< Job 33 >

1 Doch höre nun, Hiob, meine Rede, und fasse alle meine Worte!
Kuule siis, Job, minun puhettani, ja ota vaari kaikista sanoistani!
2 Siehe doch, ich öffne meinen Mund, es redet die Zunge an meinem Gaumen;
Katso, minä avaan suuni, ja kieleni puhuu minun suussani.
3 Meine Reden kommen aus aufrichtigem Herzen, und meine Lippen sprechen lautere Wahrheit aus.
Minun sydämeni puhuu oikeuden, ja minun huuleni sanoo puhtaan ymmärryksen.
4 Der Geist Gottes hat mich gemacht, und der Odem des Allmächtigen belebt mich.
Jumalan henki on tehnyt minun, ja KaikkivaItiaan henki on minulle antanut elämän.
5 Kannst du es, so widerlege mich; rüste dich, tritt vor mich hin!
Jos taidat, niin vastaa minua; valmista itses, ja tule minun eteeni.
6 Siehe, ich stehe zu Gott, gleich wie du; auch ich bin vom Lehm genommen.
Katso, minä olen Jumalan oma niinkuin sinäkin, ja savesta olen minä myös tehty.
7 Siehe, Furcht vor mir soll dich nicht schrecken, und ich will dir nicht lästig sein.
Katso, ei sinun tarvitse hämmästyä minua, ja minun käteni ei ole sinulle raskas.
8 Nun hast du vor meinen Ohren gesagt, und ich habe deine eigenen Worte gehört:
Sinä olet puhunut minun korvaini kuullen: sinun ääntäs täytyy minun kuulla:
9 «Rein bin ich, ohne Vergehen, unbefleckt und ohne Schuld!
Minä olen puhdas ja ilman laitosta, viatoin ja synnitöin.
10 Siehe, er erfindet Beschuldigungen gegen mich, er hält mich für seinen Feind;
Katso, hän on löytänyt syyn minua vastaan, sentähden pitää hän minun vihollisenansa.
11 er legt meine Füße in den Stock und lauert auf alle meine Schritte.»
Hän on pannut minun jalkani jalkapuuhun, ja kätkenyt minun tieni.
12 Siehe, das sagst du nicht mit Recht, darauf muß ich dir antworten; denn Gott ist größer als der Mensch.
Katso, juuri siitä minä päätän, ettes ole hurskas; sillä Jumala on suurempi kuin yksikään ihminen.
13 Warum haderst du denn mit ihm, da er doch keine seiner Taten zu verantworten hat?
Miksis riitelet hänen kanssansa, ettei hän tee sinulle lukua kaikista töistänsä?
14 Sondern Gott redet einmal und zum zweitenmal, aber man beachtet es nicht.
Jos Jumala vihdoin jotakin käskee, ei hän sitä jälistä ajattele.
15 Im Traum, im Nachtgesicht, wenn tiefer Schlaf die Menschen befällt und sie in ihren Betten schlafen,
Uninäössä yöllä, kuin uni tulee ihmisten päälle, kuin he makaavat vuoteessa,
16 da öffnet er das Ohr der Menschen und besiegelt seine Warnung an sie,
Silloin hän ilmoittaa ihmisten korviin, ja vahvistaa sen heidän nuhtelemisellansa,
17 damit der Mensch von seinem Tun abstehe und er den Mann vor Übermut beschütze,
Kääntääksensä ihmistä aivoituksestansa, ja varjellaksensa ylpeydestä.
18 daß er seine Seele von der Grube zurückhalte, und sein Leben, daß er nicht renne ins Geschoß.
Hän säästää hänen sieluansa turmeluksesta, ja hänen elämäänsä, ettei se miekkaan lankeaisi.
19 Er züchtigt ihn mit Schmerzen auf seinem Lager, ein hartes Gericht geht über seinen Leib,
Ja kurittaa häntä kivulla vuoteessansa, ja kaikki hänen luunsa väkevällä kivulla,
20 daß ihm das Brot zum Ekel wird, seiner Seele die Lieblingsspeise;
Ja niin toimittaa hänen kauhistumaan ruokaa, ja hänen mielensä kyylyttämään ravintoa;
21 sein Fleisch schwindet dahin, man sieht es nicht mehr, und seine Gebeine, die man sonst nicht sah, werden bloß;
Että hänen lihansa surkastuu, niin ettei sitä nähdä, ja hänen luunsa särkyvät, niin ettei niitä mielellä katsella;
22 seine Seele naht sich der Grube und sein Leben den Todesmächten.
Että hänen sielunsa lähenee turmelusta, ja hänen elämänsä kuolemaa.
23 Wenn es dann für ihn einen Engel gibt, einen Mittler, einen aus Tausenden, der dem Menschen verkündigt seine Gerechtigkeit;
Kuin siis hänen tykönsä tulee enkeli, välimies, joka ainoa on enempi tuhansia, ilmoittamaan sille ihmiselle vanhurskauttansa,
24 wenn er sich über ihn erbarmt und spricht: «Erlöse ihn, daß er nicht zur Grube hinabfahre; ich habe ein Lösegeld gefunden!»
Ja armahtaa häntä, ja sanoo: pelasta häntä menemästä alas turmelukseen; sillä minä olen löytänyt sovinnon;
25 Alsdann wird sein Fleisch wieder grünen von Jugendfrische, er wird wiederkehren zu den Tagen seiner Jugend;
Niin hänen lihansa tuorehtii enemmin kuin lapsuudessa ja tulee taas niinkuin nuoruutensa aikana.
26 er wird zu Gott bitten, der wird ihm gnädig sein, ihn sein Angesicht mit Jauchzen sehen lassen und dem Menschen seine Gerechtigkeit wiedergeben.
Hän rukoilee Jumalaa, joka hänelle osoittaa armon: hän antaa kasvonsa nähdä ilolla, ja maksaa ihmiselle hänen vanhurskautensa.
27 Er wird singen vor den Menschen und sagen: Ich hatte gesündigt und das Recht verkehrt; aber er hat mir nicht vergolten nach Verdienst;
Hän tunnustaa ihmiselle ja sanoo: minä olen syntiä tehnyt ja oikeuden vääntänyt; vaan ei se minua auttanut.
28 er hat meine Seele erlöst, daß sie nicht in die Grube gefahren ist, so daß mein Leben das Licht wieder sieht!
Hän pelasti minun sieluni, ettei se tulisi turmelukseen, vaan että minun elämäni näkis valkeuden.
29 Siehe, dies alles tut Gott zwei oder dreimal mit dem Menschen,
Katso, nämät kaikki tekee Jumala itsekullekin kolme kertaa,
30 daß er seine Seele vom Verderben herumhole und ihn erleuchte mit dem Lichte der Lebendigen.
Tuodaksensa heidän sielunsa jälleen turmeluksesta ja valaistaksensa elävien valkeudella.
31 Merke auf, Hiob, höre mir zu, schweige, und ich will reden!
Job, ota tästä vaari ja kuule, ole myös ääneti, että minä puhuisin!
32 Hast du aber Worte, so antworte mir, sage her, denn ich wünsche deine Rechtfertigung;
Mutta jos sinulla on jotakin puhumista, niin vastaa minua. Puhu! sillä minä tahdon, ettäs olisit vanhurskas.
33 wo aber nicht, so höre mir zu, schweige, und ich will dich Weisheit lehren!
Jos ei, niin kuule sinä minua, ja ole ääneti; minä opetan sinulle taidon.

< Job 33 >