreden sich wider den HERRN und wider seinen Gesalbten:
Maan kuninkaat hankitsevat itseänsä, ja päämiehet keskenänsä neuvoa pitävät Herraa ja hänen voideltuansa vastaan.
3 «Wir wollen ihre Bande zerreißen und ihre Fesseln von uns werfen!»
Katkaiskaamme heidän siteensä, ja heittäkäämme meistä pois heidän köytensä.
4 Der im Himmel thront, lacht, der HERR spottet ihrer.
Mutta joka taivaissa asuu, nauraa heitä: Herra pilkkaa heitä.
5 Dann wird er zu ihnen reden in seinem Zorn und sie schrecken mit seinem Grimm:
Kerran hän puhuu heille vihoissansa, ja hirmuisuudessansa peljättää heitä.
6 «Ich habe meinen König eingesetzt auf Zion, meinem heiligen Berge!»
Mutta minä asetin kuninkaani Zioniin, pyhälle vuorelleni.
7 Ich will erzählen vom Ratschluß des HERRN; er hat zu mir gesagt: «Du bist mein Sohn, heute habe ich dich gezeugt
Minä tahdon saarnata senkaltaisesta säädystä, josta Herra minulle sanoi: Sinä olet minun poikani, tänäpänä minä sinun synnytin.
8 Heische von mir, so will ich dir die Nationen zum Erbe geben und die Enden der Erde zu deinem Eigentum.
Ano minulta, niin minä annan pakanat perinnökses ja maailman ääret omakses.
9 Du sollst sie mit eisernem Zepter zerschmettern, wie Töpfergeschirr sie zerschmeißen!»
Sinun pitää särkemän heitä rautaisella valtikalla, ja niinkuin savisen astian heitä murentaman.
10 So nehmet nun Verstand an, ihr Könige, und lasset euch warnen, ihr Richter der Erde!
Nyt te kuninkaat, siis ymmärtäkäät, ja te maan tuomarit, antakaat teitänne kurittaa.
11 Dienet dem HERRN mit Furcht und frohlocket mit Zittern.
Palvelkaat Herraa pelvossa, ja iloitkaat vavistuksessa.
12 Küsset den Sohn, daß er nicht zürne und ihr nicht umkommet auf dem Wege; denn wie leicht kann sein Zorn entbrennen! Wohl allen, die sich bergen bei ihm!
Antakaat suuta pojalle, ettei hän vihastuisi, ja te hukkuisitte tiellä; sillä hänen vihansa syttyy pian. Mutta autuaat ovat kaikki ne, jotka häneen uskaltavat.
