Job 36
1 Und Elihu fuhr fort und sprach:
Elihu puhui vielä ja sanoi:
2 Gedulde dich noch ein wenig, so will ich dich lehren, ich habe noch mehr zu reden für Gott.
Odota vielä vähä, minä osoitan sinulle sen; sillä minulla on vielä nyt jotakin Jumalan puolesta sanomista.
3 Ich will mein Wissen weither holen und meinem Schöpfer Gerechtigkeit widerfahren lassen!
Minä tuon minun ymmärrykseni kaukaa, ja osoitan, että minun Luojani on hurskas.
4 Denn wahrlich, meine Reden sind keine Lügen, du hast es mit einem ganz Verständigen zu tun!
Sillä minun puheessani ei tosin ole petosta, minun ymmärrykseni on vilpitöin sinun edessäs.
5 Siehe, Gott ist mächtig, doch verachtet er niemand; groß ist die Kraft seines Herzens.
Katso, Jumala on voimallinen, ei kuitenkaan hän ketään hylkää: Hän on voimallinen sydämensä väestä.
6 Den Gottlosen läßt er nicht leben, aber den Elenden schafft er Recht.
Jumalatointa ei hän varjele, vaan auttaa köyhää oikeuteen.
7 Er wendet seine Augen nicht ab von den Gerechten und setzt sie auf ewig mit Königen auf den Thron, damit sie herrschen.
Ei hän käännä silmiänsä pois hurskaasta: hän on myös kuningasten kanssa istuimella: hän antaa heidän pysyä alinomati, että he korkiaksi tulevat.
8 Sind sie aber in Fesseln gebunden, in Banden des Elends gefangen,
Ja ehkä vangit olisivat jalkapuussa, ja sidottuna surkeuden köysillä:
9 so hält er ihnen ihre Taten und ihre Übertretungen vor; denn sie haben sich überhoben;
Niin hän ilmoittaa heille heidän työnsä ja rikoksensa, että he ovat tehneet väkivaltaa,
10 er öffnet ihr Ohr der Bestrafung und befiehlt ihnen, sich von der Bosheit abzukehren.
Ja avaa heidän korvansa kuritukseen, ja sanoo heille, että he kääntyisivät pois vääryydestä.
11 Wenn sie dann gehorchen und sich unterwerfen, so werden sie ihre Tage in Glück und ihre Jahre in Wohlfahrt beendigen.
Jos he kuulevat ja palvelevat häntä, niin he hyvissä päivissä vanhenevat ja ilolla elävät.
12 Gehorchen sie aber nicht, so kommen sie um durchs Schwert und sterben dahin in ihrem Unverstand.
Jos ei he kuule, niin he kaatuvat miekalla, ja hukkuvat ennenkuin he sen havaitsevat.
13 Denn die, welche ruchlosen Herzens sind, widersetzen sich; sie flehen nicht, wenn er sie gefesselt hat.
Ulkokullatut kartuttavat vihan: ei he huuda, kuin he vankina ovat;
14 Ihre Seele stirbt in der Jugend und ihr Leben unter den Hurern.
Niin heidän sielunsa kuolee nuoruudessa, ja heidän elämänsä huorintekiäin seassa.
15 Den Gedemütigten aber rettet er durch die Demütigung und öffnet durch die Trübsal sein Ohr.
Mutta vaivaista auttaa hän vaivaisuudessa, ja avaa köyhäin korvan murheessa.
16 Und auch dich lockt er aus der Enge in die Weite, da keine Not mehr sein wird, und an einen reichbesetzten Tisch.
Hän tempaa sinunkin ahdistuksen kidasta avaruuteen, jolla ei pohjaa ole; ja sinun pöydälläs on lepo, täytetty kaikella hyvällä.
17 Bist du aber vom Urteil des Gottlosen erfüllt, so werden Urteil und Gericht dich treffen.
Ja sinä olet täydellisesti havaitseva jumalattoman tuomion; mutta tuomio ja oikeus vahvistaa sinun.
18 Der Zorn verleite dich ja nicht zur Lästerung, und die Menge des Lösegeldes besteche dich nicht.
Katso, ettei viha ole vietellyt sinua voimassas, eli suuret lahjat ole kääntäneet sinua.
19 Wird er deinen Reichtum schätzen? Er achtet nicht auf Gold, noch auf alle Anstrengungen der Kraft.
Luuletkos hänen huolivan jalouttas, kultaa eli jonkun väkevyyttä ja varaa?
20 Sehne dich nicht nach der Nacht, da Völker untergehen werden.
Ei sinun tarvitse ikävöidä yötä, karatakses ihmisten päälle siallansa.
21 Hüte dich, wende dich nicht zum Bösen, denn dieses ziehst du dem Leiden vor.
Kavahda sinuas, ja älä käännä sinuas vääryyteen, niikuin sinä surkeuden tähden ruvennut olet.
22 Siehe, Gott ist erhaben in seiner Kraft, wo ist ein Lehrer wie er?
Katso, Jumala on korkia voimassansa: kuka on senkaltainen opettaja kuin hän on?
23 Wer will ihn zur Rede stellen über seinen Weg, und wer will zu ihm sagen: Du hast Unrecht getan?
Kuka tutkii hänen tiensä? ja kuka sanoo hänelle: sinä teet väärin?
24 Gedenke daran, sein Tun zu erheben; die Menschen sollen es besingen.
Muista, ettäs ylistät hänen töitänsä, niinkuin ihmiset veisaavat.
25 Alle Menschen sehen es ja, der Sterbliche schaut es von ferne.
Sillä kaikki ihmiset sen nähneet ovat: Ihmiset näkevät sen kaukaa.
26 Siehe, wie erhaben ist Gott! Wir aber verstehen ihn nicht; die Zahl seiner Jahre hat niemand erforscht.
Katso, Jumala on suuri, ja emme tiedä sitä: hänen vuosilukunsa ovat arvaamattomat.
27 Denn er zieht Wassertropfen herauf; sie träufeln als Regen aus seinem Dunst, den die Wolken rieseln lassen,
Sillä hän tekee veden pieniksi pisaroiksi, ja ajaa pilvensä kokoon sateeksi,
28 sie triefen auf viele Menschen herab.
Että pilvet pisaroitsevat ja vuotavat vahvasti ihmisten päälle.
29 Versteht man auch das Ausspannen der Wolken und das Krachen seines Gezelts?
Koska hän aikoo hajoittaa pilvensä ja majansa jylinän.
30 Siehe, er breitet sein Licht um sich her aus und bedeckt die Gründe des Meeres;
Katso, niin hän levittää valkeutensa sen päälle, ja peittää meren syvyyden.
31 denn damit richtet er die Völker und gibt Speise die Fülle.
Sillä näillä tuomitsee hän kansan; ja antaa ruokaa runsaasti.
32 Seine Hände bedeckt er mit Licht und gebietet ihm, zu treffen.
Hän kätkee valkeuden käsissänsä, ja käskee sen palata.
33 Sein Donnern kündigt ihn an, die Herde sein Heraufsteigen [im Gewitter].
Sen ilmoittaa hänen lähimmäisensä, joka on pitkäisen viha pilvissä.
