Psalm 66

1 Ein Psalmlied, vorzusingen. Jauchzet Gott, alle Lande!

Veisuunjohtajalle; laulu, virsi. Kohottakaa Jumalalle riemuhuuto, kaikki maa,

2 Lobsinget zu Ehren seinem Namen; rühmet ihn herrlich!

veisatkaa hänen nimensä kunniaa, antakaa hänelle kunnia ja ylistys.

3 Sprechet zu Gott: “Wie wunderbar sind deine Werke! es wird deinen Feinden fehlen vor deiner großen Macht.

Sanokaa Jumalalle: "Kuinka peljättävät ovat sinun tekosi!" Sinun suuren voimasi tähden sinun vihollisesi matelevat sinun edessäsi.

4 Alles Land bete dich an und lobsinge dir, lobsinge deinem Namen.” (Sela)

Kaikki maa kumartakoon sinua ja veisatkoon sinun kiitostasi, veisatkoon sinun nimesi kiitosta. (Sela)

5 Kommet her und sehet an die Werke Gottes, der so wunderbar ist in seinem Tun unter den Menschenkindern.

Tulkaa ja katsokaa Jumalan töitä: hän on peljättävä teoissansa ihmisten lapsia kohtaan.

6 Er verwandelt das Meer ins Trockene, daß man zu Fuß über das Wasser ging; dort freuten wir uns sein.

Meren hän muutti kuivaksi maaksi, jalkaisin käytiin virran poikki; silloin me iloitsimme hänestä.

7 Er herrscht mit seiner Gewalt ewiglich; seine Augen schauen auf die Völker. Die Abtrünnigen werden sich nicht erhöhen können. (Sela)

Hän hallitsee voimallansa iankaikkisesti, hänen silmänsä vartioitsevat kansoja; niskoittelijat älkööt nostako päätänsä. (Sela)

8 Lobet, ihr Völker, unsern Gott; lasset seinen Ruhm weit erschallen,

Kiittäkää, te kansat, meidän Jumalaamme, korkealle kaiuttakaa hänen ylistystänsä.

9 der unsre Seelen im Leben erhält und läßt unsre Füße nicht gleiten.

Hän antaa meidän sielullemme elämän eikä salli meidän jalkamme horjua.

10 Denn, Gott, du hast uns versucht und geläutert wie das Silber geläutert wird;

Sillä sinä, Jumala, olet koetellut meitä, olet sulattanut meitä, niinkuin hopea sulatetaan.

11 du hast uns lassen in den Turm werfen; du hast auf unsere Lenden eine Last gelegt;

Sinä veit meidät verkkoon, panit kuorman meidän lanteillemme.

12 du hast Menschen lassen über unser Haupt fahren; wir sind in Feuer und Wasser gekommen: aber du hast uns ausgeführt und erquickt.

Sinä annoit ihmisten ajaa päämme päällitse, me jouduimme tuleen ja veteen. Mutta sinä veit meidät yltäkylläisyyteen.

13 Darum will ich mit Brandopfern gehen in dein Haus und dir meine Gelübde bezahlen,

Minä tuon sinun huoneeseesi polttouhreja, täytän sinulle lupaukseni,

14 wie ich meine Lippen habe aufgetan und mein Mund geredet hat in meiner Not.

joihin minun huuleni avautuivat ja jotka minun suuni hädässäni lausui.

15 Ich will dir Brandopfer bringen von feisten Schafen samt dem Rauch von Widdern; ich will opfern Rinder mit Böcken. (Sela)

Lihavat polttouhrit minä sinulle uhraan ynnä oinasten uhrituoksun; minä uhraan sinulle härkiä ja kauriita. (Sela)

16 Kommet her, höret zu alle, die ihr Gott fürchtet; ich will erzählen, was er an meiner Seele getan hat.

Tulkaa, kuulkaa, niin minä kerron teille, kaikki te Jumalaa pelkääväiset, mitä hän on minun sielulleni tehnyt.

17 Zu ihm rief ich mit meinem Munde, und pries ihn mit meiner Zunge.

Häntä minä suullani huusin, ja ylistys tuli minun kielelleni.

18 Wo ich Unrechtes vorhätte in meinem Herzen, so würde der Herr nicht hören;

Jos minulla olisi vääryys sydämessäni, ei Herra minua kuulisi.

19 aber Gott hat mich erhört und gemerkt auf mein Flehen.

Mutta Jumala kuuli minua ja otti vaarin minun rukoukseni äänestä.

20 Gelobt sei Gott, der mein Gebet nicht verwirft noch seine Güte von mir wendet.

Kiitetty olkoon Jumala, joka ei hyljännyt minun rukoustani eikä ottanut minulta pois armoansa.