Psalm 89

1 Eine Unterweisung Ethans, des Esrahiten. Ich will singen von der Gnade des HERRN ewiglich und seine Wahrheit verkündigen mit meinem Munde für und für

Etanin sen Esrahilaisen opetus. Minä veisaan Herran armoja ijankaikkisesti, ja ilmoitan sinun totuuttas suullani suvusta sukuun,

2 und sage also: Daß eine ewige Gnade wird aufgehen, und du wirst deine Wahrheit treulich halten im Himmel.

Ja sanon: ijankaikkinen armo käy ylös: sinä pidät uskollisesti totuutes taivaissa.

3 “Ich habe einen Bund gemacht mit meinem Auserwählten; ich habe David, meinem Knechte, geschworen:

Minä olen liiton tehnyt valittuini kanssa: minä olen vannonut Davidille palvelialleni:

4 Ich will deinen Samen bestätigen ewiglich und deinen Stuhl bauen für und für.” (Sela)

Hamaan ijankaikkisuuteen vahvistan minä sinun siemenes, ja rakennan sinun istuimes suvusta sukuun, (Sela)

5 Und die Himmel werden, HERR, deine Wunder preisen und deine Wahrheit in der Gemeinde der Heiligen.

Ja taivaat pitää ylistämän, Herra, sinun ihmeitäs, niin myös totuuttas pyhäin seurakunnassa.

6 Denn wer mag in den Wolken dem HERRN gleich gelten, und gleich sein unter den Kindern Gottes dem HERRN?

Sillä kuka taidetaan pilvissä verrattaa Herraan? ja kuka on Herran kaltainen jumalain lasten seassa?

7 Gott ist sehr mächtig in der Versammlung der Heiligen und wunderbar über alle, die um ihn sind.

Jumala on sangen väkevä pyhäinsä kokouksissa, ja ihmeellinen kaikkein seassa, jotka ovat hänen ympärillänsä.

8 HERR, Gott Zebaoth, wer ist wie du ein mächtiger Gott? Und deine Wahrheit ist um dich her.

Herra Jumala Zebaot, kuka on niinkuin sinä, väkevä Jumala? ja sinun totuutes on sinun ympärilläs.

9 Du herrschest über das ungestüme Meer; du stillest seine Wellen, wenn sie sich erheben.

Sinä vallitset pauhaavaisen meren: sinä hillitset paisuvaiset aallot.

10 Du schlägst Rahab zu Tod; du zerstreust deine Feinde mit deinem starken Arm.

Sinä lyöt Rahabin kuoliaaksi: sinä hajoitat vihollises urhoollisella käsivarrellas.

11 Himmel und Erde ist dein; du hast gegründet den Erdboden und was darinnen ist.

Taivaat ovat sinun, maa myös on sinun: sinä olet perustanut maan piirin, ja mitä siinä on.

12 Mitternacht und Mittag hast du geschaffen; Thabor und Hermon jauchzen in deinem Namen.

Pohjan ja etelän olet sinä luonut: Tabor ja Hermon kiittävät sinun nimeäs.

13 Du hast einen gewaltigen Arm; stark ist deine Hand, und hoch ist deine Rechte.

Sinulla on voimallinen käsivarsi: väkevä on sinun kätes, ja korkia on oikia kätes.

14 Gerechtigkeit und Gericht ist deines Stuhles Festung; Gnade und Wahrheit sind vor deinem Angesicht.

Vanhurskaus ja tuomio on istuimes vahvistus: armo ja totuus ovat sinun kasvois edessä.

15 Wohl dem Volk, das jauchzen kann! HERR, sie werden im Licht deines Antlitzes wandeln;

Autuas on se kansa, joka ihastua taitaa: Herra, heidän pitää vaeltaman sinun kasvois valkeudessa.

16 sie werden über deinen Namen täglich fröhlich sein und in deiner Gerechtigkeit herrlich sein.

Heidän pitää iloitseman joka päivä sinun nimestäs, ja sinun vanhurskaudessas kunnialliset oleman.

17 Denn du bist der Ruhm ihrer Stärke, und durch dein Gnade wirst du unser Horn erhöhen.

Sillä sinä olet heidän väkevyytensä kerskaus, ja sinun armos kautta nostat sinä ylös meidän sarvemme.

18 Denn des HERRN ist unser Schild, und des Heiligen in Israel ist unser König.

Sillä Herra on meidän kilpemme, ja pyhä Israelissa on meidän kuninkaamme.

19 Dazumal redetest du im Gesicht zu deinem Heiligen und sprachst: “Ich habe einen Helden erweckt, der helfen soll; ich habe erhöht einen Auserwählten aus dem Volk.

Silloin sinä puhuit näyissä pyhilles ja sanoit: minä olen sankarin herättänyt auttamaan: minä olen korottanut valitun kansasta.

20 Ich habe gefunden meinen Knecht David; ich habe ihn gesalbt mit meinem heiligen Öl.

Minä olen löytänyt palveliani Davidin: minä olen hänen voidellut pyhällä öljylläni.

21 Meine Hand soll ihn erhalten und mein Arm soll ihn stärken.

Minun käteni tukee häntä, ja minun käsivarteni vahvistaa häntä.

22 Die Feinde sollen ihn nicht überwältigen, und die Ungerechten sollen ihn nicht dämpfen;

Ei pidä viholliset häntä voittaman, ja väärät ei pidä häntä sulloman.

23 sondern ich will seine Widersacher schlagen vor ihm her, und die ihn hassen, will ich plagen;

Vaan minä lyön hänen vihollisensa hänen edestänsä; ja niitä, jotka häntä vihaavat, tahdon minä vaivata.

24 aber meine Wahrheit und Gnade soll bei ihm sein, und sein Horn soll in meinem Namen erhoben werden.

Mutta minun totuuteni ja armoni pitää hänen tykönänsä oleman, ja hänen sarvensa pitää minun nimeeni nostettaman ylös.

25 Ich will seine Hand über das Meer stellen und seine Rechte über die Wasser.

Minä asetan hänen kätensä mereen, ja hänen oikian kätensä virtoihin.

26 Er wird mich nennen also: Du bist mein Vater, mein Gott und Hort, der mir hilft.

Näin hänen pitää minun kutsuman: sinä olet minun Isäni, Jumalani ja turvani, joka minua auttaa.

27 Und ich will ihn zum ersten Sohn machen, allerhöchst unter den Königen auf Erden.

Ja minä asetan hänen esikoiseksi, kaikkein korkeimmaksi kuningasten seassa maan päällä.

28 Ich will ihm ewiglich bewahren meine Gnade, und mein Bund soll ihm fest bleiben.

Minä pidän hänelle armoni tähteellä ijankaikkisesti, ja minun liittoni pitää hänelle vahva oleman.

29 Ich will ihm ewiglich Samen geben und seinen Stuhl, solange der Himmel währt, erhalten.

Minä annan hänelle ijankaikkisen siemenen, ja vahvistan hänen istuimensa niinkauvan kuin taivaat pysyvät.

30 Wo aber seine Kinder mein Gesetz verlassen und in meinen Rechten nicht wandeln,

Mutta jos hänen lapsensa minun lakini hylkäävät, ja ei vaella minun oikeudessani,

31 so sie meine Ordnungen entheiligen und meine Gebote nicht halten,

Jos he minun säätyni turmelevat, ja ei minun käskyjäni pidä;

32 so will ich ihre Sünde mit der Rute heimsuchen und ihre Missetat mit Plagen;

Niin minä heidän syntinsä vitsalla rankaisen, ja heidän pahat tekonsa haavoilla.

33 aber meine Gnade will ich nicht von ihm wenden und meine Wahrheit nicht lassen trügen.

Mutta armoani en minä hänestä käännä pois, enkä salli totuuteni vilpistellä.

34 Ich will meinen Bund nicht entheiligen, und nicht ändern, was aus meinem Munde gegangen ist.

En minä riko liittoani, ja mitä minun suustani käynyt on, en minä muuta.

35 Ich habe einmal geschworen bei meiner Heiligkeit, ich will David nicht lügen:

Minä olen vihdoin vannonut pyhyyteni kautta: en minä Davidille valehtele.

36 Sein Same soll ewig sein und sein Stuhl vor mir wie die Sonne;

Hänen siemenensä on oleva ijankaikkisesti, ja hänen istuimensa minun edessäni niinkuin aurinko.

37 wie der Mond soll er ewiglich erhalten sein, und gleich wie der Zeuge in den Wolken gewiß sein.” (Sela)

Ja niinkuin kuu, vahvistetaan se ijankaikkisesti, ja on vahvana niinkuin todistus pilvissä, (Sela)

38 Aber nun verstößest du und verwirfst und zürnest mit deinem Gesalbten.

Vaan nyt sinä syökset ja heität pois, ja vihastut voidellulles.

39 Du zerstörst den Bund deines Knechtes und trittst sein Krone zu Boden.

Sinä särjet palvelias liiton, ja tallaat hänen kruununsa maahan.

40 Du zerreißest alle seine Mauern und lässest seine Festen zerbrechen.

Sinä rikot hänen muurinsa, ja annat hänen linnansa särjettää.

41 Es berauben ihn alle, die vorübergehen; er ist seinen Nachbarn ein Spott geworden.

Häntä raatelevat kaikki ohitsekäyväiset: hän on tullut läsnäolevaisillensa nauruksi.

42 Du erhöhest die Rechte seiner Widersacher und erfreuest alle seine Feinde.

Sinä korotat hänen vihollistensa oikian käden, ja ilahutat kaikki hänen vainollisensa.

43 Auch hast du die Kraft seines Schwertes weggenommen und lässest ihn nicht siegen im Streit.

Hänen miekkansa voiman olet sinä myös ottanut pois, ja et salli hänen voittaa sodassa,

44 Du zerstörst seine Reinigkeit und wirfst seinen Stuhl zu Boden.

Sinä hävitit hänen puhtautensa, ja annoit hänen istuimensa kaatua maahan.

45 Du verkürzest die Zeit seiner Jugend und bedeckest ihn mit Hohn. (Sela)

Sinä lyhennät hänen nuoruutensa ajat, ja peität hänen häpiällä, (Sela)

46 HERR, wie lange willst du dich so gar verbergen und deinen Grimm wie Feuer brennen lassen?

Herra, kuinka kauvan sinä sinus niin salaat? ja annat hirmuisuutes palaa niinkuin tulen?

47 Gedenke, wie kurz mein Leben ist. Warum willst du alle Menschen umsonst geschaffen haben?

Muista, kuinka lyhyt minun elämäni on: miksis tahdoit kaikki ihmiset hukkaan luoda?

48 Wo ist jemand, der da lebt und den Tod nicht sähe? der seine Seele errette aus des Todes Hand? (Sela) (Sheol h7585)

Kuka elää, ja ei näe kuolemaa? kuka sielunsa tuonelan käsistä pelastaa? (Sela) (Sheol h7585)

49 Herr, wo ist deine vorige Gnade, die du David geschworen hast in deiner Wahrheit?

Herra, kussa ovat sinun entiset armos, jotkas Davidille vannonut olet totuudessas?

50 Gedenke, Herr, an die Schmach deiner Knechte, die ich trage in meinem Schoß von so vielen Völkern allen,

Muista, Herra, palveliais pilkkaa, jonka minä kannan helmassani, kaikista niin monista kansoista,

51 mit der, HERR, deine Feinde schmähen, mit der sie schmähen die Fußtapfen deines Gesalbten.

Joilla, Herra, vihollises pilkkaavat, joilla he pilkkaavat voideltus askelia.

52 Gelobt sei der HERR ewiglich! Amen, amen.

Kiitetty olkoon Herra ijankaikkisesti, amen! ja amen!