< Job 18 >
1 Da antwortete Bildad von Suah und sprach:
Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 Wann wollt ihr der Reden ein Ende machen? Merkt doch; darnach wollen wir reden.
"Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sitten puhelemme.
3 Warum werden wir geachtet wie Vieh und sind so unrein vor euren Augen?
Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissänne tylsät?
4 Willst du vor Zorn bersten? Meinst du, daß um deinetwillen die Erde verlassen werde und der Fels von seinem Ort versetzt werde?
Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi-sinunko tähtesi jätettäisiin maa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Und doch wird das Licht der Gottlosen verlöschen, und der Funke seines Feuers wird nicht leuchten.
Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Das Licht wird finster werden in seiner Hütte, und seine Leuchte über ihm verlöschen.
Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsä päältä.
7 Seine kräftigen Schritte werden in die Enge kommen, und sein Anschlag wird ihn fällen.
Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsa kaataa hänet maahan.
8 Denn er ist mit seinen Füßen in den Strick gebracht und wandelt im Netz.
Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskentelee katetun pyyntihaudan päällä.
9 Der Strick wird seine Ferse halten, und die Schlinge wird ihn erhaschen.
Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 Sein Strick ist gelegt in die Erde, und seine Falle auf seinem Gang.
hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 Um und um wird ihn schrecken plötzliche Furcht, daß er nicht weiß, wo er hinaus soll.
Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereillä kiitäen.
12 Hunger wird seine Habe sein, und Unglück wird ihm bereit sein und anhangen.
Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Die Glieder seines Leibes werden verzehrt werden; seine Glieder wird verzehren der Erstgeborene des Todes.
Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuoleman esikoinen.
14 Seine Hoffnung wird aus seiner Hütte ausgerottet werden, und es wird ihn treiben zum König des Schreckens.
Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaan kauhujen kuninkaan tykö.
15 In seiner Hütte wird nichts bleiben; über seine Stätte wird Schwefel gestreut werden.
Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaan tulikiveä.
16 Von unten werden verdorren seine Wurzeln, und von oben abgeschnitten seine Zweige.
Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Sein Gedächtnis wird vergehen in dem Lande, und er wird keinen Namen haben auf der Gasse.
Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 Er wird vom Licht in die Finsternis vertrieben und vom Erdboden verstoßen werden.
Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 Er wird keine Kinder haben und keine Enkel unter seinem Volk; es wird ihm keiner übrigbleiben in seinen Gütern.
Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketään jää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Die nach ihm kommen, werden sich über seinen Tag entsetzen; und die vor ihm sind, wird eine Furcht ankommen.
Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaa vavistus.
21 Das ist die Wohnung des Ungerechten; und dies ist die Stätte des, der Gott nicht achtet.
Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka ei Jumalasta välitä."