Psalm 34
1 Von David, als er sich vor Abimelech irrsinnig stellte und dieser ihn von sich trieb, so daß er von dannen ging. Ich will den HERRN allzeit preisen,
Davidin Psalmi, koska hän muotonsa muutti Abimelekin edessä, joka hänen ajoi pois tyköänsä ja hän meni pois. Minä kiitän Herraa aina: hänen kiitoksensa on alati minun suussani.
2 Des HERRN soll meine Seele sich rühmen, die Demütigen sollen es hören und sich freuen.
Minun sieluni kerskaa Herrassa, että raadolliset sen kuulevat ja iloitsevat.
3 Verherrlicht mit mir den HERRN und laßt uns gemeinsam seinen Namen erheben!
Ylistäkäät Herraa minun kanssani, ja korottakaamme ynnä hänen nimeänsä.
4 Sooft den HERRN ich suchte, hat er mich erhört und aus allen meinen Ängsten mich befreit.
Kuin minä Herraa etsin, kuuli hän minun rukoukseni, ja pelasti minun kaikista vavistuksistani.
5 Wer auf ihn blickt, wird heiteren Sinnes, und sein Antlitz braucht nicht beschämt zu erröten.
Jotka häntä katsovat, ne valaistaan: heidän kasvonsa ei tule häpiään.
6 Hier ist ein (solcher) Dulder, der rief: da hörte der HERR und half ihm aus all seinen Nöten.
Kuin raadollinen huusi, kuuli Herra häntä, ja autti hänen kaikista tuskistansa.
7 Der Engel des HERRN lagert sich rings um die Gottesfürchtigen und rettet sie.
Herran enkeli piirittää niitä, jotka häntä pelkäävät, ja pelastaa heitä.
8 Schmecket und sehet, wie freundlich der HERR ist: wohl dem Manne, der auf ihn vertraut!
Maistakaat ja katsokaat, kuinka Herra on suloinen: autuas on se, joka häneen turvaa.
9 Fürchtet den HERRN, ihr seine Heiligen! denn die ihn fürchten, leiden keinen Mangel.
Peljätkään Herraa kaikki hänen pyhänsä; sillä jotka häntä pelkäävät, ei niiltä mitään puutu.
10 Junge Löwen müssen darben und leiden Hunger; doch wer den HERRN sucht, entbehrt nichts Gutes.
Nuorten jalopeurain pitää tarvitseman ja isooman; mutta jotka Herraa etsivät, ei heiltä mitään hyvää puutu.
11 Kommt her, ihr Kinder, hört mir zu: die Furcht des HERRN will ich euch lehren!
Tulkaat tänne, lapset, kuulkaat minua: Herran pelvon minä teille opetan.
12 Wer ist der Mann, der langes Leben begehrt, der viele Tage sich wünscht, um Glück zu genießen?
Kuka on, joka (hyvää) elämää pyytää? ja pitäis mielellänsä hyviä päiviä?
13 Hüte deine Zunge vor Bösem und deine Lippen vor Worten des Trugs!
Varjele kieles pahuudesta, ja huules vilppiä puhumasta.
14 Halte dich fern vom Bösen und tu das Gute, suche den Frieden und jage ihm nach!
Lakkaa pahasta ja tee hyvää: etsi rauhaa ja noutele häntä.
15 Die Augen des HERRN sind auf die Gerechten gerichtet und seine Ohren auf ihr Hilfsgeschrei.
Herran silmät katsovat vanhurskaita, ja hänen korvansa heidän huutoansa.
16 Das Antlitz des HERRN steht gegen die Frevler, um ihr Gedächtnis auszutilgen von der Erde.
Mutta Herran kasvot ovat pahointekiöitä vastaan, hukuttamaan maasta heidän muistoansa.
17 Wenn sie schreien, so hört es der HERR und rettet sie aus all ihren Nöten.
Kuin (vanhurskaat) huutavat, niin Herra kuulee, ja pelastaa heitä kaikista heidän tuskistansa.
18 Der HERR ist nahe den zerbrochenen Herzen, hilft denen, die zerschlagenen Geistes sind.
Herra on juuri läsnä niitä, joilla on murheellinen sydän, ja auttaa niitä, joilla on surkia mieli.
19 Zahlreich sind die Leiden des Gerechten, doch aus allen rettet ihn der HERR.
Vanhurskaalle tapahtuu paljo pahaa; mutta Herra hänen niistä kaikista päästää.
20 Er behütet alle seine Gebeine, daß nicht eins von ihnen zerbrochen wird.
Hän kätkee kaikki hänen luunsa, ettei yhtäkään niistä murreta.
21 Den Gottlosen wird das Unglück töten, und wer den Gerechten haßt, muß es büßen.
Pahuus tappaa jumalattoman, ja jotka vanhurskasta vihaavat, ne hukutetaan.
22 Der HERR erlöst die Seele seiner Knechte, und alle, die zu ihm sich flüchten, brauchen nicht zu büßen.
Herra lunastaa palveliansa sielut; ja kaikki, jotka häneen toivovat, ei pidä hukkuman.
