< Psalm 120 >
1 Ein Lied im höhern Chor. Ich rufe zu dem HERRN in meiner Not, und er erhört mich.
Matkalaulu. Ahdistuksessani minä huudan Herraa, ja hän vastaa minulle.
2 HERR, errette meine Seele von den Lügenmäulern, von den falschen Zungen.
Herra, pelasta minun sieluni valheellisista huulista, petollisesta kielestä.
3 Was kann mir die falsche Zunge tun, was kann sie ausrichten?
Mitä hän sinulle antaa ja mitä siihen vielä lisää, sinä petollinen kieli?
4 Sie ist wie scharfe Pfeile eines Starken, wie Feuer in Wachholdern.
Väkivaltaisen teräviä nuolia ynnä kinsteripensaan tulisia hiiliä!
5 Wehe mir, daß ich ein Fremdling bin unter Mesech; ich muß wohnen unter den Hütten Kedars.
Voi minua, että minun täytyy oleskella muukalaisena Mesekissä, asua Keedarin majojen keskellä!
6 Es wird meiner Seele lang, zu wohnen bei denen, die den Frieden hassen.
Kauan on minun sieluni täytynyt asua niiden seurassa, jotka rauhaa vihaavat.
7 Ich halte Frieden; aber wenn ich rede, so fangen sie Krieg an.
Minä pidän rauhan, mutta jos sanan sanon, niin he ovat sotaan valmiit.