Sprueche 9
1 Die Weisheit baute ihr Haus, sie hieb ihre sieben Säulen aus.
Viisaus rakensi huoneensa, ja vuoli siihen seitsemän patsasta,
2 Sie schlachtete ihr Vieh, mischte ihren Wein und deckte ihre Tafel fein.
Ja teurasti teuraansa, sekoitti viinansa ja valmisti pöytänsä,
3 Sie sandte ihre Mägde aus und ließ auf den höchsten Punkten der Stadt ausrufen:
Ja lähetti piikansa, korkeista kaupungin saleista kutsumaan:
4 Wer einfältig ist, der mache sich herzu!
Joka tyhmä on, hän tulkaan tänne; ja hulluille sanoi hän:
5 Zu den Unweisen spricht sie: Kommt her, esset von meinem Brot und trinkt von dem Wein, den ich gemischt habe!
Tulkaat ja syökäät minun leivästäni, ja juokaat viinaa, jonka minä sekoitin.
6 Verlasset die Torheit, auf daß ihr lebet, und geht einher auf dem Wege des Verstandes!
Hyljätkää hullu meno, niin te saatte elää, ja käykää ymmärryksen tiellä.
7 Wer einen Spötter züchtigt, holt sich Beschimpfung, und wer einen Gottlosen bestraft, kriegt sein Teil.
Joka pilkkaajaa kurittaa, hän saa häpiän, ja joka jumalatointa nuhtelee, hän häväistään.
8 Bestrafe den Spötter nicht! Er haßt dich; bestrafe den Weisen, der wird dich lieben!
Älä rankaise pilkkaajaa, ettei hän sinua vihaisi: nuhtele viisasta, ja hän rakastaa sinua.
9 Gib dem Weisen, so wird er noch weiser werden; belehre den Gerechten, so wird er noch mehr lernen!
Anna viisaalle, niin hän viisaammaksi tulee: opeta vanhurskasta, niin hän opissaan etenee.
10 Der Weisheit Anfang ist die Furcht des HERRN, und die Erkenntnis des Heiligen ist Verstand.
Viisauden alku on Herran pelko, ja pyhäin tieto on ymmärrys.
11 Denn durch mich werden deine Tage sich mehren und werden Jahre zu deinem Leben hinzugefügt.
Sillä minun kauttani sinun päiväs enennetään, ja ikäs vuodet lisätään.
12 Bist du weise, so kommt es dir selbst zugute; bist du aber ein Spötter, so hast du's allein zu tragen.
Jos sinä olet viisas, niin sinä itselles viisas olet; mutta jos sinä olet pilkkaaja, niin sinä itse sen kannat.
13 Frau Torheit ist frech, dabei ein einfältiges Ding, das gar nichts weiß;
Hullu, huikentelevainen vaimo, mieletöin ei tiedä mitään,
14 und doch sitzt sie bei der Tür ihres Hauses, auf einem Sessel auf den Höhen der Stadt,
Istuu huoneensa ovella, korkialla istuimella, ylimmäisessä siassa kaupungissa,
15 daß sie denen, die des Weges gehen, die auf richtigem Pfade wandeln, zurufe:
Että hän houkuttelis kaikkia, jotka siitä käyvät ohitse, ja tietänsä vaeltavat:
16 «Wer einfältig ist, der kehre hier ein!» Und zum Unverständigen spricht sie:
Se joka tyhmä on, hän tulkoon tänne; ja hullulle sanoo hän:
17 «Gestohlenes Wasser ist süß und heimliches Brot ist angenehm!»
Varastettu vesi on makia, ja salattu leipä suloinen;
