< Psalm 120 >
1 Ein Wallfahrtslied. Ich rief zum HERRN in meiner Not, und er erhörte mich.
Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2 HERR, rette meine Seele von den Lügenmäulern, von den falschen Zungen!
Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3 Was kann dir anhaben und was noch weiter tun die falsche Zunge?
Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?
4 Sie ist wie scharfe Pfeile eines Starken aus glühendem Ginsterholz.
Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!
5 Wehe mir, daß ich in der Fremde zu Mesech weilen, daß ich bei den Zelten Kedars wohnen muß!
Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6 Lange genug hat meine Seele bei denen gewohnt, die den Frieden hassen!
Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7 Ich bin für den Frieden; doch wenn ich rede, so sind sie für den Krieg.
Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.