Psalm 92

1 Ein Psalm; ein Lied für den Sabbattag. Köstlich ist’s, dem HERRN zu danken,

Psalmi sabbatina veisattava. Hyvä on Herraa kiittää, ja veisata kiitosta sinun nimelles, sinä kaikkein Ylimmäinen.

2 am Morgen deine Gnade zu künden und deine Treue in den Nächten

Aamulla julistaa armoas, ja ehtoolla totuuttas,

3 zum Klang zehnsaitigen Psalters und zur Harfe, zum Saitenspiel auf der Zither.

Kymmenkielisellä ja psaltarilla, soittain kanteleilla.

4 Denn du hast mich erfreut, o HERR, durch dein Tun, ob den Werken deiner Hände juble ich.

Sillä sinä ilahutit minua, Herra, sinun teoissas: ja minä iloiten kerskaan kättes töitä.

5 Wie groß sind deine Werke, o HERR, gewaltig tief sind deine Gedanken!

Herra, kuinka sinun tekos ovat niin suuret? Sinun ajatukses ovat ylen syvät.

6 Nur ein unvernünft’ger Mensch erkennt das nicht, nur ein Tor sieht dies nicht ein.

Hullu ei usko sitä, ja tomppeli ei ymmärrä niitä.

7 Wenn die Gottlosen sprossen wie Gras und alle Übeltäter blühen, so ist’s doch nur dazu, damit sie für immer vertilgt werden.

Jumalattomat viheriöitsevät niinkuin ruoho, ja pahointekiät kaikki kukoistavat, siihenasti kuin he hukkuvat ijankaikkisesti.

8 Du aber thronst auf ewig in der Höhe, HERR!

Mutta sinä, Herra, olet korkein, ja pysyt ijankaikkisesti.

9 Denn wahrlich deine Feinde, o HERR, ja wahrlich deine Feinde kommen um: alle Übeltäter werden zerstreut.

Sillä katso, sinun vihollises, Herra, katso, sinun vihollises pitää katooman, ja kaikki pahantekiät pitää hajoitettaman.

10 Doch mein Horn erhöhst du wie das eines Wildstiers, hast allzeit mich gesalbt mit frischem Öl;

Mutta minun sarveni tulee korotetuksi niinkuin yksisarvisen, ja minä voidellaan tuoreella öljyllä,

11 mein Auge wird sich weiden an meinen Feinden; vom Geschick der Bösen, die sich gegen mich erheben, wird mein Ohr mit Freuden hören.

Ja minun silmäni näkevät viholliseni, ja minun korvani kuulevat pahoja, jotka heitänsä asettavat minua vastaan.

12 Der Gerechte sproßt gleich dem Palmbaum, er wächst wie auf dem Libanon die Zeder.

Vanhurskaan pitää viheriöitsemän niinkuin palmupuu, ja kasvaman niinkuin sedripuu Libanonissa.

13 Gepflanzt im Hause des HERRN, sprossen sie reich in den Vorhöfen unsers Gottes,

Jotka ovat istutetut Herran huoneessa, pitää viheriöitsemän meidän Jumalamme kartanoissa.

14 tragen Frucht noch im Greisenalter, sind voller Saft und frischbelaubt,

Heidän pitää vesoman vielä vanhuudessansa, hedelmälliset ja vihannat oleman,

15 um zu verkünden, daß der HERR gerecht ist, mein Fels, an dem kein Unrecht haftet.

Ja julistaman, että Herra on niin hurskas, minun turvani, ja ei ole hänessä vääryyttä.