Job 13
1 Siehe, das alles hat mein Auge gesehen und mein Ohr gehört, und ich habe es verstanden.
"Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2 Was ihr wißt, das weiß ich auch; und bin nicht geringer denn ihr.
Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Doch wollte ich gern zu dem Allmächtigen reden und wollte gern mit Gott rechten.
Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuoda todistukseni Jumalaa vastaan.
4 Aber ihr deutet's fälschlich und seid alle unnütze Ärzte.
Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Wollte Gott, ihr schwieget, so wäret ihr weise.
Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksi luettava!
6 Höret doch meine Verantwortung und merket auf die Sache, davon ich rede!
Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleni väittävät vastaan.
7 Wollt ihr Gott verteidigen mit Unrecht und für ihn List brauchen?
Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänen puolestaan;
8 Wollt ihr seine Person ansehen? Wollt ihr Gott vertreten?
tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalan asiaa?
9 Wird's euch auch wohl gehen, wenn er euch richten wird? Meint ihr, daß ihr ihn täuschen werdet, wie man einen Menschen täuscht?
Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahi voitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Er wird euch strafen, wo ihr heimlich Person ansehet.
Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Wird er euch nicht erschrecken, wenn er sich wird hervortun, und wird seine Furcht nicht über euch fallen?
Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitä valtaa?
12 Eure Denksprüche sind Aschensprüche; eure Bollwerke werden wie Lehmhaufen sein.
Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia silloin teidän varustuksenne.
13 Schweiget mir, daß ich rede, es komme über mich, was da will.
Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun miten tahansa.
14 Was soll ich mein Fleisch mit meinen Zähnen davontragen und meine Seele in meine Hände legen?
Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Siehe, er wird mich doch erwürgen, und ich habe nichts zu hoffen; doch will ich meine Wege vor ihm verantworten.
Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vain vaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Er wird ja mein Heil sein; denn es kommt kein Heuchler vor ihn.
Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänen kasvojensa eteen.
17 Höret meine Rede, und meine Auslegung gehe ein zu euren Ohren.
Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korvienne kuullen.
18 Siehe, ich bin zum Rechtsstreit gerüstet; ich weiß, daß ich recht behalten werde.
Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olen oikeassa.
19 Wer ist, der mit mir rechten könnte? Denn dann wollte ich schweigen und verscheiden.
Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20 Zweierlei tue mir nur nicht, so will ich mich vor dir nicht verbergen:
Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 laß deine Hand fern von mir sein, und dein Schrecken erschrecke mich nicht!
ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 Dann rufe, ich will antworten, oder ich will reden, antworte du mir!
sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinä minulle.
23 Wie viel ist meiner Missetaten und Sünden? Laß mich wissen meine Übertretung und Sünde.
Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku? Ilmaise minulle rikkomukseni ja syntini.
24 Warum verbirgst du dein Antlitz und hältst mich für deinen Feind?
Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Willst du wider ein fliegend Blatt so ernst sein und einen dürren Halm verfolgen?
Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 Denn du schreibst mir Betrübnis an und willst über mich bringen die Sünden meiner Jugend.
koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot,
27 Du hast meinen Fuß in den Stock gelegt und hast acht auf alle meine Pfade und siehst auf die Fußtapfen meiner Füße,
koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujani ja piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 der ich doch wie Moder vergehe und wie ein Kleid, das die Motten fressen.
"Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."
