< Psalm 37 >
1 Ein Psalm Davids. Erzürne dich nicht über die Bösen; sei nicht neidisch über die Übeltäter!
Daavidin virsi. Älä vihastu pahain tähden, älä kadehdi väärintekijöitä.
2 Denn wie das Gras werden sie bald abgehauen und wie das grüne Kraut werden sie verwelken.
Sillä niinkuin heinä heidät pian niitetään pois, ja he lakastuvat niinkuin vihanta ruoho.
3 Hoffe auf den HERRN und tue Gutes; bleibe im Lande und nähre dich redlich.
Turvaa Herraan ja tee sitä, mikä hyvä on, asu maassa ja noudata totuutta;
4 Habe deine Lust am HERRN; der wird dir geben, was dein Herz wünschet.
silloin sinulla on ilo Herrassa, ja hän antaa sinulle, mitä sinun sydämesi halajaa.
5 Befiehl dem HERRN deine Wege und hoffe auf ihn; er wird's wohl machen
Anna tiesi Herran haltuun ja turvaa häneen, kyllä hän sen tekee.
6 und wird deine Gerechtigkeit hervor bringen wie das Licht und dein Recht wie den Mittag.
Ja hän antaa sinun vanhurskautesi nousta niinkuin valkeuden ja sinun oikeutesi niinkuin keskipäivän.
7 Sei stille dem HERRN und warte auf ihn! Erzürne dich nicht über den, dem sein Mutwille glücklich fortgehet.
Hiljenny Herran edessä ja odota häntä. Älä vihastu siihen, jonka tie menestyy, mieheen, joka juonia punoo.
8 Stehe ab vom Zorn und laß den Grimm; erzürne dich nicht, daß du auch übel tust.
Herkeä vihasta ja heitä kiukku, älä kiivastu, se on vain pahaksi.
9 Denn die Bösen werden ausgerottet; die aber des HERRN harren, werden das Land erben.
Sillä pahat hävitetään, mutta jotka Herraa odottavat, ne perivät maan.
10 Es ist noch um ein kleines, so ist der Gottlose nimmer; und wenn du nach seiner Stätte sehen wirst, wird er weg sein.
Hetkinen vielä, niin jumalatonta ei enää ole; kun hänen sijaansa katsot, on hän jo poissa.
11 Aber die Elenden werden das Land erben und Lust haben in großem Frieden.
Mutta nöyrät perivät maan ja iloitsevat suuresta rauhasta.
12 Der Gottlose dräuet dem Gerechten und beißet seine Zähne zusammen über ihn.
Jumalaton miettii vanhurskaalle pahaa ja kiristelee hänelle hampaitansa;
13 Aber der HERR lachet sein; denn er siehet, daß sein Tag kommt.
mutta Herra nauraa hänelle, sillä hän näkee hänen päivänsä joutuvan.
14 Die Gottlosen ziehen das Schwert aus und spannen ihren Bogen, daß sie fällen den Elenden und Armen und schlachten die Frommen.
Jumalattomat paljastavat miekkansa ja jännittävät jousensa, kaataaksensa kurjan ja köyhän, teurastaaksensa ne, jotka ovat oikealla tiellä.
15 Aber ihr Schwert wird in ihr Herz gehen, und ihr Bogen wird zerbrechen.
Mutta heidän miekkansa käy heidän omaan sydämeensä, ja heidän jousensa särkyvät.
16 Das Wenige, das ein Gerechter hat, ist besser denn das große Gut vieler Gottlosen.
Vanhurskaan vähä vara on parempi kuin monen jumalattoman tavarain paljous.
17 Denn der Gottlosen Arm wird zerbrechen; aber der HERR erhält die Gerechten.
Sillä jumalattomain käsivarret särjetään, mutta Herra tukee vanhurskaita.
18 Der HERR kennet die Tage der Frommen, und ihr Gut wird ewiglich bleiben.
Herra tuntee nuhteettomain päivät, ja heidän perintönsä pysyy iankaikkisesti.
19 Sie werden nicht zuschanden in der bösen Zeit, und in der Teurung werden sie genug haben.
Pahana aikana he eivät joudu häpeään, ja nälän päivinä heillä on kyllin syötävää.
20 Denn die Gottlosen werden umkommen, und die Feinde des HERRN, wenn sie gleich sind wie eine köstliche Aue, werden sie doch vergehen, wie der Rauch vergehet.
Sillä jumalattomat hukkuvat, ja Herran viholliset ovat kuin niittyjen koreus: he katoavat, katoavat niinkuin savu.
21 Der Gottlose borget und bezahlet nicht; der Gerechte aber ist barmherzig und milde.
Jumalaton ottaa lainan eikä maksa, mutta vanhurskas on armahtavainen ja antelias.
22 Denn seine Gesegneten erben das Land; aber seine Verfluchten werden ausgerottet.
Sillä hänen siunaamansa perivät maan, mutta hänen kiroamansa hävitetään.
23 Von dem HERRN wird solches Mannes Gang gefördert und hat Lust an seinem Wege.
Herra vahvistaa sen miehen askeleet, jonka tie hänelle kelpaa.
24 Fällt er, so wird er nicht weggeworfen; denn der HERR erhält ihn bei der Hand.
Jos hän lankeaa, ei hän maahan sorru, sillä Herra tukee hänen kättänsä.
25 Ich bin jung gewesen und alt worden und habe noch nie gesehen den Gerechten verlassen oder seinen Samen nach Brot gehen.
Olen ollut nuori ja olen vanhaksi tullut, mutta en ole nähnyt vanhurskasta hyljättynä enkä hänen lastensa kerjäävän leipää.
26 Er ist allezeit barmherzig und leihet gerne; und sein Same wird gesegnet sein.
Aina hän on armahtavainen ja antaa lainaksi, ja hänen lapsensa ovat siunaukseksi.
27 Laß vom Bösen und tue Gutes, und bleibe immerdar.
Karta pahaa ja tee hyvää, niin sinä pysyt iankaikkisesti.
28 Denn der HERR hat das Recht lieb und verläßt seine Heiligen nicht; ewiglich werden sie bewahret; aber der Gottlosen Same wird ausgerottet.
Sillä Herra rakastaa oikeutta eikä hylkää hurskaitansa; heidät varjellaan iankaikkisesti, mutta jumalattomain siemen hävitetään.
29 Die Gerechten erben das Land und bleiben ewiglich drinnen.
Vanhurskaat perivät maan ja asuvat siinä iankaikkisesti.
30 Der Mund des Gerechten redet die Weisheit, und seine Zunge lehret das Recht.
Vanhurskaan suu lausuu viisautta, ja hänen kielensä puhuu oikeuden sanoja.
31 Das Gesetz seines Gottes ist, in seinem Herzen, seine Tritte gleiten nicht.
Hänen Jumalansa laki on hänen sydämessään, hänen askeleensa eivät horju.
32 Der Gottlose lauert auf den Gerechten und gedenkt ihn zu töten.
Jumalaton väijyy vanhurskasta ja etsii häntä tappaaksensa.
33 Aber der HERR läßt ihn nicht in seinen Händen und verdammt ihn nicht, wenn er verurteilt wird.
Mutta Herra ei jätä häntä hänen käsiinsä eikä tuomitse häntä syylliseksi, kun hänen asiansa on oikeudessa.
34 Harre auf den HERRN und halte seiner Weg, so wird er dich erhöhen, daß du das Land erbest; du wirst's sehen, daß die Gottlosen ausgerottet werden.
Odota Herraa ja ota vaari hänen tiestänsä, niin hän korottaa sinut, ja sinä perit maan ja näet, kuinka jumalattomat hävitetään.
35 Ich habe gesehen einen Gottlosen, der war trotzig und breitete sich aus und grünete wie ein Lorbeerbaum.
Minä näin jumalattoman, väkivaltaisen, rehevänä kuin viheriöivä puu, juurtunut paikoilleen.
36 Da man vorüberging, siehe, da war er dahin; ich fragte nach ihm, da ward er nirgend funden.
Mutta kun ohi kuljettiin, katso, ei häntä enää ollut; minä etsin häntä, vaan häntä ei löytynyt.
37 Bleibe fromm und halte dich recht, denn solchem wird's zuletzt wohlgehen.
Ota nuhteettomasta vaari, katso rehellistä: rauhan miehellä on tulevaisuus,
38 Die Übertreter aber werden vertilget miteinander, und die Gottlosen werden zuletzt ausgerottet.
mutta luopuneet hukkuvat kaikki, ja jumalattomain tulevaisuus leikataan pois.
39 Aber der HERR hilft den Gerechten; der ist ihre Stärke in der Not.
Mutta vanhurskasten pelastus tulee Herralta, hän on heidän linnansa ahdingon aikana.
40 Und der HERR wird ihnen beistehen und wird sie erretten; er wird sie von den Gottlosen erretten und ihnen helfen; denn sie trauen auf ihn.
Herra auttaa heitä ja vapahtaa heidät, vapahtaa jumalattomista ja pelastaa heidät; sillä he turvaavat häneen.