Psalm 106

1 Hallelujah! Danket dem HERRN, denn er ist gütig, seine Gnade währt ewiglich!

Halleluja. Kiittäkäät Herraa! sillä hän on hyvä, ja hänen laupiutensa pysyy ijankaikkisesti.

2 Wer kann die Machttaten des HERRN beschreiben und allen seinen Ruhm verkünden?

Kuka taitaa puhua ulos Herran suurta voimaa, ja ylistää kaikkia hänen kiitettäviä tekojansa?

3 Wohl denen, die das Recht beachten, die Gerechtigkeit üben allezeit!

Autuaat ovat, jotka käskyn pitävät ja aina vanhurskauden tekevät.

4 Gedenke meiner, o HERR, aus Gnaden gegen dein Volk, suche mich heim mit deinem Heil,

Herra, muista minua armos perästä, jonkas kansalles luvannut olet: opi minua sinun autuudellas,

5 daß ich einen Einblick bekomme in das Wohlergehen deiner Auserwählten, mich freue an der Freude deines Volkes und mich deines Erbteils rühme.

Että minä näkisin valittujes menestyksen, ja iloitsisin kansas ilossa, ja kerskaisin perimises kanssa.

6 Wir haben gesündigt samt unsern Vätern, wir haben verkehrt gehandelt, wir haben gefrevelt.

Me teimme syntiä meidän isäimme kanssa: me teimme väärin, ja olemme olleet jumalattomat.

7 Unsre Väter in Ägypten hatten nicht acht auf deine Wunder, sie gedachten nicht an die Größe deiner Güte und waren widerspenstig am Meer, am Schilfmeer.

Ei meidän isämme tahtoneet ymmärtää Egyptissä sinun ihmeitäs, eikä muistaneet sinun suurta laupiuttas, ja olivat meren tykönä tottelemattomat, Punaisen meren tykönä.

8 Aber er half ihnen um seines Namens willen, um seine Stärke kundzutun.

Kuitenkin autti hän heitä nimensä tähden, niin että hän voimansa osoitti.

9 Und er bedrohte das Schilfmeer, daß es vertrocknete, und ließ sie durch die Tiefen gehen wie auf einer Steppe.

Ja hän uhkasi Punaista merta, niin se kuivui; ja vei heitä syvyyden lävitse, niinkuin korvessa,

10 Und er rettete sie von der Hand des Hassers und erlöste sie aus der Hand des Feindes.

Ja vapahti heitä niiden käsistä, joka heitä vihasivat, ja lunasti heitä vihollistensa käsistä.

11 Und das Wasser bedeckte ihre Bedränger, nicht einer von ihnen blieb übrig.

Ja vedet peittivät heidän vainollisensa, niin ettei yksikään eläväksi jäänyt.

12 Da glaubten sie seinen Worten und sangen sein Lob.

Silloin he uskoivat hänen sanansa, ja veisasivat hänen kiitoksensa.

13 Aber sie vergaßen seine Werke bald, sie warteten nicht auf seinen Rat,

Mutta he unohtivat pian hänen työnsä, ja ei ottaneet hänen neuvoansa.

14 sondern ließen sich gelüsten in der Wüste und versuchten Gott in der Einöde.

He kiehuivat himosta korvessa, ja kiusasivat Jumalaa erämaassa.

15 Und er gab ihnen, was sie forderten, sandte aber eine Seuche unter sie.

Mutta hän antoi heille heidän anomisensa, ja lähetti heille laihuuden heidän himonsa tähden.

16 Und sie wurden eifersüchtig auf Mose im Lager, auf Aaron, den Heiligen des HERRN.

Ja he asettuivat Mosesta vastaan leirissä, Aaronia Herran pyhää vastaan.

17 Da tat sich die Erde auf und verschlang Datan und bedeckte die Rotte Abirams;

Maa aukeni ja nieli Datanin, ja peitti Abiramin joukon,

18 und Feuer verzehrte ihre Rotte, die Flamme versengte die Gottlosen.

Ja tuli syttyi heidän joukossansa, ja liekki poltti jumalattomat.

19 Sie machten ein Kalb am Horeb und warfen sich nieder vor dem gegossenen Bild.

He tekivät vasikan Horebissa, ja kumarsivat valettua kuvaa.

20 Sie vertauschten ihre Herrlichkeit gegen das Abbild eines Stiers, der Gras frißt.

Ja he muuttelivat kunniansa härjän muotoon, joka heiniä syö.

21 Sie vergaßen Gottes, ihres Retters, der große Dinge in Ägypten getan,

He unohtivat Jumalan, vapahtajansa, joka oli niin suuria töitä tehnyt Egyptissä,

22 Wunder im Lande Hams, Furchtbares am Schilfmeer.

Ihmeitä Hamin maalla, ja peljättäviä töitä Punaisen meren tykönä.

23 Und er gedachte sie zu vertilgen, wenn nicht Mose, sein Auserwählter, in den Riß getreten wäre vor seinem Angesicht, um seinen Grimm abzuwenden, daß er sie nicht vertilgte.

Ja hän sanoi heitä hukuttavansa, ellei Moses hänen valittunsa olisi seisonut siinä välissä, ja palauttanut hänen vihaansa, ettei hän ratki heitä kadottanut.

24 Sie verachteten das liebliche Land, sie glaubten seinem Worte nicht.

Ja he katsoivat sen ihanan maan ylön, eikä uskoneet hänen sanaansa,

25 Und sie murrten in ihren Zelten, sie gehorchten nicht der Stimme des HERRN.

Ja napisivat majoissansa, eikä olleet kuuliaiset Herran äänelle.

26 Da erhob er seine Hand [und schwur], sie niederzustrecken in der Wüste

Ja hän nosti kätensä heitä vastaan, maahan lyödäksensä heitä korvessa,

27 und ihren Samen unter die Nationen zu werfen und sie zu zerstreuen in die Länder.

Ja heittääksensä heidän siemenensä pakanain sekaan, ja hajoittaaksensa heitä maakuntiin.

28 Und sie hängten sich an den Baal-Peor und aßen Opfer der toten [Götzen],

Ja he ryhtyivät BaalPeoriin, ja söivät kuolleiden (epäjumalain) uhreista,

29 und sie erzürnten ihn mit ihrem Tun; da brach die Plage unter ihnen aus.

Ja vihoittivat hänen töillänsä; niin tuli myös rangaistus heidän sekaansa.

30 Aber Pinehas trat auf und übte Gericht, so daß die Plage aufgehalten ward.

Niin Pinehas astui edes, ja lepytti asian, ja rangaistus lakkasi.

31 Das wurde ihm zur Gerechtigkeit gerechnet auf alle Geschlechter, in Ewigkeit.

Ja se luettiin hänelle vanhurskaudeksi, suvusta sukuun ijankaikkisesti.

32 Und sie erzürnten ihn am Haderwasser, und es erging Mose übel um ihretwillen.

Ja vihoittivat hänen riitaveden tykönä ja tapahtui Mosekselle pahoin heidän tähtensä;

33 Denn sie betrübten seinen Geist, und er redete unbedacht mit seinen Lippen.

Sillä he saattivat hänen sydämensä murheelliseksi, niin että hän sanoissansa eksyi.

34 Sie vertilgten die Völker nicht, von denen der HERR ihnen gesagt hatte;

Ei he hukuttaneet pakanoita, niinkuin Herra heille käskenyt oli,

35 sondern ließen sich ein mit den Heiden und lernten ihre Weise.

Vaan sekaantuivat pakanain sekaan, ja oppivat heidän töitänsä,

36 Und sie dienten ihren Götzen, und diese wurden ihnen zum Fallstrick.

Ja palvelivat heidän epäjumaliansa; ja ne tulivat heille paulaksi.

37 Und sie opferten ihre Söhne und ihre Töchter den bösen Geistern.

Ja he uhrasivat poikansa ja tyttärensä perkeleille,

38 Und sie vergossen unschuldiges Blut, das Blut ihrer Söhne und ihrer Töchter, welche sie den Götzen Kanaans opferten, und so wurde das Land durch Blutschulden entweiht.

Ja vuodattivat viattoman veren, poikainsa ja tyttäriensä veren, jotka he uhrasivat Kanaanealaisten epäjumalille, niin että maa veren vioilla turmeltiin,

39 Und sie befleckten sich mit ihren Werken und hurten mit ihrem Tun.

Ja saastuttivat itsensä omissa töissänsä, ja tekivät huorin teoissansa.

40 Da entbrannte der Zorn des HERRN wider sein Volk, und er faßte einen Abscheu gegen sein Erbe.

Niin julmistui Herran viha kansansa päälle, ja hän kauhistui perimistänsä,

41 Und er gab sie in die Hand der Nationen, daß ihre Hasser über sie herrschten.

Ja hylkäsi ne pakanain käsiin, että ne vallitsivat heitä, jotka heitä vihasivat.

42 Und ihre Feinde bedrückten sie, und sie wurden gedemütigt unter ihre Hand.

Ja heidän vihollisensa ahdistivat heitä, ja he painettiin heidän kätensä alle.

43 Er errettete sie oftmals; aber sie widerstrebten ihm mit ihren Anschlägen und kamen herunter durch eigene Schuld.

Hän monesti heitä pelasti; mutta he vihoittivat hänen neuvoillansa, ja he painettiin alas pahain tekoinsa tähden.

44 Aber er sah ihre Not an, als er ihr Schreien hörte,

Ja hän näki heidän tuskansa, kuin hän heidän valituksensa kuuli,

45 und gedachte seines Bundes mit ihnen und empfand Mitleid nach seiner großen Huld

Ja muisti liittonsa, jonka hän heidän kanssansa tehnyt oli, ja katui sitä suuresta laupiudestansa,

46 und ließ sie Erbarmen finden bei denen, die sie gefangen hielten.

Ja antoi heidän löytää armon kaikkein edessä, jotka heitä vanginneet olivat.

47 Hilf uns, HERR, unser Gott, sammle uns aus den Heiden, daß wir deinem heiligen Namen danken und uns glücklich preisen, zu deinem Ruhm!

Auta meitä, Herra meidän Jumalamme, ja kokoa meitä pakanoista, että kiittäisimme sinun pyhää nimeäs, ja kehuisimme sinun kiitostas.

48 Gelobt sei der HERR, der Gott Israels, von Ewigkeit zu Ewigkeit, und alles Volk soll sagen: Amen! Hallelujah!

Kiitetty olkoon Herra Israelin Jumala, ijankaikkisuudesta niin ijankaikkisuuteen: ja sanokaan kaikki kansa: Amen, Halleluja!