Psalm 105
1 Danket dem HERRN, ruft seinen Namen an, macht unter den Völkern seine Taten bekannt!
Kiittäkää Herraa, julistakaa hänen nimeänsä, tehkää hänen suuret tekonsa tiettäviksi kansojen keskuudessa.
2 Singet vor ihm, spielet vor ihm, redet von allen seinen Wundern!
Laulakaa hänelle, veisatkaa hänelle, puhukaa kaikista hänen ihmeistänsä.
3 Rühmet euch seines heiligen Namens! Es freue sich das Herz derer, die den HERRN suchen!
Hänen pyhä nimensä olkoon teidän kerskauksenne; iloitkoon niiden sydän, jotka etsivät Herraa.
4 Fragt nach dem HERRN und nach seiner Macht, suchet sein Angesicht allezeit!
Kysykää Herraa ja hänen voimaansa, etsikää alati hänen kasvojansa.
5 Gedenket seiner Wunder, die er getan, seiner Zeichen und der Urteile seines Mundes!
Muistakaa hänen ihmetöitänsä, jotka hän on tehnyt, hänen ihmeitänsä ja hänen suunsa tuomioita,
6 O Same Abrahams, seines Knechtes, o ihr Söhne Jakobs, seine Auserkorenen!
te Aabrahamin, hänen palvelijansa, siemen, Jaakobin lapset, te hänen valittunsa.
7 Er, der HERR, ist unser Gott; auf der ganzen Erde gilt sein Recht.
Hän, Herra, on meidän Jumalamme; hänen tuomionsa käyvät yli kaiken maan.
8 Er gedenkt auf ewig an seinen Bund, an das Wort, das er tausend Geschlechtern befohlen hat;
Hän muistaa liittonsa iankaikkisesti, säätämänsä sanan hamaan tuhansiin polviin,
9 [des Bundes, ] den er mit Abraham geschlossen, seines Eides, den er Isaak geschworen hat.
liittonsa, jonka hän teki Aabrahamin kanssa, ja Iisakille vannomansa valan.
10 Er stellte ihn auf für Jakob als Satzung, für Israel als ewigen Bund,
Hän vahvisti sen käskyksi Jaakobille, Israelille iankaikkiseksi liitoksi.
11 da er sprach: «Dir gebe ich das Land Kanaan als euer Erbteil»,
Hän sanoi: "Sinulle minä annan Kanaanin maan, se olkoon teidän perintöosanne".
12 da sie noch leicht zu zählen waren, gar wenige und Fremdlinge darin,
Heitä oli vähäinen joukko, vain harvoja, ja he olivat muukalaisia siellä.
13 und wandern mußten von einem Volk zum andern und von einem Königreich zum andern.
Ja he vaelsivat kansasta kansaan ja yhdestä valtakunnasta toiseen kansaan.
14 Er ließ sie von keinem Menschen bedrücken und züchtigte Könige um ihretwillen:
Hän ei sallinut kenenkään heitä vahingoittaa, ja hän rankaisi kuninkaita heidän tähtensä:
15 «Tastet meine Gesalbten nicht an und tut meinen Propheten kein Leid!»
"Älkää koskeko minun voideltuihini, älkää tehkö pahaa minun profeetoilleni".
16 Und er rief eine Hungersnot herbei über das Land und zerschlug jegliche Stütze an Brot.
Ja kun hän kutsui nälänhädän maahan ja kokonaan mursi leivän tuen,
17 Er sandte einen Mann vor ihnen her, Joseph ward zum Sklaven verkauft!
oli hän lähettänyt heidän edellänsä miehen: Joosef oli myyty orjaksi.
18 Sie zwangen seinen Fuß in einen Stock; seine Seele geriet in Fesseln;
Hänen jalkojansa vaivattiin kahleilla, hän joutui rautoihin,
19 bis zur Zeit, da sein Wort eintraf und der Ausspruch des HERRN ihn geläutert hatte.
siksi kunnes hänen sanansa kävi toteen ja Herran puhe osoitti hänet puhtaaksi.
20 Der König sandte hin und befreite ihn; der die Völker beherrschte, ließ ihn los.
Niin kuningas lähetti ja päästätti hänet, kansojen hallitsija laski hänet irti.
21 Er setzte ihn zum Herrn über sein Haus und zum Herrscher über alle seine Güter,
Hän pani hänet talonsa herraksi ja kaiken omaisuutensa haltijaksi,
22 daß er seine Fürsten nach Belieben binde und seine Ältesten unterweise.
sitomaan mielensä mukaan hänen ruhtinaitansa ja opettamaan viisautta vanhimmille.
23 Da zog Israel nach Ägypten, und Jakob wurde ein Fremdling im Lande Hams.
Niin joutui Israel Egyptiin, Jaakob muukalaiseksi Haamin maahan.
24 Und er machte sein Volk sehr fruchtbar und ließ es zahlreicher werden als seine Dränger.
Ja Herra teki kansansa hyvin hedelmälliseksi ja väkevämmäksi heidän vihamiehiänsä.
25 Er wandte ihr Herz, sein Volk zu hassen, arglistig zu handeln an seinen Knechten.
Hän käänsi näitten sydämen vihaamaan hänen kansaansa, kavalasti kohtelemaan hänen palvelijoitaan.
26 Er sandte Mose, seinen Knecht, Aaron, den er erwählt hatte.
Hän lähetti Mooseksen, palvelijansa, ja Aaronin, jonka hän oli valinnut.
27 Die verrichteten seine Zeichen unter ihnen und taten Wunder im Lande Hams.
Nämä tekivät hänen tunnustekonsa heidän keskellään, tekivät ihmeitä Haamin maassa.
28 Er sandte Finsternis, und es ward Nacht, damit sie seinen Worten nicht widerstreben möchten.
Hän lähetti pimeyden ja pimensi kaiken, eivätkä he vastustaneet hänen sanojansa.
29 Er verwandelte ihre Gewässer in Blut und tötete ihre Fische;
Hän muutti heidän vetensä vereksi ja kuoletti heiltä kalat.
30 ihr Land wimmelte von Fröschen bis in die Gemächer ihrer Könige.
Heidän maansa vilisi sammakoita aina kuningasten kammioita myöten.
31 Er sprach; und es kamen Fliegenschwärme, Mücken in alle ihre Grenzen.
Hän käski, ja paarmoja tuli ja sääskiä koko heidän alueellensa.
32 Er gab ihnen Hagel statt Regen, Feuerflammen auf ihr Land;
Hän antoi heille rakeita sateen sijaan, tulen leimauksia heidän maahansa.
33 und er schlug ihre Weinstöcke und Feigenbäume und zerbrach die Bäume in ihrem Land.
Ja hän hävitti heidän viini-ja viikunapuunsa ja murskasi puut heidän alueeltansa.
34 Er sprach; da kamen Heuschrecken und Käfer ohne Zahl,
Hän käski, ja heinäsirkkoja tuli ja tuhosirkkoja lukematon joukko;
35 die fraßen alles Kraut im Lande und verzehrten ihre Feldfrüchte.
ne söivät kaiken ruohon heidän maastansa, söivät hedelmän heidän vainioiltansa.
36 Und er schlug alle Erstgeburt in ihrem Lande, alle Erstlinge ihrer Kraft.
Ja hän surmasi kaikki heidän maansa esikoiset, kaikki heidän miehuutensa ensimmäiset.
37 Aber sie ließ er ausziehen mit Silber und Gold, und es war kein Strauchelnder unter ihren Stämmen.
Sitten hän vei Israelin sieltä varustettuna hopealla ja kullalla, eikä ollut hänen sukukunnissaan kompastuvaista.
38 Ägypten war froh, daß sie gingen; denn der Schrecken vor ihnen war auf sie gefallen.
Egypti iloitsi heidän lähdöstänsä, koska sen oli vallannut pelko heidän tähtensä.
39 Er breitete vor ihnen eine Wolke aus zur Decke und Feuer, um die Nacht zu erleuchten.
Hän levitti suojaksi pilven ja tulen valaisemaan yötä.
40 Sie forderten; da ließ er Wachteln kommen und sättigte sie mit Himmelsbrot.
He pyysivät, ja hän pani tulemaan viiriäiset, ja hän ravitsi heitä taivaan leivällä.
41 Er öffnete den Felsen; da floß Wasser heraus; es floß ein Bach in der Wüste.
Hän avasi kallion, ja vettä vuoti; se juoksi virtana kautta erämaan.
42 Denn er gedachte an sein heiliges Wort, an Abraham, seinen Knecht.
Sillä hän muisti pyhän sanansa, muisti Aabrahamia, palvelijaansa.
43 Er ließ sein Volk ausziehen mit Freuden, mit Jubel seine Auserwählten.
Niin hän vei kansansa pois sen iloitessa, valittunsa heidän riemuitessaan.
44 Und er gab ihnen die Länder der Heiden; und woran die Völker sich abgemüht hatten, das nahmen sie in Besitz;
Ja hän antoi heille pakanain maat, ja he ottivat omaksensa kansojen vaivannäöt,
45 auf daß sie seine Satzungen halten und seine Lehren bewahren möchten. Hallelujah!
että he noudattaisivat hänen käskyjänsä ja ottaisivat hänen laeistansa vaarin. Halleluja!
