< 4 Mose 34 >
1 Und der HERR redete mit Mose und sprach:
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
2 Gebeut den Kindern Israel und sprich zu ihnen: Wenn ihr ins Land Kanaan kommt, so soll das Land, das euch zum Erbteil fällt im Lande Kanaan, seine Grenze haben.
Käske Israelin lapsille, ja sano heille: kuin te tulette Kanaanin maalle, niin pitää se maa oleman se, joka teille perimiseksi lankee, Kanaanin maa rajainsa jälkeen.
3 Die Ecke gegen Mittag soll anfahen an der Wüste Zin bei Edom, daß eure Grenze gegen Mittag sei vom Ende des Salzmeers, das gegen Morgen liegt,
Etelän puoli pitää rupeeman Sinin korvesta Edomin tyköä, niin että teidän rajanne etelään päin pitää käymän Suolaisen meren äärestä, joka itään päin on.
4 und daß dieselbe Grenze sich lände vom Mittag hinauf gen Akrabbim und gehe durch Zinna, und sein Ende vom Mittag bis gen Kades-Barnea, und gelange am Dorf Adar und gehe durch Azmon;
Ja se raja pitää teille käymän ympäri etelästä Akrabimin palttaa myöten ja menemän Siniin, niin että sen uloskäyminen eteläpuolelta on KadesBarneaan päin, että se ulottuu Hatsar Adariin, ja menee Asmoniin.
5 und lände sich von Azmon an den Bach Ägyptens, und sein Ende sei an dem Meer.
Sitte pitää rajan menemän ympäri Asmonista Egyptin virtaan asti, niin että sen loppu on meressä.
6 Aber die Grenze gegen dem Abend soll diese sein: nämlich das große Meer. Das sei eure Grenze gegen dem Abend.
Mutta raja länteen päin pitää oleman teille suuri meri: se pitää oleman teidän maanne ääri länteen päin.
7 Die Grenze gegen Mitternacht soll diese sein: Ihr sollt messen von dem großen Meer an den Berg Hor;
Ja tämä pitää raja pohjaa päin oleman: teidän pitää määräämän sen suuresta merestä hamaan Horin vuoreen asti,
8 und von dem Berge Hor messen, bis man kommt gen Hamath, daß sein Ausgang sei die Grenze Zedada;
Ja Horin vuoresta määräämän siihenasti että Hamatiin tullaan, niin että rajan loppu on Zedassa.
9 und desselben Grenze ende gen Siphron, und sei sein Ende am Dorf Enan. Das sei eure Grenze gegen Mitternacht.
Ja raja menköön Ziphroniin ja sen loppu olkoon HatsarEnanissa. Se olkoon rajanne pohjoista päin.
10 Und sollt euch messen die Grenze gegen Morgen vom Dorf Enan gen Sepham;
Ja pitää myös määräämän rajanne itään päin, Enanista niin Sephamiin.
11 und die Grenze gehe herab von Sepham gen Ribla zu Am von morgenwärts; danach gehe sie herab und lenke sich auf die Seiten des Meers Cinereth gegen dem Morgen,
Ja raja menkään alas Sephamista Riblaan, Ainin itäpuolella; sitte juoskaan alaspäin, ja menkään Kinneretin meren sivutse idän puolella,
12 und komme herab an den Jordan, daß ihr Ende sei das Salzmeer. Das sei euer Land mit seiner Grenze umher.
Ja tulkaan raja alas Jordaniin päin ja sen loppu olkoon Suolainen meri. Sen pitää oleman teidän maanne, rajoinensa joka taholta.
13 Und Mose gebot den Kindern Israel und sprach: Das ist das Land, das ihr durchs Los unter euch teilen sollt, das der HERR geboten hat, den neun Stämmen und dem halben Stamm zu geben.
Ja Moses käski Israelin lapsille ja sanoi: tämä on maa, jonka teidän pitää jakaman keskenänne arvalla, jonka Herra käski antaa niille yhdeksälle sukukunnalle, ja sille puolelle sukukunnalle;
14 Denn der Stamm der Kinder Ruben, des Hauses ihres Vaters, und der Stamm der Kinder Gad, des Hauses ihres Vaters, und der halbe Stamm Manasse haben ihr Teilgenommen.
Sillä Rubenin lasten sukukunta, heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja Gadin lasten sukukunta heidän isäinsä huoneen jälkeen, ja puoli Manassen sukukuntaa ovat jo ottaneet osansa.
15 Also haben die zween Stämme und der halbe Stamm ihr Erbteil dahin dies seit des Jordans gegen Jericho, gegen dem Morgen.
Niin ovat ne kaksi sukukuntaa, ja se puoli sukukuntaa saaneet perintöosansa tällä puolella Jordania, Jerihon kohdalle itää päin.
16 Und der HERR redete mit Mose und sprach:
Ja Herra puhui Mosekselle, sanoen:
17 Das sind die Namen der Männer, die das Land unter euch teilen sollen: Der Priester Eleasar und tJosua, der Sohn
Nämät ovat miesten nimet, joiden pitää jakaman maan teille: pappi Eleatsar ja Josua Nunin poika.
18 Dazu sollt ihr nehmen eines jeglichen Stamms Fürsten, das Land auszuteilen.
Siihen pitää myös teidän ottaman yhden päämiehen jokaisesta sukukunnasta, maata jakamaan.
19 Und das sind der Männer Namen: Kaleb, der Sohn Jephunnes, des Stamms Juda;
Ja nämät ovat miesten nimet: Juudan sukukunnasta, Kaleb Jephunnen poika;
20 Semuel, der Sohn Ammihuds, des Stamms Simeon;
Simeonin lasten sukukunnasta, Semuel Ammihudin poika;
21 Elidad, der Sohn Chislons, des Stamms Benjamin;
BenJaminin sukukunnasta, Elidad Kislonin poika;
22 Buki, der Sohn Jaglis, Fürst des Stamms der Kinder Dan;
Danin lasten sukukunnan päämies, Bukki Joglin poika;
23 Haniel, der Sohn Ephods, Fürst des Stamms der Kinder Manasse von den Kindern Josephs;
Josephin lapsista, Manassen sukukunnan päämies, Haniel Ephodin poika;
24 Kemuel, der Sohn Siphtans, Fürst des Stamms der Kinder Ephraim;
Ephraimin lasten sukukunnan päämies, Kemuel Siphtanin poika;
25 Elizaphan, der Sohn Parnachs, Fürst des Stamms der Kinder Sebulon;
Sebulonin lasten sukukunnan päämies, Elitsaphan Parnakin poika;
26 Paltiel, der Sohn Asans, Fürst des Stamms der Kinder Isaschar;
Isaskarin lasten sukukunnan päämies, Patiel Assan poika;
27 Ahihud, der Sohn Selomis, Fürst des Stamms der Kinder Asser;
Asserin lasten sukukunnan päämies, Ahihud Selomin poika;
28 Pedahel, der Sohn Ammihuds Fürst des Stamms der Kinder Naphthali.
Naphtalin lasten sukukunnan päämies, Pedahel Ammihudin poika.
29 Dies sind sie, denen der HERR gebot, daß sie den Kindern Israel Erbe austeileten im Lande Kanaan.
Nämät ovat ne jotka Herra käskenyt on Israelin lasten perintöosaa jakamaan Kanaanin maalla.