Psalm 50
1 Ein Psalm Asaphs. Gott, der HERR, der Mächtige, redet und ruft der Welt vom Aufgang der Sonne bis zu ihrem Niedergang.
Aasafin virsi. Jumala, Herra Jumala, puhuu ja kutsuu maan auringon noususta hamaan sen laskuun.
2 Aus Zion bricht an der schöne Glanz Gottes.
Siionista, jonka kauneus on täydellinen, Jumala ilmestyy kirkkaudessa.
3 Unser Gott kommt und schweigt nicht. Fressend Feuer geht vor ihm her und um ihn her ist ein großes Wetter.
Meidän Jumalamme tulee eikä vaikene, hänen edellänsä käy kuluttava tuli ja hänen ympärillänsä väkevä myrsky.
4 Er ruft Himmel und Erde, daß er sein Volk richte:
Hän kutsuu taivaat ylhäältä ja maan, tuomitakseen kansansa:
5 “Versammelt mir meine Heiligen, die den Bund mit mir gemacht haben beim Opfer.”
"Kootkaa minun eteeni minun hurskaani, jotka uhreja uhraten ovat tehneet minun kanssani liiton".
6 Und die Himmel werden seine Gerechtigkeit verkündigen; denn Gott ist Richter. (Sela)
Ja taivaat julistavat hänen vanhurskauttansa, sillä Jumala on tuomari. (Sela)
7 “Höre, mein Volk, laß mich reden; Israel, laß mich unter dir zeugen: Ich, Gott, bin dein Gott.
"Kuule, minun kansani, minä puhun; kuule, Israel, minä todistan sinua vastaan. Minä olen Jumala, sinun Jumalasi.
8 Deines Opfers halber strafe ich dich nicht, sind doch deine Brandopfer immer vor mir.
En minä sinun teurasuhreistasi sinua nuhtele, ja sinun polttouhrisi ovat aina minun edessäni.
9 Ich will nicht von deinem Hause Farren nehmen noch Böcke aus deinen Ställen.
En minä ota härkiä sinun talostasi enkä kauriita sinun tarhoistasi.
10 Denn alle Tiere im Walde sind mein und das Vieh auf den Bergen, da sie bei tausend gehen.
Sillä minun ovat kaikki metsän eläimet ja tuhansien vuorten karjat.
11 Ich kenne alle Vögel auf den Bergen, und allerlei Tier auf dem Feld ist vor mir.
Minä tunnen kaikki vuorten linnut, ja kaikki, mikä kedolla liikkuu, on minun edessäni.
12 Wo mich hungerte, wollte ich dir nicht davon sagen; denn der Erdboden ist mein und alles, was darinnen ist.
Jos minä isoaisin, en minä sitä sinulle sanoisi; sillä minun on maanpiiri ja kaikki, mitä siinä on.
13 Meinst du, daß ich Ochsenfleisch essen wolle oder Bocksblut trinken?
Minäkö söisin härkien lihaa tai joisin kauristen verta?
14 Opfere Gott Dank und bezahle dem Höchsten deine Gelübde
Uhraa Jumalalle kiitos ja täytä lupauksesi Korkeimmalle.
15 und rufe mich an in der Not, so will ich dich erretten, so sollst du mich preisen.”
Ja avuksesi huuda minua hädän päivänä, niin minä tahdon auttaa sinua, ja sinun pitää kunnioittaman minua."
16 Aber zum Gottlosen spricht Gott: “Was verkündigst du meine Rechte und nimmst meinen Bund in deinen Mund,
Mutta jumalattomalle Jumala sanoo: "Mikä sinä olet puhumaan minun käskyistäni ja ottamaan minun liittoni suuhusi?
17 so du doch Zucht hassest und wirfst meine Worte hinter dich?
Sinä, joka vihaat kuritusta ja heität minun sanani selkäsi taakse!
18 Wenn du einen Dieb siehst, so läufst du mit ihm und hast Gemeinschaft mit den Ehebrechern.
Jos sinä näet varkaan, niin sinä mielistyt häneen, ja sinä pidät yhtä avionrikkojain kanssa.
19 Deinen Mund lässest du Böses reden, und deine Zunge treibt Falschheit.
Sinä päästät suusi puhumaan pahaa, ja sinun kielesi punoo petosta.
20 Du sitzest und redest wider deinen Bruder; deiner Mutter Sohn verleumdest du.
Sinä istut ja puhut veljeäsi vastaan, sinä panettelet äitisi poikaa.
21 Das tust du, und ich schweige; da meinst du, ich werde sein gleichwie du. Aber ich will dich strafen und will dir's unter Augen stellen.
Näitä sinä teet, ja minäkö olisin vaiti? Luuletko, että minä olen sinun kaltaisesi? Minä nuhtelen sinua ja asetan nämä sinun silmäisi eteen.
22 Merket doch das, die ihr Gottes vergesset, daß ich nicht einmal hinraffe und sei kein Retter da.
Ymmärtäkää tämä te, jotka Jumalan unhotatte, etten minä raatelisi, eikä olisi pelastajaa.
23 Wer Dank opfert, der preiset mich; und da ist der Weg, daß ich ihm zeige das Heil Gottes.”
Joka kiitosta uhraa, se kunnioittaa minua; joka ottaa tiestänsä vaarin, sen minä annan nähdä Jumalan autuuden."
