Psalm 147
1 Lobet den HERRN; denn unsern Gott loben, das ist ein köstlich Ding; solch Lob ist lieblich und schön.
Kiittäkäät Herraa! sillä Jumalaamme kiittää on kallis asia: kiitos on suloinen ja kaunis.
2 Der HERR bauet Jerusalem und bringet zusammen die Verjagten in Israel.
Herra rakentaa Jerusalemin, ja kokoo hajoitetut Israelilaiset.
3 Er heilet, die zerbrochenes Herzens sind, und verbindet ihre Schmerzen.
Hän parantaa murretut sydämet, ja sitoo heidän kipunsa.
4 Er zählet die Sterne und nennet sie alle mit Namen.
Hän lukee tähdet, ja kutsuu heitä kaikkia nimeltänsä.
5 Unser HERR ist groß und von großer Kraft; und ist unbegreiflich, wie er regieret.
Suuri on meidän Herramme, ja suuri hänen voimansa, ja hänen viisautensa on määrätöin.
6 Der HERR richtet auf die Elenden und stößet die Gottlosen zu Boden.
Herra ojentaa raadolliset, ja jumalattomat maahan paiskaa.
7 Singet umeinander dem HERRN mit Dank und lobet unsern Gott mit Harfen,
Vuoroin veisatkaat Herralle kiitossanalla, ja veisatkaat meidän Herrallemme kanteleella;
8 der den Himmel mit Wolken bedeckt und gibt Regen auf Erden; der Gras auf Bergen wachsen läßt;
Joka taivaan pilvillä peittää ja antaa sateen maan päälle; joka ruohot vuorilla kasvattaa;
9 der dem Vieh sein Futter gibt, den jungen Raben, die ihn anrufen.
Joka eläimille antaa heidän ruokansa, ja kaarneen pojille, jotka häntä avuksensa huutavat.
10 Er hat nicht Lust an der Stärke des Rosses noch Gefallen an jemandes Beinen.
Ei hän mielisty hevosten väkevyyteen, eikä hänelle kelpaa miehen sääriluut.
11 Der HERR hat Gefallen an denen, die ihn fürchten, die auf seine Güte hoffen.
Herralle kelpaavat ne, jotka häntä pelkäävät, ja jotka hänen laupiuteensa uskaltavat.
12 Preise, Jerusalem, den HERRN; lobe, Zion, deinen Gott!
Ylistä, Jerusalem, Herraa: kiitä, Zion, sinun Jumalaas!
13 Denn er macht fest die Riegel deiner Tore und segnet deine Kinder drinnen.
Sillä hän vahvistaa sinun porttis salvat, ja siunaa sinussa sinun lapses.
14 Er schaffet deinen Grenzen Frieden und sättiget dich mit dem besten Weizen.
Hän saattaa rauhan sinun ääriis, ja ravitsee sinua parhailla nisuilla.
15 Er sendet seine Rede auf Erden; sein Wort läuft schnell.
Hän lähettää puheensa maan päälle: hänen sanansa nopiasti juoksee.
16 Er gibt Schnee wie Wolle, er streuet Reif wie Asche.
Hän antaa lumen niinkuin villan; hän hajoittaa härmän niinkuin tuhan.
17 Er wirft seine Schloßen wie Bissen; wer kann bleiben vor seinem Frost?
Hän heittää rakeensa niinkuin palat; kuka hänen pakkasensa edessä kestää?
18 Er spricht, so zerschmilzt es; er läßt seinen Wind wehen, so tauet's auf.
Hän lähettää sanansa, ja sulaa ne; hän antaa tuulen puhaltaa, niin vedet juoksevat.
19 Er zeiget Jakob sein Wort, Israel seine Sitten und Rechte.
Hän ilmoittaa Jakobille sanansa, ja Israelille säätynsä ja oikeutensa.
20 So tut er keinen Heiden, noch läßt sie wissen seine Rechte. Halleluja!
Ei hän niin tehnyt kaikille pakanoille; eikä he tiedä hänen oikeuttansa, Halleluja!
