Psalm 120

1 Ein Wallfahrtslied. Ich rief zum HERRN in meiner Not:

Veisu korkeimmassa Kuorissa. Minä huudan Herraa minun tuskissani, ja hän kuulee minun rukoukseni.

2 O HERR, errette mich von der Lügenlippe, von der trügerischen Zunge!

Herra, pelasta minun sieluni valhettelevista suista ja vääristä kielistä?

3 Was wird Er dir jetzt und in Zukunft bescheren, du trügerische Zunge?

Mitä väärä kieli taitaa sinulle tehdä? ja mitä se taitaa toimittaa?

4 Geschärfte Kriegerpfeile samt Kohlen vom Ginsterstrauch!

Se on niinkuin väkevän terävät nuolet, niinkuin tuli katajissa.

5 Wehe mir, daß ich als Fremdling in Mesech weile, daß ich wohne bei den Zelten von Kedar!

Voi minua, että minä olen muukalainen Mesekin seassa! minun täytyy asua Kedarin majain seassa.

6 Lange genug schon weile ich hier bei Leuten, die den Frieden hassen.

Se tulee minun sielulleni ikäväksi, asua niiden tykönä, jotka rauhaa vihaavat.

7 Ich bin ganz friedlich gestimmt, doch was ich auch rede: sie gehen auf Krieg aus.

Minä pidän rauhan, mutta kuin minä puhun, niin he sodan nostavat.