Sprueche 1
1 Dies sind die Sprüche Salomos, des Königs in Israel, des Sohnes Davids,
Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 zu lernen Weisheit und Zucht, Verstand
viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 Klugheit, Gerechtigkeit, Recht und Schlecht;
taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyyden saamiseksi,
4 daß die Unverständigen klug und die Jünglinge vernünftig und vorsichtig werden.
mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuuden nuorille.
5 Wer weise ist der hört zu und bessert sich; wer verständig ist, der läßt sich raten,
Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoon elämänohjetta
6 daß er verstehe die Sprüche und ihre Deutung, die Lehre der Weisen und ihre Beispiele.
ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidän ongelmiansa.
7 Des HERRN Furcht ist Anfang der Erkenntnis. Die Ruchlosen verachten Weisheit und Zucht.
Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden ja kurin.
8 Mein Kind, gehorche der Zucht deines Vaters und verlaß nicht das Gebot deiner Mutter.
Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 Denn solches ist ein schöner Schmuck deinem Haupt und eine Kette an deinem Hals.
sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Mein Kind, wenn dich die bösen Buben locken, so folge nicht.
Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Wenn sie sagen: “Gehe mit uns! wir wollen auf Blut lauern und den Unschuldigen ohne Ursache nachstellen;
Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaamme viatonta syyttömästi;
12 wir wollen sie lebendig verschlingen wie die Hölle und die Frommen wie die, so hinunter in die Grube fahren; (Sheol h7585)
nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuin hautaan vaipuvaiset; (Sheol h7585)
13 wir wollen großes Gut finden; wir wollen unsre Häuser mit Raub füllen;
me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 wage es mit uns! es soll unser aller ein Beutel sein”:
heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meillä kaikilla" -
15 mein Kind, wandle den Weg nicht mit ihnen; wehre deinem Fuß vor ihrem Pfad.
Älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidän poluiltansa.
16 Denn ihr Füße laufen zum Bösen und eilen, Blut zu vergießen.
Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaan verta.
17 Denn es ist vergeblich, das Netz auswerfen vor den Augen der Vögel.
Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sen näkevät. -Mutta turhaan:
18 Sie aber lauern auf ihr eigen Blut und stellen sich selbst nach dem Leben.
omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Also geht es allen, die nach Gewinn geizen, daß ihr Geiz ihnen das Leben nimmt.
Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaan hengen.
20 Die Weisheit klagt draußen und läßt sich hören auf den Gassen;
Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 sie ruft in dem Eingang des Tores, vorn unter dem Volk; sie redet ihre Worte in der Stadt:
meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissa sanansa sanoo:
22 Wie lange wollt ihr Unverständigen unverständig sein und die Spötter Lust zu Spötterei und die Ruchlosen die Lehre hassen?
Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta, kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Kehret euch zu meiner Strafe. Siehe, ich will euch heraussagen meinen Geist und euch meine Worte kundtun.
Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teille henkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Weil ich denn rufe, und ihr weigert euch, ich recke meine Hand aus, und niemand achtet darauf,
Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkään kuunnellut,
25 und laßt fahren allen meinen Rat und wollt meine Strafe nicht:
vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minun nuhteisiini,
26 so will ich auch lachen in eurem Unglück und eurer spotten, wenn da kommt, was ihr fürchtet,
niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitä te kauhistutte;
27 wenn über euch kommt wie ein Sturm, was ihr fürchtet, und euer Unglück als ein Wetter, wenn über euch Angst und Not kommt.
kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuu tuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Dann werden sie nach mir rufen, aber ich werde nicht antworten; sie werden mich suchen, und nicht finden.
Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua, mutta eivät löydä.
29 Darum, daß sie haßten die Lehre und wollten des HERRN Furcht nicht haben,
Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 wollten meinen Rat nicht und lästerten alle meine Strafe:
eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minun nuhteluni halvaksi,
31 so sollen sie essen von den Früchten ihres Wesens und ihres Rats satt werden.
saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omista hankkeistaan.
32 Was die Unverständigen gelüstet, tötet sie, und der Ruchlosen Glück bringt sie um.
Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmät tuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Wer aber mir gehorcht, wird sicher bleiben und genug haben und kein Unglück fürchten.
Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassa onnettomuuden kauhuilta.
