Sprueche 7
1 Mein Sohn, bewahre meine Warnungen und halte meine Gebote im Gedächtnis fest!
Poikani! kätke minun sanani, ja pidä tykönäs minun käskyni.
2 Bewahre meine Gebote, so wirst du leben, und hüte meine Lehren wie deinen Augapfel!
Ota vaari minun käskyistäni, niin sinä elää saat, ja minun laistani, niinkuin silmäs terästä.
3 Binde sie dir um die Finger, schreibe sie dir auf die Tafel deines Herzens!
Sido ne sormiis, kirjoita ne sydämes tauluun.
4 Sage zur Weisheit: »Du bist meine Schwester«, und nenne die Einsicht deine vertraute Freundin,
Sano viiisaudelle: sinä olet sisareni, ja kutsu toimi ystäväkses,
5 damit sie dich von dem Eheweibe eines andern fernhält, von der fremden Frau, die glatte Reden führt.
Että hän sinua varjelis muukalaisesta vaimosta, ja vieraasta, jonka sanat sileät ovat.
6 Denn als ich (einmal) am Fenster meines Hauses durch mein Gitter hinausschaute,
Sillä minä kurkistelin huoneeni akkunasta läpi häkin.
7 da sah ich unter den Unerfahrenen, bemerkte ich unter den jungen Leuten einen unverständigen Jüngling,
Ja näin tyhmän nuorukaisen taitamattomain seassa, ja äkkäsin hänen poikain joukossa;
8 der auf der Straße hin und her ging, in der Nähe ihrer Ecke, und in der Richtung nach ihrem Hause schritt,
Joka käveli kaduilla hänen nurkkainsa taitse, ja asteli sitä tietä, joka meni hänen huoneeseensa.
9 in der Dämmerung, am Abend des Tages, tief in der Nacht und in der Finsternis.
Hämärissä, kuin päivä ehtoolla oli, ja jo yö ja pimiä tuli:
10 Da kam ihm auf einmal eine Frau entgegen im Anzug einer Lustdirne und mit arglistigem Herzen.
Ja katso, häntä kohtasi vaimo porton vaatteilla, kavala,
11 Sie ist in leidenschaftlicher Aufregung und wilder Unruhe, ihre Füße halten’s in ihrem Hause nicht aus;
Tuima ja hillimätöin, jonka jalat ei pysyneet huoneessansa.
12 bald ist sie auf der Straße, bald auf den freien Plätzen, und neben jeder Ecke lauert sie.
Nyt on hän ulkona, nyt kaduilla, ja väijyy joka nurkassa.
13 Nun hascht sie ihn, küßt ihn und sagt zu ihm mit frecher Miene:
Hän otti hänen kiinni, ja suuta antoi hänen ja sanoi häpeemättä:
14 »Dankopfer war ich schuldig: heute habe ich meine Gelübde entrichtet;
Minä olen tehnyt kiitosuhrin, ja olen tätäpänä täyttänyt lupaukseni:
15 darum bin ich ausgegangen dir entgegen, um dich aufzusuchen, und habe dich nun gefunden.
Sentähden olen minä tullut sinua vastaan, varhain sinua etsimään, ja olen nyt sinut löytänyt.
16 Mit Teppichen habe ich mein Lager hergerichtet, mit bunten Decken von ägyptischem Linnen;
Minä olen koreasti valmistanut vuoteeni Egyptin kirjavalla vaatteella,
17 ich habe mein Bett mit Myrrhe, Aloe und Zimt besprengt.
Ja olen hyvänhajuiseksi tehnyt kammioni mirhamilla, aloella ja kanelilla.
18 Komm, wir wollen uns an der Liebe berauschen, bis zum Morgen in Liebeslust schwelgen!
Tule, harjoittakaamme kyllin hekumaa aamuun asti, ja huvitelkaammme meitämme keskenämme rakkaudella.
19 Denn der Mann ist nicht daheim, er ist weithin auf Reisen gegangen;
Sillä mies ei ole kotona: hän on pitkälle matkalle mennyt.
20 die Geldtasche hat er mit sich genommen: erst am Vollmondstage kommt er wieder heim.«
Hän on ottanut rahasäkin myötänsä, ja tulee kotia äsken määrätyllä päivällä.
21 Durch ihr eifriges Zureden verführte sie ihn, mit ihrem glatten Geschwätz riß sie ihn fort:
Ja niin hän houkutteli monelöla sanalla, ja vaati häntä makialla puheella.
22 betört folgte er ihr wie ein Stier, der zur Schlachtung geht, und wie ein Hirsch, der ins Netz rennt,
Hän meni hänen kanssansa nopiasti, niinkuin teurastettava härkä, ja niinkuin jalkapuuhun, jolla tyhmät rangoitaan.
23 bis ein Pfeil ihm das Herz durchbohrt; wie ein Vogel dem Fanggarn zueilt, ohne zu ahnen, daß es um sein Leben geht.
Siihenasti kuin hän nuolilla ampuu hänen maksansa lävitse: ja niinkuin lintu itsensä kiiruhtaa paulaan, ja ei tiedä sitä hengellensä vaaralliseksi.
24 Nun denn, mein Sohn, so höre auf mich und achte auf die Mahnungen meines Mundes!
Niin kuulkaat siis minua, minun lapseni, ja ottakaat vaari minun suuni sanoista.
25 Laß dein Herz sich nicht auf ihre Wege locken, verirre dich nicht auf ihre Pfade!
Älköön sydämes poiketko hänen tiellensä: älä salli sinuas vietellä hänen retkillensä.
26 denn viele Erschlagene hat sie zu Boden gestreckt, und zahlreich sind die, welche sie alle gemordet hat.
Sillä hän on monta haavoittanut ja langettanut, ja kaikkinaiset voimalliset ovat häneltä tapetut.
